Janin bonsait

Tyviviritys

2012-02-11T13:18:00.000-08:00

Viime syksynä olimme vajaan viikon reissussa, ja kasvit olivat tavalliseen tapaan pussihoidossa. Tässä yhden fiikuksen tyvi.

En ole kiinnostunut ilmajuurista ollenkaan bonsailla, vaikka ne ovatkin luonnollisia monilla lajeilla. Tuolla kasvilla yksi monista ongelmista on tyvi. Juolahti mieleen, voisiko aivan tyvessä olevilla juurilla parantaa tilannetta. Tein tyvelle teltan muovipussista.

Nyt on kulunut 4 kuukautta, ja kurkkasin mitä tyvelle kuuluu. Ihan kohtuullista kehitystä:

Voisi aina istutuksen yhteydessä leikata rungon juuria vähän voimakkaammin, ja antaa näiden sivujuurien vahvistua. Ehkä tyvi vähän paranee. Laitan teltan takaisin, jotta juuria tulisi lisää.

Carmona

2012-01-30T14:16:00.000-08:00

Carmonan ilmajuurrutuksen aloitin joskus vuosi sitten, ja vihdoin kyllästyin joskus kuukausi takaperin ja istutin sen, vaikka eivät juuret kovin kaksiset olleetkaan. "Puu" oli pari viikkoa pussihoidossa, ja kaikki meni hienosti.

Nyt se kukkii ja tekee uutta versoa oikein hyvin. Olen aivan hirveän tyytyväinen tähän. Tuossa alkutilanne:

Alkutilanteen puu on aivan mitätön, ei kapenemaa, ei oikeastaan yhtään mitään. Toiselta puolelta on runko kelottunut, ja se vaikutti ostohetkellä jotenkin kiinnostavalta. Tai jos suoraan sanotaan, niin jokin piti saada, fiilis oli sellainen. Halusin myös ihan vaan kokeilla carmonaa, koska minulla on ollut todella huonot kokemukset niiden kanssa.

Nyt tiedän mitä Carmona vaatii: valoa ja kosteutta. Kannattaa kokeilla mitä pussihoito vaikuttaa tälle kaverille! Valotarpeet eivät ole suuret, kaksi loisteputkea lähellä riittää kyllä.

Puiden kuvaaminen on vaikeata. Siis ei teknisesti, siinähän ne kököttävät, kaikki on kuvaajasta kiinni, asettelu, valot jne. Vaikeata on saada välitettyä se mitä haluaa puusta näyttää. Tämän puun hienous on runko, jossa on riittävästi leveyttä, että puu näyttää puulta. Runko jatkuu tasaisesti kapenevasti latvaan asti (!). Latva on tuo korkein kohta, jossa kasvaa pari lehteä. Se on hyvin vaatimaton vielä, mutta kyllä se siitä.

Jaha, löysin tästä suunnitelman runsaan vuoden takaa:

Kyllä on surkeita kuvia. Mutta tuossahan on kelattu ihan nykytilanne. Kuvankäsittelyohjelmalla on siis pätläisty puolet rungosta pois.

Oliivi

2012-01-10T12:34:00.000-08:00

Oliivi on lähtenyt mukavaan kasvuun. Se tekee pientä 1-1½ cm lehteä. Olin istuttanut sen huonosti, liian ylös, ja pahensin tilannetta vielä tönäisemällä sitä kastellessa. Istutin sen varovasti uusiksi. Juuret ovat niin paksut ja tukevat, että en usko sen olevan moksiskaan.

Eihän tuosta vielä ota mitään tolkkua. Tästä suunnasta näkyy rungon linja aika hyvin. Langoitin oksia alaspäin ilman mitään suunnitelmaa. Vielä ei ole aika tehdä päätöksiä etupuolesta. Saa olla rauhassa nyt vaikkapa vuoden.

Ruukku omaa tekoa, taitaa olla paras toistaiseksi. Mustasavea ja hyvin ohut lasite. Luulisin että se on talvenkestävä, materiaali on Fuchs-Ton mustasavi, joka on poltettu sintraantumispisteeseen asti.

Puksipuu

2012-01-08T14:14:00.000-08:00

Puksipuu, kun on toinen pikatalvehditus takana:

Tuolla tilanne vuosi sitten. Paljon on vielä tehtävää! Silti yksi parhaista puistani.

Oksat ovat kovin pitkiä ja todella jäykkiä. Kokeilin jossain vaiheessa taivuttaa niitä sellaisella ruuvipuristimella, joita bonsai-nettikaupoissa myydään, mutta ei toivoakaan. Kaarna hajoaa vaikka sen peittäisi miten. Puuaines on kovaa, kaarna hyvin pehmeää. Pitää siis vain leikellä lyhyemmäksi.

Sisään

2011-12-06T11:28:00.000-08:00

Pannaanpa muistiin, että tänään tulivat semitalvehtijat sisään. Chamaecypapris thyoides, lawsonii, Kiinanjalavia, buxus sempervirens ja harlandii, ja uusina testattavina mulperipuu, sukua Morus, ja Barcelonasta vuosi sitten siemeninä tuotuja Podocarpuksia.

Morus:

Jotenkin lystikäs vouhottaja. Mallsai, mutta ei mitään rupusakkia, vaan aivan mukava puu, jossa on liikettä. Saksasta tilattu, luulisin että tuolta.

Minulla oli Morus joskus vajaa kymmenen vuotta sitten, ja se kukki ja teki mauttomia mustia marjoja koko ajan. Kuoli sitten, en muista mihin. Näillä on erirttäin kauniit lehdet.

Likusteri

2011-12-05T13:47:00.000-08:00

Oli kovin tumma kuva ja jouduin lisäämään valoa ja kontrastia, koska en viitsi ottaa uusiksi. Tämä vesseli on nyt suunnilleen siinä mihin olen pyrkinytkin. Taakse tarvitaan lisää kasvua, lehdet saisivat olla pienemmät, mutta voi hyvinkin olla, että paljon tämän parempaan en pääse. Sisällä ei yksinkertaisesti saa aikaiseksi kovin tiheätä kasvua. Split trunk kaipaisi hienosäätöä, sen kyllä voisi tehdä. Ja toki tuo on kaksiulotteinen, ja oksat pitäisi selkeämmin erottaa toisistaan.

Voisi tietysti kokeilla, jos saisi tänä talvena oksan tai pari taakse antamaan syvyyttä, ja ensi keväänä voisi laittaa puun ulos sopivaan = pienempään ruukkuun, ja keskittyä kesällä pienentämään lehtiä. Loppukesästä voisi sitten kuvata sen, ja melkein tekisi mieli sanoa, että se on sitten siinä. En tarkoita että puu olisi mitenkään valmis, sehän on ihan alkutaipaleella. Haluaisikohan joku muu jatkaa?

Lissabon osa 3 - tuliainen

2011-10-16T11:27:00.000-07:00

Ostin Lissabonista yhden bonsain. Maahan sopivasti päädyin oliiviin, vaikka ostokelpoisia puita olisi ollut paljon muitakin. Myös oliiveja oli useita. Tällä oli pienimmät lehdet. Lyhyt töpö se on myös, mikä tarkoittaa että se on helpompi valaista keinovalolla.

Pakkasin puun paksusti kelmuun, toisaalta puun suojaamiseksi,
toisaalta pitääkseni mahdolliset elukat paketissa.

Hyvät juuret. Niiden seasta löytyi muutamaa sorttia elukkaa, mutta ei kummempia.

Uudessa ruukussa - puoli senttiä liian korkealla?

Sellainen virhe tule tehtyä, että poistin rungon päältä alkavan paksun juuren, ja sen jäljiltä runkoon jäi paha kuoppa. En pidä siitä, että juuret alkavat jostain muualta kuin maarajasta. Tuo juuri olisi kuitenkin todennäköisesti sulautunut puun runkoon nopeammin kuin monttu kasvaa umpeen.

Apartementoksemme verhosta löytyi valtava hyönteinen, josta en halua tietää mikä se oli. Lapset näkivät myös jonkin ruskean ja ison kipittävän hirsiä pitkin katon rakoon. Lapset olivat sitä mieltä, että hiiret ovat söpöjä, joten se tuomittiin hiireksi. Se pystyi kuitenkin juoksemaan hirren alapuolta pitkin, joten jokin lisko tai iso hyönteinen on myös mahdollinen.

Lattialle tämän puun läheisyyteen ilmestyi läjä muurahaisia, jotka yrittivät tehdä pesän yhteen sängyistä. Näistä johtuen täytyy sanoa, että en ole koskaan tehnyt niin huolellista juurten puhdistusta kuin nyt. Tämä puu menee sisälle, enkä totisesti halua jotain etelän elukkaa riesoikseni. Provadon puikot vielä perään, ja eletään toivossa.

Olen jo pitkään miettinyt, että pitäisi kokeilla oliivipuuta. Suurin odotettavissa oleva ongelma on valon puute. Oliivi elää täydessä välimeren auringon paisteessa. Tämä meni nyt neljän loisteputken alle, mutta se on aika vähän kuitenkin.

Jonkinlaisen lepokauden oliivi viettää myös, ei lämpötilan laskun vuoksi, vaan kuivuuden. Mitähän tämä tarkoittaa sisäkasvatuksen kannalta?

Ruukku omaa tekoa, kiillotettua, savustettua ja kotipolttoista punasavea. Vähän pieni, noin visuaalisesti, mutta hyvin riittävä. Istutusalustana akadamaa 80%, kookoskuitua 20%.

Lissabon osa 2

2011-10-15T10:34:00.000-07:00

Kännykuvia bonsaikaupasta nimeltänsä Luso-Bonsai.

Google-maps.

Oliivi

Fiikus retusa, pätkäisty poikki isommasta

englanniksi Szechuan pepper
(Zanthoxylum piperitum), 140,-

Kolmihammasvaahtera Acer buergerianum

Joku Carpinus

japaninvaahteroita kasvamassa paksuutta saaveissa

Japaninvaahtera

Sageretia

Joku koristeomppu

Granaattiomena, Romazera tms. Yksi parhaista!

Joku japanilainen mänty

Lissabon osa 1

2011-10-12T15:08:00.000-07:00

Lissabonissa reissussa. Lämpötila huitelee siinä 30 asteessa, kotimaa kun taakse jäi oli mittarissa 2 astetta.

Käytiin kasvitieteellisessä puutarhassa, ja tässä muutama räpsäisy Ficus retusan rungoista. Niitä on ihan puistopuina, samoin kuin f. elasticaa ja muitakin ficus-lajeja.

Tuo edellinen oikeastaan näyttää aika paljon sellaiselta kaksijalkaiselta fiikukselta, jota halpiksissa on mukana.

Seuraavasta en kerrokaan mitä siinä on. Odotan että saan kommentteihin arvauksen tai kaksi, ennen kuin kerron. Mitä on kuvassa? Ei liity fiikuksiin.

Kasvitieteellinen puutarha on ihan hyvä paikka käydä. Lajeissa on todella paljon sellaisia, mitkä ovat kirjoista ja nettijutuista tuttuja, mutta joita en ollut koskaan nähnyt. Lissabonissa ei juuri laske lämpötila alle nollan, joten monet trooppiset puut pärjäävät. Kuitenkin siellä on talvi, joten myös monet subtrooppiset lajit kestävät.

Löysin Lissabonista yhden bonsaikaupan, ja se olikin ihan ok. Ostin sieltä yhden oliivipuun. Paikan kuvat ovat kännykässä, enkä saa niitä sieltä ennen kuin kotimaassa. Myöhemmin lisää.

Tervaleppä

2011-09-28T10:13:00.000-07:00

Syksy saa. On mennyt tämä kesä aika kevyellä harrastamisella bonsaiden osalta, kun on mania suuntautunut ensin dreijan tekoon ja sitten kippojen kanssa dusaamiseen. 100 lasissa ei voi tehdä montaa asiaa töiden ja perheen lisäksi.

Pirilän kukkatalon alesta löytyi pilaritervaleppää (olisiko 'Sakari', Alnus glutinosa f. pyramidalis). Tervaleppä on kiinnostanut minua jo monta vuotta, mutta ei ole osunut sopivia kohdalle sellaisesta paikasta, josta olisi voinut kerätä.

Runko on aika ohkainen, mutta siinä on elämää ja liikettä. Uusia silmuja on siellä täällä alhaallakin, joten oksat saa tehtyä uusiksi jos tahtoo. Tuo alin oksa lienee turhan ylhäällä, tästä voisi tulla sen korkuinen kuin mistä runko on nyt pätkäisty.

Taas yritin herättää kanssaihmisissa kummastusta, kun katkaisin tämän kaupan parkkipaikalla ja laitoin pyörälaukkuun. 3/4 jäi sinne. Kukaan ei tuntunut huomaavan, tai sitten eivät vain olleet huomaavinaan.

Tämä on kapeakasvuinen muoto. samaa kasvaa isona Kukkatalon vieressä olevan S-marketin edessä. Hieno kippurainen kasvutapa. Kekkilän ViherWiki sanoo, että

Pilaritervaleppä on Kotkasta löydetty tavallisen tervalepän erikoismuoto. Se on luonnossa hyvin harvinainen. Muodoltaan kapean pylväsmäisenä sopii pienillekin pihoille, puistoihin ja kujanteisiin. Tuulenkestävänä myös hyvä suojakasvi. Pilaritervalepän oksat ovat jäykät ja ne kasvavat lähes suoraan ylöspäin. Kukinta alkaa huhti-toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat vaatimattomat, keltaiset norkot. Lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät. Lehdet varisevat maahan vihreinä. ’Sakari’ on erityisen kapeakasvuinen pilaritervaleppälajike. Se on syntynyt 1960-luvulla risteytyksen tuloksena.

Bonsailla ei ehkä niin ole väliä onko kasvutapa kapea vai ei, koska kasvua joutuu ohjaamaan joka tapauksessa. Kippuraisuus on kyllä eduksi.

Ensi keväänä laatikkoon tai isoon ruukkuun, ja sitten vapaata kasvua vuosi tai pari.

