Vanha tammi

Päivitys.

Vähän vaisuksi jäi oikeanpuoleisen rungon langoituksen vaikutus. Ei se ihan piikkisuora ole, mutta ei paljon puutukaan. Koko hoitoa pitäisi saada kompaktimmaksi. Oksia vasemmalla on helppo lyhentää. Oikeanpuoleisen rungon latvan voisi poistaa, ja rakentaa uuden alemmasta oksasta. Samalla latvuksesta voisi tehdä pyöreämmän.

Toistaiseksi saa mennä nyt noin, koska leikkasin juurista pois tänä vuonna varmaan 90%. Tällä on ollut kaksi nebaria päällekkäin, nyt vihdoin ylempi on sen verran vahvistunut, että poistin puolet alemmasta. Ensi vuonna lähtee toinen puoli, sitten tämä menisikin oikean korkuiseen ruukkuun. Ensi kevääksi pitäisi varata joku sopiva. Tai sitten, jos nebari vaikuttaa hyvältä, voisi tämän panna maahankin muutamaksi vuodeksi. Hyviä tammia on kyllä niin paljon tiedossa, että pelkään, että tämä jää paitsioon jossain vaiheessa.

Edellisessä jutussa ollut tammi on varmaankin paljon parempaa materiaalia bonsaiksi, mutta tämä on jo puu.

Uusi tammi

Tänä keväänä kerätty tammi on lähtenyt kasvuun kuten ounastelinkin, eli villisti. Juuret olivat aivan loistavat, koska maa oli hyvää muhevaa irtonaista multaa.

Laskin huvikseni oksien ja silmujen määrän, ja niitä on yli 50. Kasvu on latvassa paljon voimakkaampaa kuin tyvellä. Versot latvassa ovat noin 3-tuumaisia, kun ensimmäisessä mutkassa lehdet ovat vasta puhkeamassa. Alimman oksan pitäisi olla suurin, täytyy selvitellä kuinka sitä saisi edistettyä.

Tappi tyveltä lähtee jossain vaiheessa, tappi keskivaiheilla oikealla lähti jo kuvan oton jäljeen. Ylhäällä on kaksi latvaa, puun lopullinen etupuoli ja asento ratkaisee kumpi jää.

Toinen kuvakulma, jossa fuusioitunut oksa tekee käänteistä kapenemaa. Toisaalta fuusiojäljestä tulee liikettä, joka on hyvin synkassa puun kierteisyyden kanssa. Laitoin muuten tuoreeltaan faseen kuvan tästä internetbonsaiclubiin, ja itse Kevin Bailey otti asiakseen kommentoida, että "Excellent spiralling of the trunk." Hänet mainittiin jossain kirjassa, että "One of the leading yamadory specialists in UK", tai jotain sinne päin. Oikea bonsaiguru kuitenkin. Ehkä sillä Facebookillakin on jotain käyttöä :-).

Vähän on pigeon breast- ongelmaa tuossa kuvakulmassa, eli tyvi on kupera, ei kovera. Ehkä tyven juurten vahvistuminen auttaa.

Kolmas suunta, joka tuntui kerätessä miellyttävän joitakuita. Ihan maaraja onkin tästä suunnasta paras, lukuunottamatta tuota tappia. Tappi tulee puun alta, sen kohdalla ei ole juuri ollenkaan. Olen huomannut, että tammet kasvavat usein pareittain. Ilmeisesti oravat istuttavat ne siten - tai sanotaanko  neutraalimmin, että oravien kätköissä on useampia terhoja.

Tapin yläpuolella on jälki joskus katkaistusta rungosta, ehkä tämän tapin kohdasta saisi aikaan jotain samantapaista. Maarajaan pitäisi sitten saada juuria.

Tällä en juuri näe riskejä. Tammi ei luonnossa juurikaan esiinny vyöhykkeen 1 pohjoispuolella, joten ruukkukasvatuksessa tammea on pidettävä vähän talvenarkana. Toinen riski on liikakastelu. Laatikossa on noin 50 litraa maa-ainesta, ja se imee itseensä vettä kymmeniä litroja. Tammi kuluttaa vettä hyvin vähän. Jos laatikkoa kastelee liikaa, vesi jää seisomaan pohjalle. Voisi kuvitella, että kissanhiekka on niin läpäisevää, että näin ei käy, mutta niin siinä vain käy, huolimatta pohjan suurista aukoista. Samoin käy liian isossa ruukussa. Kastelen tammea vasta kun maa-aines alkaa olla pohjaltakin kuivaa, enkä silloinkaan niin paljon, että maa-aines vettyy tyystin. Laatikko on myös tiltattu hiukan vinoon, jotta sateellakaan koko pohjalle ei muodostuisi vettynyttä kerrosta. Vain alin nurkka jää vettyneeksi.

Haapa

Haavassa on ensimmäinen pieni lehtisetti. Huono kuvakulma, oksat oikealla ovat päällekkäin. Haluaisin pienentää puuta aika paljon, mutta ei vielä, ei ehkä koko vuonna. Viime kesän kasvatus ei mennyt putkeen. Annoin puut kasvaa paljon yli, ja leikkasin sitten kaikki versot kahteen kasvupisteeseen. Viimeinen kolmas leikkaus oli kuitenkin liian myöhään, elokuussa, ja sen jälkeen tullut hieno kasvu ei ehtinyt kovettua ennen talvea. Suuri osa uusista pienistä versoista kuoli talvella. Laitetaan tähän ylös mitä viime kesänä ajattelin, eli jos tuota tapaa haluaa noudattaa, kaksi leikkausta riittää Suomen lyhyessa suvessa, toinen juhannuksen tietämissä ja toinen siitä kuukauden kuluttua.

Tämä vuonna oli istutus, vuoden tauon jälkeen, ja haapa onkin lähtenyt liikkeelle vähän rauhallisemmin. Juurista ei tullut otettua kuvaa, pitää kuvata seuraavalla kerralla, ne ovat muuttuneet aika tavalla. Olin varma siitä, että ruukku on täynnä pitkiä juuria, jotka kiertävät ruukun moneen kertaan, kuten aina tähänkin asti, mutta nyt juuret olivatkin aika lyhyitä ja paksuja. Selvää kehitystä siis sillä suunnalla. Voin hyvin siirtyä istuttamaan kahden vuoden välein.

Sisus lahoaa kovaa vauhtia. Siksi käsittelin kuolleen puun rikkikalkilla, vaikkei sen väri lehtipuun sisustaan kovin hyvin sovikaan. Sitä ehtii kuitenkin värjäillä myöhemmin, ilmeisesti riittää sekoittaa rikkikalkkiin vähän nokea, niin väri on tummempi. Käsittelemättömänä kuollut puuaines ei väriltään juuri poikkea haavan kuoren väristä.

Puun takapuolella saattaa piillä tuleva etupuoli. Katselin tätä puolta melkein koko viime kesän, ja se alkoi vähitellen viehättää. Siellähän on yksi juurikin. Takana ei sitten olisi ainuttakaan oksaa.

Tuossa runkoa nykyiseltä etupuolelta.  Puu on kallistettu reilusti oikealle verrattuna viime vuoteen, syntymässä oleva nebari on nyt oikealta puolelta ruukun pohjalla. Näin se taitaa olla ainakin pari vuotta.

Istutuksen jälkeen lehdet ovat pienet ja kauniit. Ne ovat kaikki suunnilleen yhden ja kahden euron kolikoiden kokoisia.