Koivu kannossa

2011-09-05T05:23:00.000-07:00

Joku kehui tätä, joten yritän kalastella lisää sitä samaa.

Pari vuotta on edellisestä kuvasta. Ei näytä edelleenkään bonsailta, mutta pidän kovasti näistä virityksistä. Taakse on ilmaantunut toinen koivun taimi.

Minulla on vajaa kymmenen kasvia, jotka kasvavat kannoilla, kivillä tms. Ruukut eivät ole mitenkään välttämättömiä.

Sinikataja-tanuki

2011-09-01T10:07:00.000-07:00

Ensi keväänä tätä pitää langoitella. Sinikataja tuntuu kiihdyttävän kasvuaan syksyä kohti, keväällä liikkeelle lähtö on tosi vaatimatonta. Mitä olen näitä istuttanut uusiksi keväällä, tuntuvat niiden juuret olevan huonossa kunnossa talven jäljiltä.

Fiikus

2011-08-31T09:04:00.000-07:00

Olen vaihteeksi antanut tämän kasvaa rauhassa. Korjailin oksien asentoja jokin aika sitten, ja nyt on aika ottaa langat pois. Kyllä tekee tuo kittiobjektiivi suttuista jälkeä :(. Ei vaan tahdo mahtua 100mm objektiivilla ottamaan kuvaa pihalla. Kuvaustelttakin on tälle vähän pieni.

Tuo kepit ovat syömäpuikkoja, jotka pitävät puuta pystyssä. Niitä tarvitaan jokin aika, koska muuten puu kellahtaa kumoon. Ruukku on kymmenen vuotta sitten tehty, olisiko ollut makkaratekniikalla, punasavea ja kirkas lasite. Ihan ok.

Tämä on ollut niin monta vuotta turhauttava, etten ole pystynyt tarkastelemaan tätä ollenkaan objektiivisesti. Kehitys on nollautunut säännöllisesti. Nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun puu on saanut kasvaa rauhassa muutaman vuoden (melkein) ilman elukoita, epätasaista valaistusta, talven kuivuutta yms. Puu on siis päässyt kehityksen raiteille.

Olen nyt päättänyt alkaa pitää tästä.

Tammi

2011-07-04T11:22:00.000-07:00

Tammi on saanut kasvaa rauhassa vuoden. Ja sitä se on tehnytkin.

Jotenkin on tuon rehevän kasvun myötä kadonnut se suuren tammen tuntu, mikä tässä oli. Tässä kuva viime syksyltä, toisesta suunnasta:

Paljon vanhemman näköinen. Kokoa on tullut 10 senttiä lisää joka suuntaan.

Noudattelen tässä usein annettua ohjetta puiden keräämisestä, eli että puun annetaan toipua ensin vähintään vuosi tilavassa ruukussa/laatikossa. Tänä aikana sitä lannoitetaan ja kastellaan ruhtinaallisesti.

Kasvu on sellaista kuin puu olisi pidätellyt itseään siinä pienessä kallionkolossa, ja nyt päästyään laajempiin tiloihin se kasvaa useamman vuoden edestä. Laatikko ei ole pieni; silti joka puolelta laudan raoista tunkee juuria ulos.

Mites ensi keväänä. Joko menee isoon ruukkuun? Mallia Raisiobonsai, esim tuollaiseen:

Hyvä kasvatusruukku, 33*25*10 senttiä, 15 egee. Tai jos se on pieni, niin pykälää suurempi, 38*29*10, 20 euroa. Jospas hankkisi molemmat varuilta. On aina vähän vaikea arvioida mihin ruukkuun puu sujuvasti menee.

Lopullinen ruukku tulisi olla luokkaa pituus 35, korkeus 5-6, luulisin. Runko on kuitenkin aika vaatimaton. Klassinen lasittamaton suorakaide tuntuisi sopivalta.

Pieniä lehtiä

2011-06-30T11:12:00.000-07:00

Haavan lehdet tuntuvan pienenevän todella hyvin:

Kirsikka

2011-06-27T09:25:00.000-07:00

Vuosi sitten kerätty kirsikka. Ei ihmeitä, mutta haluan päivittää tämän.

Rungon liike olisi tästä kulmasta paras, jos säästäisi tuon oikeanpuoleisimman oksan. Se tai keskimmäinen.

Keräystä

2011-06-26T11:58:00.000-07:00

Kävin keruureissulla Tuusulantien varrella kallioilla ja tapahtui onnettomuus. Sain haavan.

Hehee, sori.

Tuon tyvi on ontto, ja siellä oli iso toukka kun katkaisin sen. Meni puoliksi. Kalliolta kerätyissä haavoissa on erittäin isolla prosentilla näitä isoja valkoisia toukkia. Mitähän ne ovat? Kahden puun ryhmässäni on molemmissa toukka, sillä puiden juurille kertyy päivässä läjä puupurua.

Mikähän lienee? Ja onkohan siitä haittaa.

Tuija

2011-06-25T12:29:00.000-07:00

Tuija nro 4 koki kovia. Pihalla oli kissa, kun lähdin koiran kanssa ulos, ja tämä nykyinen koiruus vihaa kissoja käsittämättömästi. Se syöksyi kissan kimppuun, ja hihna heitti ympäri tuijan ruukun ja raahasi puuta perässään metritolkulla.

Tarkoitus oli istuttaa tuija uusiksi vasta ensi keväänä, koska en ollut ihan varma onko se toipunut viimevuotisesta istutuksesta. Juuristo ei kaksiselta näytäkään, vaikka tuija kasvaakin jonkin verran. Se pääsi nyt Raisiobonsaista ostamaani isoon ruukkuun. Nämä ovat hyviä kasvatusruukkuja, sopivia laatikkovaiheen jälkeen. Tosi halpoja, isot ruukut maksavat 15-20 euroa. Hakkaavat muoviruukut ja erilaiset viritykset mennen tullen. Näitä pitää hankkia lisää.

Olen tosi tyytyväinen 100 milliseen objektiiviini, mutta se on niin tele, että meinaa piha loppua kesken kuvatessa. 60mm olisi ehkä parempi. Tai sitten pitää olla pienempää kuvattavaa!

Luulen että rungosta lähtee vielä puolet. Oksia on aika paljon ensimmäisen 10-15 sentin matkalla, mutta sitten seuraavan 15 sentin matkalla on vain 2 oksaa. Huvittaisi vetäistä puu aika töpöksi.

Siinäkin yksi kuvakulma. Poistin köpösti rungon. Odotellaan nyt kuitenkin vielä vuosi ennen kuin edetään, että olisi varmaa että puu on toipunut.

3D poranterä testissä

2011-06-16T12:44:00.000-07:00

On sekin kun jotain hypetetään niin kaikki sitten täytyy olla sitä samaa, kuten nyt tämä 3D.

Törmäsin K-Raudassa 3D-poranterään, jonka nimi tulee siitä, että se leikkaa eteenpäin, sivulle ja taakse. Pitihän sellainen ostaa. Yllättävän hyvä! Suosittelen. Toimii kohtalaisesti ruuvinvääntimessäkin, mikä on kevyempi ja mukavampi työkalu kuin porakone. Porakoneella toki saa enemmän kierroksia ja tehoja.

Porasin ja kaivertelin vaahteraan tuollaisen onton latvan. Dremelillä vähän viimeistelin, 3D-terä on niin krouvi työkalu, että sillä ei viitsi askarrella lähellä elävää puuainesta.

Terä porataan puuhun sisään, ja sitten sivu- ja takaterillä jyrsitään puuainesta pois. Tämä laite tuottaa lastua, kun Dremeli tuottaa lähinnä pölyä.

Remeliharjoitus

2011-06-14T10:07:00.000-07:00

Kaiversin koivun ontoksi. Tarkoitus oli kyllä vain katkaista se, mutta eihän se siihen jäänyt. Eihän tuo häävi ole, kun ylä- ja alaosa ovat niin eri paria. Seuraavalla kerralla pitää yrittää parantaa.

Jos isompia puita haluaa kaivertaa ontoksi, täytyy olla järeämpi työkalu kuin Dremel. Huomasin että Dremelilta on joskus viimeisen 10 vuoden aikana tullut uusi työkalu, jonka teho on suurempi kuin tämän vanhan Multin.

Joku alppiruusu

2011-06-12T12:56:00.000-07:00

Kukista en tajua juuri mitään, mutta kauniitahan nämä ovat:

Kukkia ei ole paljon, koska typistin kasvia reippaasti keväällä. Kukat taitavat tulla edellisen vuoden versoihin.

Inhottavasti olen unohtanut tämän kasvin nimen. Rhododendron eli alppiruusu muistaakseni, mutta tarkemmin lajike ei muistu mieleen. Plantagenista ostettu, ei siis mikään harvinainen. Talvehti viime talven laatikossani, joten pidetään peukkuja, että mokomiakin voisi kasvattaa.

Dremelin teriä

2011-06-09T10:59:00.000-07:00

Testailin vanhaan parrunpätkään dremelin erilaisia kärkiä. Ei kaksiulotteisesta kuvasta varmaan käy paljon ilmi.

Ylärivistä vasemmalta

Hammastettu voframikarbidileikkuri, joka on uusi - poistaa puuta vauhdikkaasti
pehmeä hiiliteräsharja, kuluu järjettömän nopeasti
teräsharja ruostumattomasta teräksestä, kestävämpi. teräsharjat tekevät hienojakoista "puunsyytä"
kaiverrusterä 7,2mm
hiontaharja
hiomakivi
katkaisulaikka - käytännössä kertakäyttöinen

Keskirivi

Kaiverrusterä 3,2 mm, teräväreunaisena ei kaksinen
Kaiverrusterä 7,8mm
Kaiverrusterä 3,2mm hyvä vaikka onkin pieni, toimii dremelin tehoilla
Hiekkapaperilaikka ok
hiomanauha turha
kapea kaiverrusterä, hyvä halkeamien tekoon

Alarivi

hiomakivi
poranterä, hyvä erilaisiin jyrsimisiin

Dremelin ongelma on se, että tehoja ei ole kummoisesti. Heti kun tulee enemmän vastusta, nopeus laskee ja työ lopahtaa.

Hammastetut volframikarbidileikkurit tuntuvat olevan aikas hyviä, vaikkakin kalliita (suhteutettuna siihen, kuinka kauan tällaiset leluterät yleensä kestävät). Tuo ekana oleva on aika painava, ja se auttaa nopeuden säilyttämisessä.

Kaiverrusterät ovat muuten hyviä, mutta isoissa teho lopahtaa joskus kesken. Pienillä homma käy helposti joutuisammin, kun kone ei hyydy.

Teräsharjat ovat oikein hyviä, niillä saa pinnan, jossa on kuin mikrokokoisia puunsyitä. Ne kuluvat vain tosi nopsaan. Kilpailevilla merkeillä on harjasatseja, joissa on 5 harjaa pakkauksessa, ne pitää joskus testata. Teräsharjojen kanssa pitää aina olla suojalasit, karvoja lentää harjoista melkoista vauhtia. Tietysti pitäähän ne olla muutenkin. Alla vielä lähikuva teräsharjan tekemästä jäljestä, vasemmalla pehmeämpi hiiliteräsharja, oikealla kovempi.

Vaivaislehtiä

2011-06-07T13:08:00.000-07:00

Olisikohan vaivaiskoivusta bonsaiksi. Joku literatin tapainen ehkä. Runkoahan näillä ei ole. Kasvutapa on kuitenkin valtavan kaunis.

Koivut käsittääkseni risteytyvät hanakasti, sikäli voisi jotain sopivaa materiaalia löytyäkin. Tarkoitan, että puulla olisi vähän runkoa ja nuo pienet pyöreät lehdet ja kasvutapa.

Ryhmäistutuksissa vaivaiskoivua on vähän käytetty. Ainakin muistan Colin Lewisin jossain kirjassa olleen sellainen. Googlen kuvahaullakin löytyy jotain.

Koreanpihta löysi itsensä

2011-06-02T12:03:00.000-07:00

Tai ainakin etupuolensa.

Käänsin sen täysin ympäri. Kaikki juuret ovat tällä puolella. Puu kaatuu vähän taaksepäin, mutta ei se mitään. Leikkasin pois oksat etupuolelta.

Korkeudesta lähti melkein 10 senttiä. Paksuin oksa on vasemmalla, vaikka tuntuisi siltä että alin oksa pitäisi olla oikealla. Oksat saavat vielä tämän vuoden olla rauhassa, ehkä ensi vuonna sitten. Ruukku on vain kasvatusruukku, minkähänlainen tälle sopisi?
http://www.northwindpottery.com/bonsai/images/DSCN1190.jpg

Uusi ura

2011-05-30T09:22:00.000-07:00

Pitänee jättää päivätyö ja mennä VR:lle töihin radanvarren puiden poistajaksi. Nämä kuvat otin Tapanilan urheilukentän kohdalta radan varresta noin 100 metrin matkalta. Jokainen on hyvää tai ainakin kohtalaista materiaalia, vaikkei se näissä kännykkäkuvissa ehkä aina olekaan niin selvää. Kuusia, mäntyjä, koivuja ja yksi pajun tapainenkin.

Yhdenlainen juurrutus

2011-05-27T13:49:00.000-07:00

Tutkailin yhtä vaahteraani, jonka mutkat ovat tuntuneet olevan liian tasaisia ja pyöreitä. Kaivelin runkoa esiin, ja löysin siihen kulman, jossa se onkin ehkä ihan ok, vaikkakaan ei kyllä ristiriidaton:

Tai ehkä näinkin:

Pelastaako tuo rungon aika suora osuus ennen mutkia tilannetta?

Aikaisempi suunnitelma asennolle oli jotensakin tämä:

Tuohon olisi sitten pitänyt tehdä juuret.

Juuret ovatkin oikein huonot. Runko haarautuu kahtia, toinen haara kasvaa suoraan alas ruukun pohjalle asti, toinen kaartuu paksuna vasemmalle. Molemmissa haaroissa on terveet ja voimakkaat hiusjuuret, ja ensin ajattelin, että katkaisen toisen haaran poikki aivan tuosta haarautumiskohdasta, ja myöhemmin vuoden tai kahden kuluttua, kun uudet juuret ovat kasvaneet, saisi mennä toinen haara. Kovin hurjalta kuitenkin tuntui tämä suunnitelma. Toinen mahdollisuus olisi ollut tehdä ilmajuurrutuksen tapainen juttu juuri haarakohdan yläpuolelle, eli siitä olisi kuorinut puuta pätkän matkaa, ja sen kohdan yläpuolelle olisi tullut uudet juuret.

Sitten tuli mieleen, että ehkä sen voisi näinkin tehdä:

Molempien haarojen ympärillä on alumiinilanka (ring tourniquette på engelska). Asiaa tuntemattomille kerrottakoon, että idea on, että kun puu kasvaa, lanka kiristyy ja estää paluuliikenteen juuriin. Juuret sen sijaan pystyvät ruokkimaan lehdet. Tuohon lankojen yläpuolelle pitäisi tulla pullistuma, josta sitten lähtee kasvamaan uusia juuria. Saapas näkee.

Ilmajuurrutuksia olen tehnyt jonkin verran, vaihtelevalla menestyksellä. Olen aina käyttänyt "ring bark"-menetelmää, eli poistanut rungosta kuorta rinkulan. Epäonnistumiset ovat johtuneet joko liiallisesta hätäilystä, jolloin uudet juuret ovat olleet vielä liian hentoja, kun olen ryhtynyt sahuroimaan runkoa poikki uusien juurten alapuolelta, tai sitten siitä, että en ole poistanut kaikkea "cambium"- kerrosta, eli sitä kerrosta, josta kasvaa uutta puuainesta ja kuorta. Tällöin puu saa kasvatettua puuainesta leikkauskohdan yli, eikä juurtumista tapahdu.

Yhdellä carmonallani kävi juuri näin - se oli ilmajuurrutuksessa monta kuukautta, ja kun kurkkasin lopulta mitä sinne kuuluu, ei sinne kuulunut mitään. Leikatun kohdan päälle oli kasvanut uutta puuainesta. Toistin operaation, ja odottelen homman valmistumista.

Ehkäpä tämä on kuitenkin parempi suunnitelma? Toisen haaran voisi poistaa kokonaan. Kumpikin taitaa kelvata.

Vaahtera 3

2011-05-26T11:38:00.000-07:00

Tämmöinen löytyi tien varresta Malmilta. Vesakon raivauksessa pätkitty varmaan pariin otteeseen.

Rungossa on kapenemaa, liikettä, ja oksia kiitettävän paljon. Juuret ovat surkeat.

Okakuusi laatikkoon

2011-05-17T11:34:00.000-07:00

Ihan tulee tavan vuoksi jätettyä nuo latvat tuollaiseksi kelopuuksi, mutta ei se yleensä näytä hyvältä, ellei kelottunutta aluetta ole muuallakin. Pari viikkoa sitten istutettu, ja nyt kasvaa jo hyvin.

Tähän pitää varmaan saada oksiin jotain elämää, muuten uhkaa tylsyys.

Vaahteran lehtiä

2011-05-14T11:50:00.000-07:00

Kyllä se vaan on kaunis tuo meikäläinenkin vaahteran lehti, erityisesti pienenä.

Ostin japaninvaahteran, kun oli niin kauniit pienet lehdet:

Vaahtera innostui

2011-05-10T12:36:00.000-07:00

Yllättävän rehevästi lähti kasvuun tämä vaahtera. Laskin yli 80 silmua / kasvupistettä kaikkiaan. Maa-aineksena vain kissanhiekkaa, noin 3 pussillista.

Tuo tyven mutka on outo, en tiedä mihin asentoon tämä pitäisi laittaa. Juuret menevät uusiksi, ehkäpä ensi vuonna. Ajattelin tehdä sellaisen virityksen, jossa metallilanka kiristetään rungolle sopivaan kohtaan. Pitäisi päättää, mihin asentoon tämä silloin laitetaan.

Kääpiökataja

2011-04-30T11:55:00.000-07:00

Ostin tämän kääpiökatajan (Juniperus communis "Repanda") muutama vuosi sitten. Ei ole mitenkään erikoinen yksilö, joten ei ole tullut istuttettua sitä uusiksi.

Ihan hauska siitä tuli kuitenkin. Ihan mini, korkeutta jotain 7 senttiä. Taivutin yhden taakse päin sojottavan oksan eteen ja ylös, ajatuksena että siitä tulisi joskus latvus.

Tältä se näytti ennen leikkelyä. Luulin aluksi tekeväni jonkinlaisen vesiputouksen, mutta toisin kävi.

Pallokuusi

2011-04-22T11:02:00.000-07:00

Tänään oli hyvä istutuspäivä. Olen odottanut kieli pitkällä viime syksynä ostamani pallokuusen ensimmäistä istutusta.

Kohtuuttoman kokoinen ruukku, ja erittäin hankala tapaus kaikin puolin. Puu on alkujaan istutettu saven ja pikkukivien sekoitukseen jonkinlaiseen rautalankahäkkiin. Sitten saviklimppi on laitettu ruukkuun ja sen ympärille on laitettu turvetta. Juuret olivat hyvässä kunnossa.

Rapsuttelin pois lähes kaiken maa-aineksen, koska se lähti irti juurista helposti. En katkaissut juuria yhtään. Jonkun verran ne tietysti kärsivät, mutta yritin olla varovainen.

Suunnilleen tuota asentoa olen suunnitellut tälle, mutta alla oleva on ehkä parempi. Noh, sitä on vielä turhan aikaista miettiä. Saa nyt olla tässä laatikossa ainakin vuoden - parempi olisi varmaan kaksi. Olettaen että pysyy hengissä.

Viherpajassa kiinanjalavia

2011-04-20T11:59:00.000-07:00

Viherpajassa on valtavan pienilehtisiä kiinanjalavia. Lehtien koko on tuollaiset 5-7 milliä. Samaa lajiketta olen nähnyt muutaman kerran aikaisemminkin, viimeksi Plantagenissa. Tyypillistä kiekuraa rungoltaan, mutta rungot ovat sentään tuuman paksuisia tyvestä.

Keskellä suurilehtisimmän yksilöni lehtiä, oikealla tämän uuden. Vasemmalla yhden siltä väliltä.

Pujottelukikka 3

2011-04-19T12:01:00.000-07:00

Tästä kalliosta on kuollut yksi Chamaecyparis obtusa. Tuossa näkyy, minkä kokoinen on se reikä, johon pitäisi pistokas saada pujotettua.

Tässä pistokas - ei mahdu ei.

Kikka 3, laitetaan löyhästi elmukelmua pistokkaan juurien ympärille.

Kelmu on helppo törkätä tikulla läpi reiästä.Sitten poistetaan kelmu varovasti. Pidetään toisella kädellä kiinni pistokkaasta, ja toisella vedetään kelmu läpi reiästä.

Siinä juuret. Laitoin tuohon rakoon varovasti maa-ainesta. Saas nähdä onnistuuko. Jos ei onnistu, teen saman pienemmällä pistokkaalla, jonka vedän läpi toiseen suuntaan, eli vihreä puoli edellä.

Japaninruusukvitteni

2011-04-18T12:13:00.000-07:00

Ostin puutarhamessuilta japaninruusukvittenin (Chaenomeles). Ikävä kyllä kävin juuri Viherpajassa, ja siellä oli näitä hyvät valikoimat melkein puolet halvemmalla.

Minulla oli kvitteni joskus kymmenen vuotta sitten, ja se eli vain seuraavaan talveen. Se oli haudattu maahan, niin että talvehditusoloissa ei pitäisi olla mitään vialla. En siis voi pitää tätä kovin talvenkestävänä. Myyjä kyllä sanoi kvittenin olevan hyvin kestävä I-II vyöhykkeillä. Saapa nähdä.

Kevättä ilmassa

2011-04-16T14:04:00.000-07:00

Tänään päätin, että on aika päästää kotimaisia puita pois talvisäilöstä. Maahanmuuttajat saavat jäädä vielä suojaan, koska saattaa tulla koviakin yöpakkasia.

Äkkiseltään tilanne vaikuttaa hyvältä. Myyrät eivät ole tehneet tuhojaan, eikä kuolleita näy. Yksi serbiankuusi on huonossa hapessa, mutta se oli sitä jo viime kesänä. Kompostiin? Vai vieläkö sitä pitäisi katsoa.

Likusteri

2011-04-11T12:48:00.000-07:00

Luin norjalaisten blogista joskus juttua likusterista. Kirjoittaja sanoi, että likusterin lehdet pitää repiä, ei leikata. Kyse oli Ligustrum vulgaris luulisin. Olen muutaman kerran nyppinyt lehdet pois kiinanlikustereistani, ja se tuntuu toimivan todella hyvin.

Kumpi puoli nyt sitten lieneekään etupuoli. Tulipas huonoja kuvia. Runko ei näy tyvestä ollenkaan, johtuen levästä ja sammalesta. Pienet lehdet sentään näkyy. Ruukun tein viime syksynä, ylimitoitettu, mutta kasvatustarkoitukseen OK. Nimeltänsä tuo on korkkisavea.

Tämä puu on tästälähin nimeltään LS3. En tiedä onko "kiinanlikusteri" lajinimeä olemassakaan, mutta sitäkin ajattelin käyttää. Saa korjata.

Vanha pöljä fiikus

2011-04-10T08:59:00.000-07:00

Tässä on yksi vanhimpia puitani. Käsittämätöntä etten ole esitellyt sitä aikaisemmin. Eihän se kovin kaksinen ole, mutta eivät ole muutkaan, jotka olen esitellyt. Olen unohtanut tämän varmaan siksi, että se on ollut minulla jotain 15 vuotta, enkä kaikkina näinä vuosina ole saanut siihen paljon tolkkua.

Keinovalolle tämä on ollut liian korkea. Olen joutunut pitämään yläoksia aivan kaljuina, että alaoksat kehittyisivät edes jotenkin. Ajoittain tämä on ollut kohtuullisessa kunnossa, mutta ennen nykyisiä systeemejäni kehitystä ei tapahtunut, vaan kaikki eteenpäinmeno aina nollattiin vuodenaikojen vaihtuessa.

Nykyinen systeemini fiikusten kanssa on yksinkertainen - sisällä valojen alla, eikä mitään muuta. Ei ulos ollenkaan. Tuntuu suorastaan hölmöltä pitää trooppisia kasveja sisällä ja valaista niitä keinovalolla, kun ulkona paistaa aurinko, mutta näin mennään toistaiseksi. Kasvihuone voisi muuttaa tilannetta.

Tämä on korkein puuni, korkeutta on noin puolisen metriä. Keinovalolla valaiseminen on hankalaa, koska latvaoksat saavat kymmeniä kertoja enemmän valoa kuin alaoksat. Nyt asia on ratkaistu siten, että kasvi on vinokattoisessa varastotilassa, jonka katossa on 3 kpl loisteputkia ja lisäksi ledispotteja ja pienoisloisteputkilamppuja. No laitetaan kuva, jos ei muuten niin kontrastin vuoksi, yllä puu valokuvausteltassa, alla normaalioloissa.

Katon valot ovat vinossa, ja alaoksat saavat kohtuullisen hyvin valoa.

Suurin vika tässä on nyt nuo kaksi alinta oksaa vasemmalla, tai se kuinka ne lähtevät rungosta. Niissä on molemmissa ruma ympyrän kaari. Ilmeisesti pitäisi tehdä radikaali taivutus näille kahdelle, niin että ne lähtisivät aika suoraan vasemmalle. Sitä varten pitäisi vähän askarrella, leikata oksasta kiilanmuotoinen pala pois.

Laitellaas vielä yksi vanhempi kuva vuodelta 2009:

Pitäisi sanoa tästä jotain positiivistakin ehkä, tasapuolisuuden vuoksi. Se että nuo kaksi alinta oksaa vasemmalla lähtevät ylhäältä, on minusta tämän puun yksi pointti. Nyt kun alaoksissa on vähän enemmän lehtiä, se oikeuttaa vielä paremmin tuon valumisen alaspäin. 2009 kuvassa alaoksan lähtö rungosta näyttää paremmalta.

Toinen asia, joka minua miellyttää, on ilmajuuren käyttö piirtämään rungon linja. Se ei ole ihan kohdallaan nytkään, mutta ajatus miellyttää.

Pallosypressi

2011-04-09T14:20:00.000-07:00

En ole päivittänyt tätä yli vuoteen. Tilanne nyt:

Tämä meinasi kuolla aivan täysin. Viime tammikuussa otettujen kuvien jälkeen puu kasvoi kevääseen asti, ja sitten se jämähti. Kasvu tyrehtyi, ja oksia alkoi kuolla. En tiedä mistä siinä oli kysymys, mutta voihan se olla, että se alkoi odottaa talvea. Olin ostanut puun talvella, enkä yhtään tiedä mikä sen käsitys oli vuodenajoista.

Lopulta laitoin puun ulos aika varjoiseen paikkaan, olisiko ollut touko-kesäkuuta, ja unohdin sen tarkoituksella sinne. Se ei tehnyt yhtään mitään alkukesän ja marraskuun välillä, jolloin otin sen vihdois sisään. Pakkasta oli silloin jo reilusti. Nyt se aloittikin sitten kasvun uudestaan. Ilmeisesti sen oli pakko saada viileä syksy ja ehkä vähän pakkastakin, ennen kuin se uskoi, että taas voi kasvaa.

Verrattuna vuodentakaiseen aikaan näkymä on paljon täydempi. Alin kolmannes on ikävä kyllä taantunut. En ole uskaltanut tehdä tälle juuri yhtään mitään. Pidän melkoisena ihmeenä sitä että se on vielä hengissä. Ylintä kolmasosaa pitäisi varmaankin karsia, jotta alaoksat saisivat lisää energiaa. Pätkäisin joskus tammikuussa latvasta pois jonkin verran, ja väänsin langalla oksan uudeksi latvaksi. Se teki tästä heti paljon vanhemman näköisen.

Pientä etenemistä

2011-04-08T12:27:00.000-07:00

Tämä bauhausin lavalta bongattu sypressi voi erittäin paksusti. Olisi joskus kiva tietää, miksi joku kasvi jää henkiin, toinen kuolee. Hyvin usein siinä ei ole mitään logiikkaa.

Joskus 6-7 vuotta sitten keräsin Pirunkalliolta koivun. Kun kokeilin, että kuinka tiukasti se on maassa kiinni, se katkesi käteeni. Jotkut toukat olivat syöneet tyven aivan ontoksi. Otin sen mukaani, koska kerran olin sen rikkonut. Siinä ei ollut yhtään juurta. Se lähti kasvamaan. Toisen koivun tarina on tuolla. Se on elossa edelleen, eikä silläkään ollut kerättäessä juuria.

Tällä oli kyllä juuret, mutta erittäin pahan näköiset. Juurten kärjet olivat katkaistut ja kuolleet, terveitä valkoisia kasvupisteitä ei ollut yhtään. Nyt on kulunut kaksi ja puoli kuukautta hankinnasta, ja neulasten määrä on ehkä tuplaantunut.

Toki tämän voisi vielä antaa rauhassa kasvaakin, mutta klikkaamalla tuota kuvaa yllä näkyy, kuinka hienoja pieniä kasvupisteitä on ilmaantunut sinne tänne oksiin. Alla kuva jossa yritän vähän näyttää niitä. (Siis nuo tuossa nimettömän yläpuolella...)

Nuo pienet kasvupisteet tarvitsevat apua. 90% kasvusta suuntautuu latvaan, ja kun latvus tuuheutuu, kuolevat nämä pienet kasvupisteet. Tästä syystä karsin latvusta aika paljon, ehkä puolet neulasmassasta lähti. Katkaisin jokaisen vihreän pitkän roikon niin, että siihen jäi vain muutamia kasvupisteitä.

Tuossa kuvassa näkyy nyt se oksa, josta tulee ehkä latva. Aika sotku tuo on, mutta ehkä se siitä pikkuhiljaa selkenee.

Uusi pömpeli

2011-04-04T13:13:00.000-07:00

Päätin käyttää hyväksi sen tilan jonka vien joka tapauksessa, ja rakensin vanhan kaksikerroksisen pömpelin paikalle uuden nelikerroksisen. Väärävärikuva tarkoituksella, tuolta ne kasviputket näyttävät.

Päivittelen uudet ominaisuuden joku päivä kun jaksan. - se on nyt.

Hyllyt ovat irrotettavia, jotta korkeutta on helppo säätää. Valot ovat lähinnä Osramin Fluoraa, putkien määrät ylhäältä alas: 3*36W, 2*36W,2*36W,2*36W+2*30W.

Tausta on valkoinen vinyylikalvo Etolasta. Tarkoitus oli laittaa kosteuden kestävä melamiinilevy, mutta kevyempihän tuo on. Niittipyssyllä paikalleen.

Kaikki puu on mäntyliimapuuta, käsiteltynä parafiiniöljyllä, jotta ei homehdu.

Sypressipöpelikkö rinneruukussa

2011-02-06T12:02:00.000-08:00

Jostainhan sitä on aloitettava ;).

Viiden taimen ryhmä. Reunoilla on saven ja turpeen sekoitusta, joka tuntuu toimivan hyvin maa-aineksen pitämisessä paikallaan. Reunojahan tuossa ei ole ollenkaan. Ajan kanssa säädän tuon rinteen jyrkemmäksi, eli maa-ainesta siirtyy vasemmalta oikealle. Ehkä myös lisäilen tuohon uusia taimia joskus.

Maa-aineksia

2011-02-02T09:24:00.000-08:00

Linkki

Tuolla kuuden jaappanilaisen gurun käyttämiä maa-aineksia.

Kiinanjalavan oksan taivutus, osa 2

2011-02-01T09:43:00.000-08:00

Tuolla taivuttelin kiinanjalavan oksaa; melkein vuosihan tuosta jo on.

Oksa on taipunut 45-50 astetta niin kuin saranalla. Ei näy edes arpea, vähän vahaa näkyy. Pitääpä muistaa tämä. Tuollaiset jyrkät mutkat ovat parempia kuin loivat.

Sypressi taas

2011-01-22T12:45:00.000-08:00

Haa, tämä vesseli on toipunut. Vielä viikko sitten en ollut ihan varma, neulaset olivat pehmeät ja kasvi vailla ryhtiä. Nyt se on kuin täyteen puhallettu ja kasvua alkaa tulla esiin.

Olin kyllä päättänyt, että en kajoa tähän ennen kuin joskus kesän korvilla, mutta näytti niin pahalta, kun kaikki uusi kasvu tuli oksien kärkiin. Samaan aikaan alaoksat ja pienemmät oksat rungossa voivat huonosti. Ihan sormituntumalla päädyin siihen, että kasvuun lähtö riittää, ja voin jo napsia poikki pisimpiä roikkoja. Saas nähdä hätäilinkö.

Rungon linja on hieno, mutta sitä oli vaikea saada kuvaan esiin. Tässä vielä kierrettynä vähän nätimpään asentoon.

Puulla on kaksi haaraa, jotka kasvavat lähes samalla tavalla. Aika sitten näyttää, kummasta tulee rungon yläosa. Tämä nyt näkyvä puoli on luultavasti takapuoli, toisella puolella on paremmat juuret. Mahdollisia etupuolia on vielä varmaan viisi.

Talvikuvia

2011-01-20T07:45:00.000-08:00

Sypressit kalliolla

2011-01-17T12:04:00.000-08:00

Pientä päivitystä. Nämä ovat nyt olleet kasvatuksessa runsaan vuoden. Vain sisällä loistareiden alla, ulkona eivät ole käyneet, eivätkä ole myöskään talvea odotelleet. Kasvavat kaiken aikaa.

Otin vähän kuvia eri lumista, mutta ei oikein onnistunut. Puilla on ihan mukava rakenne, mutta kuvassa eri vihreät osat osuvat toisiinsa, ja näkymästä tulee sekava. Noh, tuleepahan tekosyy päivittää uusiksi.

Pari sypressiä

2011-01-03T14:09:00.000-08:00

Olen hankkinut muutamia paksurunkoisempia sypressejä. Viimeisen puolen vuoden aikana neljä, joista kylläkin kaksi on kuollut. Hengissä olevista ensimmäisen ostin kesällä.

Leikkasin siitä aluksi pois kaiken, jota en varmasti halua säilyttää. Kuorin isommat oksat, jotta jää ajopuuoptio. Vetäisin ne sitten kuitenkin pois:

Tuosta ei juuri käy ilmi mistä on kysymys. Olen tähän kuitenkin hyvin tyytyväinen, tyvestä puu kapenee kauniisti aivan ylös asti. Vähän on tullut napsittua pois kasvua aivan kärjistä, jotta lähempänä runkoa olevat kasvupisteet voimistuvat. Lähes kaikki kasvu mitä tuossa näkyy lähtee vielä pois luultavasti. Tämä oli ulkona koviin pakkasiin asti, ja sitten otin sen sisään pussihoitoon. Se on kasvanut reippaasti siitä lähtien. Voiton puolella. Nyt pitäisi sen antaa olla aika rauhassa kesään asti.

Tämä on muuten istutettu puhtaaseen "kiryi"-nimiseen kamaan, joka on vähän saman tapaista kuin akadama, mutta kovempaa ja painavampaa. Se on erityisesti havupuille sopivaa. Vaikuttaa hyvältä.

Toinen on aivan tuore hankinta välipäiviltä. Bauhausista, alelavalta. En ole ihan varma, mutta luulisin että tämä maksoi vitosen.

Ei tämä ole juuristoltaan yhtä kalju kuin yksi syksyllä ostamani, mutta sama meininki - juuret on karskisti katkaistu ja puu istutettu hienon hiekan ja mudan/mullan sekaiseen sotkuun. Ei valkoisia terveitä juurenkärkiä. Ruukku oli haljennut ja puolet sotkusta oli valunut pois, joten hyvä runko näkyi. Ei ole otollinen ostos, mutta runko on sen verran maukas, että mukaanhan se tuli.

Juuristoon en kajonnut, mutta yläosaa typistin rajusti, varmaankin 80% lähti. Ei ole vielä mitään suunnitelmaa mokoman varalle.

Istutin puun kiryun (50%), lecasoran(30%), kissanhiekan ja kookoskuidun sekoitukseen. En laittanut tätä nyt pussihoitoon, ajattelin että saattaisi pärjätä paremmin ilman. Suihkuttelen puuta pari kertaa päivässä. Jos alkaa näyttää pahalta, sitten pussitetaan.

Puu on loisteputkien ja ledien alla, mutta ei kovin kirkkaassa kohdassa, jottei kuivuus uhkaa.Olen aika luottavainen, juuria on kuitenkin aika paljon, ja puu itsessään on aika hyvässä kunnossa, vaikka onkin kokenut kovia. Toivotaan parasta.

Pienoiskasvihuone lyhdystä

2010-12-31T14:21:00.000-08:00

Jokin aika sitten tuli mieleen, että näistä isommista kynttilälyhdyistä voisi saada aikaiseksi nätin kasvihuoneen. En tarvitse tätä itselleni, joten meni jonkin aikaa, ennen kuin sain myytyä ajatuksen tytöilleni - tästä tulee jokin nukkekodin kasvihuoneen tapainen tai pieni maisema tai mitä nyt sitten haluavatkin. Puu on tuolla vain kuvaa varten, kun kerran bonsaiblogissa ollaan.

Joskus kauan sitten tytöillä oli vanhaan akvaarioon rakennettu "keijukaismaailma", jossa oli sammalia, saniaisia, kodinonnea, erilaisia kukkia luonnosta yms. Tytöt askartelivat maailmaan keijukaisia paperista, piippurasseista, paljeteista ja helmistä. Aika karun näköisiä keijut olivat muutaman kuukauden kuluttua, kun kasveja kastellessa nekin saivat osansa.

Tuolla on katon suojissa 15W Megamanin pienoisloisteputkikasvilamppu (5-sanainen yhdyssana!). Katon harjalla on pieni reikä, josta johto tulee läpi ja jolla valaisin/heijastin on kiinni. Tässä on vanhan Osramin kasvilampun heijastin, Megamanin heijastimen saisi varmaan viriteltyä samalla tavalla.

Muutoin uskon että tämä on hyvä paikka bonsaipuulle. Terraariomaiset olosuhteet tuntuvat olevan hyvästä.

Muutama yrttikin mahtuisi tuohon kasvamaan. Pitäisikö aloittaa myyntityö keittiöversiosta.

Ai niin, hyvää tammikuuta vaan kaikille!

Pujoteltu wiandi

2010-12-21T13:31:00.000-08:00

Ficus wiandin uudet oksat alkavat olla kunnossa.

Alla lähikuva kiinnikasvaneista oksista. Kuva on otettu kasvivalojen alla, siksi punertava sävy.

Takaa vasemmalta tulee oksa, joka näkyy epäterävänä. Siinä kohtaa, jossa oksa menee porattuun reikään, lähtee oksasta haara. Ulostuloaukko on rungon oikealla puolella. Se on se varsinainen oksa, jota olen tekemässä. En tiedä säästänkö vasemmalla olevaa oksaa, sillä se on sisäkaarteessa. Jos se jää puun taakse, voin säästää sen.

Keskellä on toisen tehdyn oksan sisäänmenoaukko. Siinäkin on haara, jotta saan samalla kertaa toisenkin oksan.

Kiinanlikusteri

2010-12-17T16:06:00.000-08:00

Täytyy ruveta numeroimaan kasveja, ja laittamaan kasvin "nimi" tagiksi. Näin pystyy sitten seuraamaan yksilöiden kehitystä klikkaamalla kasviyksilön nimeä. Voisi käyttää nimeä kuten ls4. Siis Ligustrum sinensis nro 4. Tai eihän se kellekään mitään sano. "Ligustrum s. #4", tai jotain. Ei nyt ehkä vielä ole tarpeen.

Suurin osa kasveista on nyt esitelty. Oikeastaan, loputkin pitäisi esitellä, mutta taitaa se jokin kynnys olla minullakin. Olisi sitten historiaa mitä näyttää, jos niistä jotain tulee. Viisasta olisi vain kuvata kasveja jatkuvasti varastoon, ja näyttää vasta sitten jos jotain näytettävää tulee. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole erityisen hauskaa, vaan aika rasittavaa puuhaa. Saan sen aikaiseksi lähinnä silloin kun teen tänne merkinnän.

Kiinanlikusteri on yksi lempikasvejani. Se viihtyy hyvin sisällä, eikä tunnu vaativan talvea. Tämän yksilön hankin helmikuussa tänä vuonna. Ostoperuste oli ehkä vähän outo, minua miellytti puun rungon alin 2 senttiä. Kuva helmikuulta:

Huono kuva. Ihan mitätön kasvi, mutta tuohon alimpaan oksaan asti kapenemä oli hieno, ja juuretkin kasvavat aika hyvin joka suuntaan.Tuossa vaiheessa en vielä ollut ihan varma siitä, mitä tälle tekisin. Luullakseni suunnittelin kaivertavani tuon keskitapin pois, ja tekeväni tästä jonkinlaisen luudan.

Ensimmäistä istutusta. Sahasin ja kaiversin pois tapin, ja typistelin puuta reippaasti. Tässä kävi sitten lopulta ilmeiseksi, että tämä suunnitelma ei ole kovin mielenkiintoinen. Alimman oksan yläpuolinen runko on liian suora pötkö.

Nyt sitten hypätäänkin yli puoli vuotta eteenpäin. Tässä oli neljä päähaaraa tuon alimman oksan lisäksi. Sahasin rungon halki haarojen välistä, jotta pääsin taivuttamaan niitä. Haarat olivat myös aivan liian pitkiä, noin 10 senttiä. Kahden etumaisen ympärille kiersin tiukasti niintä, ja taivutin niitä ulospäin. Alumiinilankoja muutama niinen alla. Oikeanpuoleinen haara katkesi, vasemmanpuoleinen onnistui. Takimmaiset haarat napsahtivat kokeiltaessa molemmat, ja niitä en päässyt taivuttelemaan. Eivät kuitenkaan kuolleet. Annoin takimmaisten haarojen toipua jonkun aikaa, ja kun kasvu oli taas voimakasta, lyhentelin niitä muutamaan otteeseen.

Nyt ollaan tässä. Runko on nyt paljon parempi. Takahaaroista en vielä tiedä mitä niillä teen. Taivutusta ne eivät kestä. Oikeanpuoleisessa on nyt 5 alkua - voisin säästää vain kaksi alinta esimerksi. Olisin ehkä voinut jättää takahaarojen välisen puun poistamatta... Tähtään mame-kokoon, eli tuohon tuskin tulee korkeutta yhtään lisää. Molemmista takahaaroista luultavasti lähtee vielä pituutta pois, ja sitten alkaa latvuston kasvatus.

Nyt tämä saa taas kasvaa rauhassa, ehkä puolisen vuotta. Seuraavaksi voisi tehdä vähän kaiverrushommia, jotta selviää miten kannattaa edetä.

Fiikus kivellä

2010-12-11T10:10:00.000-08:00

Tämä fiikus taitaa olla ollut väärin päin kaikki nämä vuodet. Tämä taitaa olla parempi kuvakulma?

Paksuutta on runkoon tullut paljon lisää viimeisen vuoden aikana (noh, monta milliä :), mutta ikävä kyllä lähinnä tuonne mihin on thread-graftattu (pujottelu-vartettu?) uusia oksia, eli ylös. Tuloksena on käänteistä kapenemaa.

Fukien tee

2010-12-10T14:05:00.000-08:00

Olen pitänyt tavoitteenani laitella tänne blogiin ajan saatossa kaiken mitä teen bonsaiden tiimoilta. Ihan näin en ole toiminut, paljon on sellaisia kokeiluja ja hankintoja, joiden käsittely ei anna kenellekään mitään, ei edes minulle.

Kävijöitä on nyt blogissa ollut aika paljon. Kirjoittelen kuitenkin mitä sylki suuhun tuo, ilman mitään rimaa, monasti vain harjoitellakseni kymmensormijärjestelmää.. :D. Vitsivitsi. Kun maailmalta seuraa noita blogeja, ovat niistä monet sellaisia, etteivät parhaatkaan puuni ole niin hyviä kuin niissä huonoimmat. Enkä nyt vertaa mihinkään Walter Palliin, vaan ihan harrastajiin. Omat puut ovat tietysti minulle kiinnostavia, mutta en tosiaan ole kovin pitkällä tässä touhussa vieläkään. Yritän tässä sopertaa, että päiväkirjahan tämä vaan on. Vaikka tietysti se kivaa on, että lukijoita käy.

Minulla oli monta vuotta aika iso fukien tee. Se oli sellainen kiekura-mallsai, jossa kyllä oli oksat ulkokaarteissa ja runkokin kapeni kivasti. Se oli turhan korkea minulle, noin 50cm, ja vei tilaa kasvipöydällä aika paljon. Runko oli noin 6 sentin paksuinen. Koskaan en pitänyt siitä. Lopulta tajusin, että on aivan sama, kuinka se kehittyy, siitä ei silti koskaan tule kiinnostavaa puuta. Pätkäisin sen aivan tyngäksi ja istutin pieneen ruukkuun. Yllättäen se kuoli. En jäänyt sitä kaipaamaan. Olin tyytyväinen kun pääsin siitä eroon. Se meni aina talven aikana rumaksi. Lehdet kellastuivat ja tippuivat. Silloin se oli kahden 400W monimetallilampun alla, joten valoa oli tarpeeksi. Olen aika varma, että sen viihtymättömyys johtui sisäilman kuivuudesta.

Nyt on toiminnassa uudet kujeet, valaistus on vaihtunut loisteputkiin ja ympäristö terraariomaiseksi. Halusin testata, kuinka fukien tee pärjää näissä oloissa. Ostin tämän yksilön muistaakseni Viherpajasta viime keväänä.

Tässä oli mielestäni jotain ideaa. Rungossa on sopivasti kuollutta, ja siinä on tuollaiset lystit ulokkeet. Katkoin kaikki muut oksat pois paitsi kaksi alinta. Kun puun laittoi vinoon, toisesta oksasta tuli alaoksa, ja toisesta latva. Ei siinä mitään erikoista ole, mutta halusin tosiaan testata olosuhteita. Tee viihtyy erinomaisesti. Se on kukkinut koko ajan ja lykkää paljon uutta kasvua.

Tässä takapuoli, joka käy etupuoleksikin.

Materiaalina tämä on sellaista pikkunättiä. Rungossa ei ole kapenemaa ollenkaan, ja tuo suora osa tyveä on aivan liian pitkä. Runko on liian ohut ollakseen näyttävä. Olen vähän harkinnut ilmajuurruttaa puolet tyvestä pois:

Jos siitä nyt sitten saisi jotain tuollaista aikaiseksi. Lehdet ovat vaan niin turkasen suuria, ettei tämä oikein sovellu mame-kokoon. Tuntuu tällä yksilöllä olevan vielä ihan poikkeuksellisen isot lehdet, jopa 5-senttisiä olen napsinut pois. Näyttää tosin siltä, että kun kasvupisteiden määrä vähitellen kasvaa, lehtien koko pienenee.

Toinen mahdollisuus on kaivertaa puuta niin, että alaosaa pystyy levittämään vähän. Siten voisi saada sentin verran lisää leveyttä tyveen, ja vähän kapenemaa.

Voisi tämän hävittääkin, tai antaa pois, ja ostaa jotain kiinnostavampaa tilalle.

Puksipuu sisään kesken talven

2010-12-08T13:40:00.000-08:00

Tämä puksipuu jäi pöydälle odottamaan talvehtimispaikkaa, jota ei sitten koskaan löytynyt. Puu oli tehnyt hankinnan jälkeen vain muutaman lehden, ja suhtauduin hyvin skeptisesti sen mahdollisuuteen talvehtia ulkona. Muutaman heikon puksipuun olen tappanut ulkona. Periaatteessa se on talvenkestävä (siis Buxus sempervirens), mutta ruukussa luulisin että se on siinä ja siinä.

Otin ensin sisään testimielessä muutamasta pakkasasteesta yhden pienen puksipuun, josta en niin välitä, nähdäkseni, kuinka se reagoi. Se reagoi hyvin - kasvatti lehtiä muutamassa päivässä enemmän kuin edellisen kesän aikana. Kaksi tai kolme talvea se on jo viettänyt ulkona.

Otin sitten sisään tämän isomman version. Pakkasta oli silloin jo 15 astetta. Laitoin puun muovipussiin varaston lattialle, jossa lämpötila on noin 10 astetta. Noin viikon kuluttua huomasin, että puu lykkää uutta kasvua. Istutin sen pikaisesti uusiksi, sillä sen ruukku oli haljennut, ja pistin valojen alle.

Nyt kiinnostaa sellainen asia, että toimiikohan tämä pikatalvetus tosiaan näin hyvin kuin nyt vaikuttaa. Olen tuonut sisään pakkasesta kosteaan ilmaan ja valojen alle viittä lajia puita, kahta lajia puksipuita (B. sempervirensejä, B harlandiita), sypressejä (Chamaecyparis thyoidesin, C. lawsonii var mikälie), ja kiinanjalavan. Kaikki voivat paksusti. Vielä ei kuitenkaan olla lähellekään voiton puolella. Vasta kesällä tietää, onko tämä toiminut.

Hirveästi kiinnostaisi nyt testata näitä muita hankalia, esim. japaninvaahteraa. Joutuu odottamaan ensi talvea.

Naapurin vaahtera

2010-12-07T13:01:00.000-08:00

Kyllä meitä nyt hemmotellaan kauniilla talvisäällä. Mutta asiaan :). Tuosta näkee hyvin tämän vaahteran kasvutavan. Pensasaidan taakse jää suora runko. Se jakaantuu neljään haaraan, jotka kasvavat ikään kuin keskustasta poispäin. Näistä haaroista lähtee oksia lähinnä ulospäin, mutta myös vähän sisäänpäin. Jotenkin noin:

Kiinanjalava päivitys

2010-12-05T13:51:00.000-08:00

Tämän kiinanjalavan ja monta muuta puuta (ulmuksia, buxuksia, sypressejä) otin sisään ulkoa aivan pakastettuna. Laitoin puut pussihoitoon. Viimeisin puksipuu tuli sisään 15 asteen pakkasesta, ja sekin voi hyvin.

Tuolla puun historiaa. Puolivesiputous.

Mahdollinen kuvakulma on tämäkin.

Kiinanjalavan lehdet

2010-11-30T12:20:00.000-08:00

Tuossa on kahden vierekkäin kasvavan kiinanjalavan lehtiä. Olosuhteet ovat ruukkuja lukuunottamatta samat, joten olen aika varma siitä, että tässä on kyseessä kaksi eri lajiketta. Tuolla oikeanpuoleisella kasvilla suurimmat lehdet ovat olleet noin kolmisenttisiä. Vasemmanpuoleisella kasvilla hiukan yli sentin. Lehtien välit noudattavat samoja mittasuhteita.

Ihan pieniin puihin vasemmanpuoleinen on tietysti parempi. Verson ensimmäiset lehdet ovat puolisenttisiä. Suurimmat kiinanjalavan lehdet näin Gotlannissa kasvitieteellisessä puutarhassa. Lehdet olivat noin 5-6 senttisiä.

Pömpeli

2010-11-27T13:55:00.000-08:00

Pömpelin pohjakasvusto sattuu olemaan sen verran hyvällä mallillaan, että räpsäisin kuvan.

Tuo kasvillisuus on nättiä, mutta on siitä haittaakin. Sinne pesiytyy väistämättä ötököitä. Tuossa laatikossa taitaa nyt olla ainakin kolmea lajia punkkeja. Vihannespunkkeja, niitä kellanvirheitä, joilla on kaksi mustaa pistettä selässään, hyvin pieniä mustia tai punertavia, ja sitten on jokin uusi tuttavuus, isompi, hämähäkkimäisempi, pulleavartaloinen ja kiiltävän musta. Tämä viimeisin on hyvin liikkuva, niin että kasvista ei välttämättä löydä ainuttakaan ötökkää, löytyy vain keltaisia läiskiä lehdistä ja seittiä lehtihangoista.

Lisäksi tuolla pohjakasvillisuudessa elää muitakin öttiäisiä, joista ei niin liene haittaa. Jonkin eksoottisen kotilon olen myös saanut jostain. Sen kuori on kiekkomainen, suurimmat yksilöt ovat olleen n.8 mm läpimitaltaan. Ne näyttävät lähinnä syövän leviä, eivät puita.

Systeeminen torjunta, siis Pravado, ei ole järkevää tälläisessa ympäristössä. Punkit pysyvät poissa sen kuukauden tms, jos puikkoja käyttää, mutta leviävät heti takaisin, kun vaikutus häviää. Olen nyt käyttänyt Neko Bio torjunta- nimistä ainetta ja 5% tolua. Punkit kuolevat, ja puut ennättävät tehdä lehtisatsin ennen kuin punkkeja on taas haitaksi asti.

Jää nähtäväksi, mikä on tilanne muutaman kuukauden kuluttua. Yleensä punkkiongelma on sitä pahempi, mikä kuivempi ilma on.

Kasveissani on ollut punkkeja iät ja ajat. Paljon kasveja pienessä tilassa, niin punkit viihtyvät. Ne eivät tapa kasveja, kunhan kasvit hoitaa puhtaiksi aina ennen kuin tilanne äityy pahaksi. Kyllä niistä haittaa on kasveille, ja lisäksi syödyt lehdet ovat rumia. Tällä nykyisellä systeemilläni ötököistä ei oikein voi päästä lopullisesti eroon. Ne eivät kuitenkaan haittaa kasveja niin paljon, että kasvit eivät kehittyisi.

Jaa jaa, tarkoitus oli jakaa se, että kasvu on hienoa, ei ongelmia.

Talvitelat 3

2010-11-26T06:10:00.000-08:00

Aikaisin saatiin talvi tänä vuonna. Talvehdittamisen kannalta on pääasia, että lunta on paljon. Täytin kasvipöydän lumella, sen mitä sinne vielä mahtui, ja laitoin myyräverkon päälle. Hyllyt vielä kanneksi, ja sitten vain toivotaan, että lumi säilyy laatikossa tuonne huhtikuulle saakka.

Viherpajassa jälleen

2010-11-21T14:15:00.000-08:00

Koiran kanssa lenkillä tuli poikettua. Räpsin muutamia kuvia tarjonnasta. Kännykällä vaan, joten ei ole kaksinen laatu.

Kasvihuoneen korkuisen Ficus benjaminan tyvi. Toista metriä leveä.

Bonsaipuolella on uusia kasveja. Likustereita ja kiinanjalavia on aika mainioita. Tuossa kuvassa on melkein harvinaista herkkua, lehtikuusia. Veikkaisin Larix kaempferia, eli japanin lehtikuusi. Hintaa 95,-. Täytyy keväällä palata asiaan. Pikainen googlailu tuntui osoittavan, että pärjäisi ehkä ihan ulkopuuna. Hyvin pitäisi suojata tietysti talvella.

Lystikäs löytö. Sopivasti kuollutta rungossa, pari alinta oksaa OK kohdilla, ja juuretkin vaikuttavat hyviltä. Oksat reilusti alaspäin, eikä korkeutta yhtään enempää kuin mitä tuossa näkyy. Pari senttiä voisi mataloittaakin.

Näitähän riittää, mutta itse asiassa tuo on oikein käypää tavaraa. Uudet oksat pitää toki kasvattaa, ja varmaan juuristokin on onneton, mutta silti, rungolla on hyvä kapenema ja liikettäkin. Hinta taisi olla 7,95. Tällainen materiaali hakkaa mennen tullen kaikki pistokkaista ja siemenistä kasvattelut. Istutus hyvään maa-ainekseen, ja kaikki oksat pois alinta lukuunottamatta. Jahka uusia oksia on tullut, alinkin ehkä pois, ellei sillä ole käyttöä. Tuota en ottanut, mutta toisen kyllä, josta ehkä tähtään alle kolmen tuuman korkuiseen puuhun.

Tällaisen yhden puksipuun nappasin tarjouksesta, jotain 7 euroa. Aivan arvalla valitsin, katselin että näissä on monta taimea joka ruukussa, ja arvelin että pienen ryhmän voisi saada aikaiseksi. Kävi tuuri, kolmesta kasvista suurin onkin tosi hyvä mame. Pistää miettimään, mitä aarteita nämäkin voivat pitää sisällään.

Talvitelat 2

2010-11-16T08:59:00.000-08:00

Lisäsin eristeeksi retkipatjavärkkiä. Jahka saadaan lunta, sitä vielä pahvien alle, ja sitten kansi päälle.

Varsinaisesta kasvipöydästä irtoavat kaikki tasot. Verkotin laatikon huolellisesti.

Kasvit paikallaan. Homma menee vielä vähän uusiksi, koska kaikki suojaa tarvitsevat eivät mahdu. Havupuut ja B-sarjan tekeleet saavat tulla toimeen parin pöydän välissä ilman verkkoja.

Syksykuvia 2

2010-11-15T11:17:00.000-08:00

Hitaasti etenee syksykuvien napsiminen.

Unkarinsyreeni ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on aika mukavassa kuosissa. Ensi keväänä voisi jo istuttaa oikeaan ruukkuun, jos tahtoo. Voipi kyllä antaa vielä ollakin. Vahvistuisi ja saisi ehkä paremmat edellytykset siirtoon. Noihin runkoihin pitäisi saada liikettä, muutoin oikeanpuoleinen on eriparinen.

Sinilaakakataja tanuki. Höh, olen unohtanut tehdä tästä muistiinpanot. Alempi kuva vuoden takaa. Askartelin tämän kasaan 2009 keväällä. Häijy väriero kuvassa. Uutta kasvua on tullut jonkin verran. Tuo pitkä roikko, latva siis, lähtee pois heti, kun varsi täyttää kaiverretun uran. Tai voihan sitä heittää vasemmalla, jos haluaa.

Tuija on saanut rauhassa kasvaa tämän kesän. Se ei oikein miellytä minua nyt. Oikealla kasvaa kaksi alinta oksaa päällekkäin, niistä alemman voisi heivata. Tai jos antaisi sen ensin paksuuntua ja kalvaisi sitten kuorettomaksi.

Leikkimistä ehkä, mutta tuosta kyllä käy rakenne esiin paremmin? Kuvankatseluohjelman valmismuokkauksia. Pannaanpas vielä kuva vuoden takaa.

Nakurakukuvia

2010-11-11T11:35:00.000-08:00

Kännykästä löytyi muutamia kuvia nakurakukurssista.

Kurssin vetäjä ja pari kurssilaista. Uuni on tuollainen verkkoputki, jossa kaoliinivillaa eristeenä. Lämpö kaasupullolla ja tohottimella.

Kuumat esineet laitetaan suoraan uunista peltiastioihin, joissa on purua ja heinää. Ne lyövät heti liekkeihin, ja astia peitetään kannella. Kun esineet ovat kuumia, savu tunkeutuu saven sisään, ja siitä tulee läpivärjättyjä. Koska lasite on epätasainen ja säröilee, savu värjää työt epätasaisesti. Raku ei ole bonsairuukkujen tekemisessä yleisesti käytetty tekniikka, mutta ihan jännä juttu silti.

Syksykuvia

2010-11-09T09:44:00.000-08:00

Otin muutamista puista kuvia. Syksy on hyvää aikaa siihen, koska puiden rakenne näkyy silloin hyvin.

Tuota kun nyt katsoo, ei se niin kovin paha ole, että koira söi kaksi alinta oksaa. Nuo seuraavat ovat riittävän alhaalla ollakseen alaoksia, kunhan ne vain taivuttaa rankemmin alaspäin. Alimmat saavat olla kuitenkin, mallaavat naturalistisia taantuvia alaoksia. Haapaa voi reippaasti mataloittaa, muuten kasvu keskittyy liikaa latvaan. Ensi keväänä istutus tämä puoli eteenpäin. Vähän korkeampi suorakaiteen mallinen ruukku olisi parempi. Jokin keskiharmaa ehkä? Miksei pyöreä myös.

Hehee, tuossahan sitä onkin rakennetta. Kuten kuvasta voi päätellä, ihan tuo ei ole ollut tarkoitus. Tämä oli oikein hieno pajukarahka, mutta mitään muuta siinä ei ole nyt hengissä kuin tuo yksi oksa.

Sinilaakakataja. Poistin kesän aikana kuorta rungosta ja kuorin myös tuon alimman oksan. Tämä ei kaipaa uudelleen istutusta vielä aikoihin, mutta haluaisin vaihtaa ruukun vähän pienempään.

Talvitelat

2010-11-08T08:46:00.000-08:00

On aika laitella puita piiloon. Olisi voinut laittaa jo jonkin aikaa, mutta vielä hyvin ehtii.

Rakensin tällaisen laatikon viime kesänä. Nyt panin verkkoa laatikon pohjalle ja reunoille, jotta myyrät eivät pääse sisään. Laatikko palvelee tietty kasvipöytänä kesällä.

Tämän voisi täyttää leca-soralla puolilleen. Kuoriketta voisi käyttää myös. Lisäeristystä saisi vuoraamalla laatikon solumuovilla tai styroksilla.

Olen käyttänyt eristeenä monta vuotta aaltopahvia. Pahvia tulee sivuille ja päälle useita kerroksia, vaikka 10, jos mahtuu. Jahka lunta tulee, avaan pahvit ja täytän laatikon lumella. Sitten vielä pahvit lumen päälle ja laatikon kansi kiinni. Talven mittaan lisäilen lunta, jos se uhkaa sulaa pois. Koko laatikon peittäminen lumella on hyvä sekin. Tällä menetelmällä hävikkiä ei enää ole tullut pakkasista johtuen juurikaan.

Olen siinä käsityksessä, että vaarallisinta aikaa ei ole talvi, vaan kevät. Tämän vuoksi on hyvä, että lumen päällä on vielä eristettä. Se estää lunta sulamasta lämpiminä kevätpäivinä, ja säilyttää ruukut turvallisesti jäässä aina siihen asti, kun kasvit voi ottaa pois säilöstä. Toistuva sulaminen ja jäätyminen erityisesti keväällä, kun juuret ovat jo hereillä, rikkoo juuret.

Se tietysti riipaisee, jos sellainen kasvi kuolee, johon on jo ehtinyt investoida aikaa, ja josta on jo hyvät suunnitelmat. Yritän silloin olla tyytyväinen siitä, että kasvi kuoli nyt, eikä kymmenen vuoden kuluttua. Vähän sellaista pinnistettyä positiivisuutta, myönnetään.

Muutama huomio parista kasvista tältä syksyltä. Kiinanjalavani ja monet sypressit olivat vielä ulkona, kun pakkaset yllättivät. Mittari tippui -6-7 asteeseen useiksi päiviksi. Otin kasvit lopulta jäisinä sisään, pussihoitoon, ja ne selvisivät hienosti. Kiinanjalavat ovat vahvassa kasvussa nyt, niillä on kevät. En kyllä usko että ne varsinaisesti vaativat talvikautta, pärjäisivät varmasti valojen alla sisällä vuodet läpeensä.

Pari hankintaa

2010-11-07T07:45:00.000-08:00

Nyt kannattaa katsastaa puutarhaliikkeitä. Sesonki on ohi, ja tinkivaraa sen mukaisesti.

Kävin eilen Kehäkukassa, Kehä ykkösen vieressä Pukinmäen kohdalla olevassa puutarhaliikkeessä. Täällä on aina ollut kiinnostavia tuijia, suuria ja vanhoja.

Tämä oli runsaat 2 metriä korkea, ja tyvestä vähän alle 10 senttiä paksu. 15 euroa... Ei niin hyvin tuosta kuvasta näy, mutta rungossa on alimmassa 20 sentissä vähän liikettä. Ei ole paljon kapenemaa, joten jonkinlaista kaivertelua on tiedossa. Sinne jäi vielä oikein hyvä kolmirunkoinen.

Pallohopeakuusi (Picea pungens "Glauca globosa"). Näitä olen käynyt ihastelemassa ennenkin. Kasvavat itsestäänkin aika bonsaimaisiksi. Runko on noin 5 senttiä paksu, joten paljon on puuta pienennettävä, että siihen tulee jotain järkeä.

Pallohopeakuusen tyvi.

Napsin kännykällä muutaman kuvan tarjonnasta.

Toinen pallohopeakuusi. Näitä oli hyviä ainakin 4 kappaletta! Tuosta tulisi hyvä puolivesiputous.

Omistajan oma bonsaiprojekti. Okakuusi luulisin?

Tuijia - etsi kuvasta yksi virhe.

Koreanpihtoja on siellä useita, tyvestä 7-8 senttiä suunnilleen. Koreanpihdalla on yleensä luonnostaan hyvä kapenema. Ainakin 2 oli hyviä bonsai-ehdokkaita. Hinta joitakin kymppejä.

Haastattelin samalla omistajaa (luulisin) talvehdittamisesta. Heillä on liikkeessä iso kasvihuone, jonka lämpötila pidetään talvella nollan tuntumassa. Siellä pidetään kaikki, joiden halutaan selviävän talvesta. Kysyin mitkä havupuista ovat talvenkestävimpiä, ja vastaus oli, että kyllä kaikki havut ovat vähän arkoja astiassa, maahan istutettuna sitten kyllä kestävämpiä.

Nakuraku

2010-11-01T14:46:00.000-07:00

Osallistuin nakurakukurssiin, ja jotain pientä sain aikaiseksi. Edellisestä erästä keramiikan kanssa on jotain 7-8 vuotta, ja sen huomaa. On tuntuma hävinnyt.

Pikkuruukku. Nuo savustetut jalat miellyttävät. Pinta on ok, sitä vain on aika vähän.

Uusi keksintö! Rinneruukku. Pieni metsikkö sopisi näihin asumaan. Jossain videossa näin jotain josta ajatuksen nappasin. (Taisi olla Morten Albekin video Kimurasta).

Toinen versio. Savustettu. No nämähän nyt ovat ihan leikkimistä vaan. Jonkinlaisen kalliomaisema-ruukun voisi tehdä tällä idealla.

Kurssin hyödyllisintä antia on ollut se, että olen vihdoinkin oppinut vähän dreijaamaan.
Se on hirveän hauskaa hommaa, vaikka onkin myös todella vaikeaa näin aloittelijalle.

Puksipuu numero 3

2010-10-30T11:49:00.000-07:00

Kolmas puksipuuni (Buxus harlandii). Ostin tämän joskus kuukausi pari sitten, mutta en ole ennättänyt tehdä sille mitään. Ostopaikka Pirilän kukkatalo.

Tässä yksilössä houkutteli käypäinen runko. Näkyvissä oli myös kolme mahdollista rungon linjaa.

Näistä ei kyllä saa mitään käsitystä kuvasta. Pieni tynkä runkoa ja lehtipallo.

Ensimmäinen sessio tänään. Aika bueno noin lähtökohdaksi. Korkeutta on kymmenisen senttiä ruukun yläreunasta ja pari senttiä vielä lähtee. Tämä on se koko, jota eniten halajan. Runko on sopiva, se ei kaipaa paksuntamista. Tuon saisi langoitettua jo aika pitkälle, mutta odottakoon nyt muutaman viikon.

B. harlandii on yksi parhaita puita pienikokoiseksi bonsaiksi. Lehdet ovat pienet, puut tekevät helposti uusia oksia runkoon, kaarna on uskottava jo pienestä pitäen jne. Minulla on kokemuksia vasta vuoden ajalta, joten en ole ihan selvillä miten näitä kannattaisi kasvattaa. Omani ovat nyt olleet kesällä ulkona, ja ne tulivat sisään viimeviikkoisten yöpakkasten aikana. Idea on, että viileä syksy ajaisi talven asian. En tiedä vaativatko puksipuut mitenkään talvea, ne ovat ainavihantia eivätkä ainakaan pudota lehtiään.

Haastattelu

2010-10-29T01:43:00.000-07:00

Aloitteleva toimittaja Veera Saloheimo löysi minut tämän blogin perusteessa, ja teki haastattelun. Koulutyö itse asiassa, mutta myi sen heti, ja se on oikea meininki.

Aika ok, ensin muutama kohta tökkäisi, mutta kokonaisuudessaan ihan hyvä haastattelu.Vähän onneton puu päätyi kuvaan, jokin harrastusta paremmin kuvaava olisi voinut olla. Ja tietysti on paha kun sinne piti pärstäkuva laittaa. Mutta ihmisista pitää juttu tehdä, ei kasveista, sanoi toimittaja, ja on tietysti oikeassa.

Kuulumisia Barcelonasta

2010-10-13T14:06:00.000-07:00

Olemme par'aikaa Barcelonassa perheen kanssa viikon reissulla. Kaupunki on täynnä plataaneja, palmuja, neidonhiuspuuta, podocarpuksia yms. eksoottisia ilmestyksiä.

Park Güell on vuorella oleva puisto, siinä muutama mänty huipulta.

Tamarindi, jossa hieno ontto runko. Park Güell.

Sama tamarindi sivulta

Monet tutut yrtit ovat täällä loistavaa bonsaimateriaalia. Istutuksissa näkee mm. ranteenpaksuisia timjameita ja laventeleita. Hienoja cotoneastereita on näkynyt myös, samoin buxuksia, ja tietysti vaikka mitä joita en tunnista. Puukirjaa ei ole mukana, vaikka pitäisi, ei myöskään kunnon kameraa. Sitä en jaksa raahata mukana, pokkarilla pitää pärjätä.

100 kilometrin päässä olisi Mistral Bonsai, yksi Euroopan suurimmista bonsaikaupoista, mutta se jää tällä kertaa välistä.

Barcelonassa olen ensimmäistä kertaa, ja täytyy sanoa että tämä on upea paikka. Hauskaa arkkitehtuuria, hyvää ruokaa, ystävällisiä ihmisiä, lämpötila kahdenkymmenen asteen molemmilla puolilla. Jossain vaiheessa pitää tulla parin viikon visiitille, ja silloin päiväretki Terragonaan ja Mistral Bonsaihin pitää mahtua mukaan. Kesäaika ei liene hyvä täällä, nyt on lämpötila juuri sopiva. Aikainen kevät olisi hyvä myös, ehkä hiihtoloma?

Uusia suunnitelmia sisäpuille osa 10

2010-09-07T05:38:00.000-07:00

Seuraava pömpelin suunnitelma. Käytin huippuluokan työkaluja, eli Exceliä :). Tuollaisia puita löytyi ClipArt-kuvina.

Tähän sain idean siitä, että T5-putkien tuottama valon määrä on noin 1,5-kertainen T8-putkiin verrattuna. Putken pituuteen, ei tehoon verrattuna! Tehoon verrattuna valon määrä on aika lailla sama. Jos alle laittaa vain hyvin pieniä puita, yhdellä putkella voisi hyvinkin selvitä. Mame kokoisille siis, tilaa putken alle tulee noin 15 senttiä.

Arcadian 54W T5-runko pitäisi tähän hankkia. Akvaario Kurjesta sen saa tilattua 130 euron suolaiseen hintaan. Saksasta sen näyttäisi saavan alle satasella. Aika yksiin menee kuitenkin, kun ei tarvitse rahteja maksaa. Samalla pitäisi tilata Arcadian heijastin, T5-putkille näyttäisi olevan omansa, joka on vähän paraabelimpi kuin T8.lle tarkoitettu. Kurjen valikoimiin kuuluu myös Sylvanian putkia, Aquastar ja Gro-Lux, T5 54W ja myös 80W. 54W hinta oli kaiketi 19 euroa, mikä on ihan ok.

Tarvitsen tätä joskus marras-joulukuussa, kun semitalvehtijoita pitää tuoda sisään. Muutokset ovat siis todennäköisiä.

Luonto iskee takaisin

2010-08-26T08:14:00.000-07:00

Taivuttelin aikani haapani oksia johonkin parempaan suuntaan, ja lopulta taivutin oksat aika rankasti sivulle, niin että puu ritisi. Jotta oksat pysyisivät paremmin paikallaan, laitoin alaoksista rautalangan kiertämään ruukun ali. Oksien suojaksi laitoin pätkät vanhaa koiran nahkaremmiä. EI HYVÄ!

Seuraavana päivänä katselin, että kuinkas ne oksat tuolta näyttävät. Koirulaisemme oli äkännyt nahanpalat, ja päättänyt maistaa niitä. Niihin pääsi käsiksi vain katkaisemalla oksat. Näin se luonto kosti pahat kasvien taivuttelut ja katkomiset.

Siinä haapa. Onneksi molemmat alaoksat lähtivät tekemään uutta versoa. Aikamoinen riesa tämä on silti, koska nyt alaoksat ovat vuosia nuorempia kuin muut. Saas nähdä kuinka saan tuota korjattua. Pakko lienee nyt typistää muitakin oksia vastaavasti.

Olen vähän nirhinyt hartioista puuta pois. Tavoitteena on saada aikaiseksi jotain kapenemaa. Käsittelin sisusta myös rikkikalkilla. Tuossa tilanne viime kesältä:

Minulla on nyt malli tälle bonsaille. Se on niin hieno puu, etten kehtaa siitä puhua tänä samana päivänä, mutta ehkä jonain toisena. Se on nimittäin yksi upeimpia bonsaita mitä olen nähnyt.

Pussijuttu

2010-08-14T11:43:00.000-07:00

Viikon reissua varten laitoin sisäpuut pussihoitoon. Suurimmalle ei löytynyt sopivaa läpinäkyvää säkkiä, joten laitoin ruukun yhteen pussiin, ja oksat omiinsa. Pussinsuut tiukasti kiinni.

Takaisin kun tulimme, minua odotti yllätys. Tämän ison fiikuksen ruukku oli aivan rutikuiva. Oksia ympäröivissä pusseissa oli vettä todella paljon:

Puu oli tuupannut veden lehtiin, sieltä se lienee haihtunut pussin seiniin, ja sitten tiivistynyt pussien pohjalle. Ei toimi siis halutulla tavalla! Kärähtäneet lehdet ovat muuten joutuneet liian lähelle ledejä.

Fiikukset, shefflera ja muutamat muutkin tekivät hirveän paljon ilmajuuria viikon pussihoidon aikana. Tässä kuvaa tuon saman fiikuksen oksasta.

Jos siis haluaa ilmajuuria, pussihoito on hyvä keino. Tuosta kuvasta näkee, miten juuret ovat jo muutamassa tunnissa kärjistään kuivuneet. Niiden pitäisi antaa kasvaa jonkin aikaa, ruukkuun asti, jotta ne kestäisivät kuivemman ilman.

Mökkiä

2010-08-13T03:59:00.000-07:00

Tänä vuonna kävimme mökillä Kangasniemellä. Bonsaimielessä ei mitään mullistavaa, paitsi se, että mökkitiellä oli menossa tien levennys, luulisin, ja näkymät olivat tällaiset:

Kilometrin verran oli hiekkatien laitaa raivattu. Kaikki puut oli jollain raivauskoneella nostettu ylös/työnnetty syrjään tms. Kävelin läpi koko osuuden, ja totesin, että antaapa olla. Kerättävää tavaraa oli paljon, kymmeniä puita, joukossa isoja myös, valmiiksi pätkittyinä. Kun siis kerätä haluaa, johonkin tällaiseen paikkaan kannattaisi yrittää päästä. Minulla on nyt kiintiö täysi, tai ei tietenkään kokonaan, mutta melkein. Minulla on noin ollut noin 100 +-30 puuta vaikka kuinka monta vuotta, ja uusien haalimisen lisäksi suoritan myös ankaraa karsintaa. Kun tila loppuu, valitsen kylmästi joitakin sieltä turhimmasta päästä, ja kannan kompostiin. Lisäksi tilaa tuo puiden siirtyminen pienempiin ruukkuihin ja poistuma. Poistumaa tapahtuu oikeastaan nykyisin vain talvisin, kun elämäntapani ovat niin tylsät ja säännölliset.

Pari pientä kuusta keräsin mukaan. Niissä ei ole mitään mainittavaa, toinen tuli mukaan koska kokeilin, kuinka lujasti se on kiinni, eikä se ollut. Toinen on tuossa, luulisin.

Hienoin löytö oli tällä kertaa tanuki-karahka. Se on männyn juuren tyvi, joka löytyi hakkuuaukealta. Se muistuttaa jostain syystä minusta lehtipuuta, joten jotain sellaista voisi yrittää askarrella joskus.

Betoniruukku

2010-08-12T14:12:00.000-07:00

Teimme vaimon kanssa vähän betoniaskarteluja. Tuossa on käytetty reseptiä 1/3 sementtiä, 1/3 turvetta ja 1/3 lecasoraa (murskaa ja kokonaista). Muokattu hypertufa siis.

Ruukun tein kirpparilta ostettuun rottinkikoriin, ja syvennys keskelle on pakastusrasia. Seinämät ovat bonsaitarkoitukseen aivan liian paksut, tuuman suunnilleen. Ihan hauska askartelu kuitenkin. Tavallisesta betonista saisi kyllä tehtyä jonkin verran ohutseinäisemmän. Reiät pohjaan tein teippaamalla neliskanttisia puupalikoita korin pohjaan kiinni.

Betoni taitaisi sopia paremmin erilaisten laattojen tekoon kuin ruukuiksi. Laattaan voisi tehdä syvennyksen maa-ainekselle ja reiät pohjaan. Pitäisi vähän kokeilla mahdollisimman kiven näköistä sekoitusta.

Koiranpensas eli puksipuu

2010-07-26T11:00:00.000-07:00

Kävin tänään Viherpajassa Vantaalla. Hyvä reissu! Olin kerrankin yksin liikkeellä, ja saatoin keskittyä olennaiseen niin kauan kuin halusin. Yhtä ja toista tuli mukaankin. Kävin Japanilaisessa puutarhassakin pitkästä aikaa. Japaninvaahterat olivat entisestään komistuneet.

Kaktuserämaassa oli pikkasen lämmin, 48 astetta, sanoi henkilökunta. Ostin sieltä yhden laavakiven kappaleen, josta olisi tarkoitus väkertää vuori sisätiloihin ensi talvena.

Ostamisen arvoisia puita löysin nyt aika paljon. Halpiksista moni oli parantunut sitten viime näkemän... eli siis katsojan silmä oli vastaanottavaisempi.

Kiinnostavin hankinta oli nyt (iso-)puksipuu, Buxus sempervirens. Se oli tarjouksessa ja tosiaan vähän raihnainen. Uskoisin sen toipuvan kyllä. Heikentynyt se on, joten voi olla, ettei se kestä ensi talvea.

Lystikkään kokoinen tuossa tuo juuristo... Kauppaan jäi kasvista suurin osa. Olisiko pensaalla ollut korkeutta noin 60 senttiä. Koska paksuus tyvestä on hieman runsas 5 senttiä, pätkäisin pois kaiken, mikä on yli 25 sentin korkeudessa. Ajatus siis on, että viiden sentin tyvellä korkeudeksi saadaan 30 senttiä suhteella 1/6. Oksia pitää lyhentää, mutta se saa jäädä ensi kevääseen.

Tyvi on aika hyvä.


Toivottavasti en pienentänyt juuripaakkua liikaa.

Ruukun pohjalla hiekoitussepeliä ja akadamaa.

Ruukku on viimeisiään vetävä punasavinen. Maana on kissanhiekan ja kookoskuidun sekoitus, seassa vähän kuorikettakin. Pohjalla on pari senttiä hiekoitussepelin ja akadaman sekoitusta. Ihan ei tuo kuva tee oikeutta, oikeasti tästä tuli aika hyvä.

Kun nyt kestäisi ensi talven.

Pihlaja

2010-07-25T06:41:00.000-07:00

Pyöräillessä osui silmiin kaatunut pihlaja. Pituutta sillä oli ehkä 6-7 metriä. En tiedä koska se oli mennyt nurin, mutta uutta kasvua se lykkäsi 90 asteen kulmassa runkoon nähden, eli veikkaisin joitakin viikkoja aikaisemmin.

Viime kesänä läheltämme kaatui pihlaja tyvestä poikki. Seurasin sitä koko kesän. Uskomattomasti se teki uusia versoja sinne tänne syksyyn asti. Se oli pohjoisrinteessä, joten ilmeisesti aurinko ei päässyt kuivattamaan kovin voimakkaasti. Tyvi oli aivan ilmassa, eli yhtään sillä ei ollut juuria. Ainut vesi mitä se saattoi saada oli sade ja kaste.

Tuon kerroin siksi, että se olkoon osoitus pihlajan kuivuuden sietokyvystä. Tällä nyt löytyneellä oli muutama paksu juuri vielä maassa, joten jonkinlainen vesihuolto ehkä pelasi.

No eihän tämä ole mitään kaksista materiaalia, paitsi että tuo nebari on kyllä hyvä. Runkoja on kaksi, etualalla oleva on mielenkiintoisempi. Rungot eivät kasvaneet kiinni toisiinsa, vaan heiluvat irtonaisen oloisesti.

Oletetetaan, että tämä jää henkiin. 50/50 sanoisin, ehkä alle. Muotoilussa tulee mieleen pari eri vaihtoehtoa.

Ensinnäkin voisi typistää nämä kaksi runkoa 20-30 sentin mittaan. Kaivertamalla pitäisi saada kapenemaa aikaiseksi. Luultavasti puut kannattaisi silloin erottaa toisistaan.

Toinen mahdollisuus on se, että kaivertamalla tästä tekisi sen näköisen, että se on haljennut ylhäältä alas asti. Puuta tulisi poistettavaksi paljon tuosta runkojen välistä. Rungot voisi vetää hieman kiinni toisiinsa, niin että ne näyttäisivät siltä, että kyseessä on yksi runko.

Yritys kuvata ajatus:

Tuohon keskelle pitää kuvitella kaiverrusjäljet, joita en jaksa/osaa ruveta kelailemaan.

Taisi tulla liikaa vedettyä runkoja yhteen. Reilumpi rako olisi parempi.

Villiviini

2010-07-23T13:50:00.000-07:00

Raivasin pihalta muutaman villiviinin. Törkkäsin juurakot ruukkuun, kuinkas muuten.

Hmm?

Yksin ei tarvitse/saa touhuta. Kaikki mitä maahan tippuu on Taimin.

Säästin kolme kiinnostavinta juurakkoa. Ne on kaikki istutettu yhteen läjään, joten ei niistä juuri saa käsitystä. En niihin paljon panostanut, en arvannut, että ne jäävät kaikki henkiin. Lehdet ovat villiviinillä tosi suuret. Ehkä jos kasvattaisi näitä hyvin pienessä ruukussa. Tarkemmin ajatellen - ensin kasvatusta vaikkapa tuossa missä ovat, kunnes uusia oksia on riittävästi joka puolella, ja sitten istutus liian pieneen ruukkuun. Kakkosesta ja kolmosesta voisi tehdä myös literatin, niillä on mielenkiintoinen runko.

Hain muuten Googlen kuvahaulla villiviinibonsaita. Uskomattoman upeita löytyi! Ehkä tämäkin pitää ottaa vähän vakavammin.

Etualalla paksuin

Villiviini nro 2.

Villiviini nro 3, tyvi siis oikealla ja kasvaa vasemmalle.

Korea pihta

2010-07-03T13:04:00.000-07:00

Tästä koreanpihdasta on tullut yksi lempipuitani.Se kasvattaa uutta kasvua paljon suoraan vanhaan runkoon, joten uusia oksia saa tarvittaessa tehtyä helposti.

Olen peittänyt varren leikkauskohdan foliolla, testin vuoksi. Sen pitäisi nopeuttaa arpeutumista. Latva tulee kyllä alemmas, tuohon kohtaan jossa on paljon uutta kasvua.

Tältä puu näytti viime kesänä.

Ensi keväänä istutan tämän uudestaan. Aika orgaaninen kasvualusta tuntuu toimivan hyvin.

Okakuusi

2010-07-01T13:22:00.000-07:00

Vai hopeakuusiko se on.

5 cm tyvestä, ostopaikka Oulunkylän K-Rauta, 15,-. Ihastuttava kasvi kerta kaikkiaan. Siis laji. Ei ole hullumpi tuo yksilökään. Juurista ei ole mitään havaintoa, kaivoin rungon tyveä alaspäin viitisen senttiä, mutta en löytänyt juuria, vain kivikovaa savea. Päällä oli monta senttiä turvetta, ja sivuilla näyttäisi olevan myös. Olisiko siis istutettu alunperin saviseen maahan, ja astiaan vasta viime vuosina tms.

Olen hyvin skeptinen näiden ulkomaanhavujen kanssa, luulen että niiden talvehtiminen ruukussa on vaikeaa. Tai sitten on kyseessä se, etten vain osaa. Viime vuoden ostoksista kuolleeksi julistamista odottaa vielä serbiankuusi, harmaapihta sai jo tuomion. Toisaalta sitten koreanpihta voi oikein paksusti. Kuusia minulla oli viime kesänä 10, niistä kaksi kuoli.

Tuommoinen se oli ostaessa.

Muista tarjokkaista olivat alaoksat kuolleet kokonaan, tämä oli kuollut latvasta. Ei ole niin sanottua, että tämä oli paras valinta. Walter Pall näyttää karsivan alaoksat pois kuusista systemaattisesti, ja taivuttaa sitten ylempiä oksia jyrkästi alaspäin.

Kokeilen tälle hellävaraista siirtoa pienempään ruukkuun. Ensi keväänä poistan osan turpeesta ja savipaakusta, mutta en karsi juuria. Sitten asteittain pyrin pienentämään juuripaakkua. Luulisin.

Uusi tuija

2010-06-30T14:00:00.000-07:00

Ei ollut enää ollut tarkoitus ostaa ulkopuita tänä vuonna, mutta kun halvalla saa, niin minkäs teet. Ei ollut minussa miestä sanomaan ei. Ensin linssilude.

Ja kun se on pois päiväjärjestyksestä, päivän ostos:

Timanttituija, puolitoistametrinen taimi 6cm rungolla tyvestä, Oulunkylän K-Rauta, 15 euroa. Tuossa kuvassa jo puolitettuna. samaan hintaan lähti okakuusikin, josta myöhemmin lisää. Sen ehkä istutan vasta ensi keväänä.

Säkkitaimi, joten pesin huvikseni letkulla kaiken mullan/mudan pois. Juuriin en kajonnut ollenkaan, vaikka siellä olikin houkutteleva kohta paalujuuressa. Siitä kun napsaisee, tämä menee isoon bonsairuukkuun suoraan. Ensi keväänä, jos ...

Istutusalustana kissanhiekan ja kookoskuidun sekoitus ja kaikkea muutakin (~70%/20%/10%).

Pitemmälle en halunnut mennä, koska minulla ei ole aavistustakaan mihin tästä mennään. Tuollainen suora seiväshän mokoma on. Oksia lähtee paljon maarajasta, ja tavallisesti olen napsinut sellaiset pois, mutta olkoot nyt vielä.

Pihlajapöpelikkö

2010-06-17T11:35:00.000-07:00

Olen kerännyt pihlajan taimia useita vuosia. Laitan kaikki tähän samaan ruukkuun, ihan ilman mitään suunnitelmaa vielä. Langoittelin näitä tänään, ja järjestelin hieman.

Yritin tehdä tästä metsää vuosi sitten, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Pihlajille on tyypillistä, että niiden juuret ovat pitkät ja hankalat. Esimerkiksi tuo korkein taimi kasvaa lähes ruukun takalaidasta, koska sen juuret eivät muuten mahdu ruukkuun. Kun saan juuripaakut pienennettyä, pystyn toivottavasti järjestelemään puut jotenkin mielekkäästi. Korkeudet vaihtelevat 15 sentin ja metrin välillä.

Viime vuonna lehdet olivat hyvin pieniä, 5-7 senttisiä suunnilleen. Nyt kun en istuttanut puita uudestaan, lehdet ovat paljon suurempia, melkein yhtä suuria kuin luonnossakin.

Fuusiofiikus

2010-06-15T11:49:00.000-07:00

Ostin elokuussa -09 muutaman pikkufiikuksen. Luulisin että ne ovat natashaa. Tarkoitus oli kokeilla runkojen fuusioimista.

Sidoin pistokkaat yhteen elmukelmulla ja istutin ne turpeen ja kissanhiekan sekoitukseen.

Puolisen vuotta ne ovat olleet ledilamppujen alla, joten siinä nyt sitten näyttiä siitäkin. Kasvu on ollut hidasta, mutta oikein kompaktia. Alimmatkaan lehdet eivät ole pudonneet.

Ihan hyvin ne ovat kasvaneet yhteen. Tarkoitus on tehdä tästä mame-kokoinen jono, jollaisia joskus kuvissa olen nähnyt.

Olkoon nyt rauhassa muutaman kuukauden.

Tuija

2010-06-13T10:23:00.000-07:00

Tämä tuija alkaa ehkä saada jotain itua itseensä, tai sitten ei. Jatkan kuoren poistoa vähitellen. Jos teen nuo väylät kerralla, luulisin että oksat kuolisivat siihen. Latvasta pitänee vielä reilusti ohentaa kuollutta puuta, jotta kapenema olisi jotenkin yhtenäinen. Alimman oksan on annettava kasvaa rauhassa. Muista voi kärkiä nyppiä.

Käsittelin kuolleen puuaineksen tänään jin-aineella, siksi tuo keltainen väri. Se muuttuu valkoiseksi hetkessä.

Tässä puussa on niin paljon vikoja, että en tiedä tuleeko siitä koskaan yhtään mitään. Oikeastaan ainut oikein hyvä juttu siinä on leveä tyvi. Kuollut oksantynkä alhaalla menee väärään suuntaan. Sen pitäisi kasvaa alaspäin, kuten muutkin alaoksat. Luulisin.

Ylempi oikeanpuoleinen oksa taitaa olla tärkeä. Sille voisi kasvattaa toisen haaran alaspäin täyttämään tuota tyhjää tilaa. Pitäisikin yrittää tehdä virtuaalinen versio harjoitusmielessä.

No siinä se on:

Lisäsin oksan ja poistin kuolleen puun latvasta. Reippaasti lisää tuuheutta oksiin vielä. Ehkäpä jotain tuollaista voisi askarrella.

Likusterin kuulumisia

2010-06-12T14:52:00.000-07:00

Tämä pätkäisty ligu teki oksia sopiviin paikkoihin muutamia, mutta suurimman osan aivan eteen keskelle ja turhan alas. Tein pujotteluvarttamisena oksia lisää nelisen kappaletta.

Vein likusterit ulos, ja se näkyy heti uusien lehtien ulkonäössä. Kasvu hidastui tosin, sillä yöt ovat olleet aika viileitä. Uudet lehdet saavat tuollaisen kauniin punertavan säväyksen ulkona.

Likusterit kyllä pärjäävät sisälläkin, mutta pääsen paljon vähemmällä kun pidän mahdollisimman suuren osan kasveista ulkona. Sade hoitaa osan kastelusta, ja loput hoituu letkulla.

Fiikuspäivitys

2010-06-09T14:13:00.000-07:00

Olen tehnyt tälle vesselille paljon uusia oksia.

Suorastaan yllättävän hyvin on kehittynyt tuo alaoksa. Olen pysynyt tiukkana - klipsin kaiken uuden kasvun pois latvasta muutaman viikon välein, ja pikkuhiljaa alaoksa tuuheutuu.

Tein totaalisen lehtien poiston, koska punkit levisivät tähänkin. Lehtien poisto, Biokill ja Provadon hyönteispuikkoja muistaakseni 4 kpl. Uudet lehdet, siis tämän kuvan ottamisen jälkeen, ovat vähän epämuotoisia, ruttuisia. Luulisin että se johtuu Provadosta. Hällä väli, lehdet klipsitään pois kuitenkin säännöllisesti, useita kertoja vuodessa.

Linkki tekstiin, jossa kuva vuoden takaa.

Alkukesän pesäkuusi

2010-06-04T13:14:00.000-07:00

Olen yrittänyt kuvata tätä kuusta vaikka kuinka monta kertaa, mutta huonolla menestyksellä. Nyt päätin nostaa sitä ruukussaan vähän, joten samalla tuli tilaisuus yrittää uudelleen.

Taustana musta sametti, kameran salama kohti puuta ja orjalla toinen salama valkoiseen kankaaseen päällä. Valotus taitaa olla aika onnistunut, runko näkyy hyvin.

Uudet versot ovat kauniin vaalean vihreitä. Olen nyppinyt suurimman osan noin puoleen, koska se saa kuusen tekemään uusia. Olen pienentänyt tätä kuusta jo monta vuotta, nyt voisi jo alkaa miettiä mitä sen kanssa tekee. Vasemmalla oleva oksa olisi hyvällä paikalla alimmaksi oksaksi, mutta se kasvaa liian pystyyn. Sen tyvestä kasvaa ohut oksa, joka kelpaisi muuten, mutta kun se on niin tosi ohut.

Kaikki kuuseni tekevät tänä vuonna isoja vuosikasvaimia. Syitä voi olla useita - kevät on ollut märkä, olen lannoittanut kemiran raemaisella kevätlannoitteella monta kertaa, enkä istuttanut niitä uudestaan. Neulaset ovat tavallisilla kuusilla noin kaksisenttisiä, kun ne yleensä ovat olleet alle senttisiä. Ehkä se on hyvä merkki, puut viihtyvät ja näyttävät terveiltä, mutta pienemmät neulaset ovat kyllä mukavampia. Ehkä lannoitteessa on liikaa typpeä.

Kirsikka

2010-06-03T13:06:00.000-07:00

Lähellämme on hirsipuumäeksi kutsuttu nyppylä, jolla kasvaa paljon kirsikoita ihan vapaana. Ne kukkivat kauniisti keväisin, mutta ovat kyllä aika raihnaisia noin yleensä ottaen. Osa niistä kuolee ankarina talvina lähes maata myöten. Lajia en tiedä, aika happamilta maistuvat hedelmät, ja kun niitä kerää, siemen jää helposti puuhun.

Keräsin keväällä sieltä yhden ehdokkaan.

Ei mitään erikoista, hyvin on lähtenyt kasvamaan. Vähän mietityttää, kun se lykkii uutta kasvua noin innokkaasti, josko se kannattaisi katkaista alempaa. Nykyinen suunnitelma on kasvattaa sitä syksyyn, ja sitten lyhentää jonkun verran talveksi, koska muuten puu ei mahdu talvehtimispaikkaan.

Jotain tällaista voisi tehdä sille ensi keväänä:

Mahdottoman hölmöt juuret sattuivat olemaan tällä yksilöllä.Toisella puolella ei ole juuria ollenkaan, toisella ne kasvavat melkeinpä ylöspäin. Siksi puu on noin vinossakin. Saas nähdä miltä näyttävät parin vuoden kuluttua, kun istutan puun ruukkuun. Olettaen, että on hengissä vielä. Saattaa muuttaa asentoaan paljon vinompaan.

Lisää leikkimistä

2010-06-01T13:24:00.000-07:00

Laiskana en viitsinyt laittaa taustaa myös kivenmurikan alle, ja etualan valkoinen heijastaa rumasti.

Telttailua

2010-05-30T12:13:00.000-07:00

Huuto.netistä sain valoteltan (80*80cm) aikas halvalla, posteineen vähän yli kolmella kympillä.Ekoja testejä kuvailin.

Tuossa vähän reunojakin näkyvissä, jotta teltta näkyy.. Kuvasin ulkona, ja teltan kattoon paistaa aurinko tässä kuvassa.

Pikkukuusille laitoin mustan taustan, ja salaman teltan oikealle puolelle. Pehmeäksi jäi.

Valoteltasta luin jostain, että valkoista taustaa kun käyttää salaman/salamoiden kanssa, tausta "palaa" pois kokonaan. Vanhan studiosalamani orja oli liian tunnoton, että olisin saanut testattua. Jos toisen salaman posahdus riittää lähempää, homman pitäisi toimia. Kameran salama sytyttää uuden salaman, ja sen posahdus vanhan.

Teltan mukana tuli musta, valkoinen, punainen ja sininen tausta.

Keväisiä lehtiä

2010-05-28T13:11:00.000-07:00

Vaivaiskoivu, tammi ja mongolianvaahtera. Harjoittelen uudella Canon 100mm makrolla. On se upea peli... Häipyvät nuo taustat hienosti. Vain viimeistä editoin vähän, muutkin kyllä sitä ehkä kaipaisivat. Uutta puuhaa minulle, yritän pitää hommat yksinkertaisena.

Heti tulee uusia tarpeita. Jalusta on aivan rempula. Kuvat on pakko ottaa muutaman sekunnin viiveellä, että kamera ehtii pysähtyä laukaisimen painamisen jälkeen. Teleobjektiivi ja makrokuvaus huutaa kunnon jalustaa avukseen.

Mongolianvaahtera kukkii

2010-05-27T12:36:00.000-07:00

Keräsin muistaakseni viime keväänä viisi mongolianvaahteran tainta. Vaimikäsenyton, pitää opiskella nämä tataarivaahterat ja kumppanit. Ihan kohtuullisilla rungoilla, yli ja alle sentin suunnilleen. Löytöpaikalla oli kaupungin istuttamia isoja vaahteroita, joiden sekaan on vuosi vuoden jälkeen aurattu viereiseltä pyörätieltä lunta ja hiekoitushiekkaa. Seuraus on, että siellä täällä on alaoksia jäänyt karkean hiekan alle, ja osa on tehnyt juuria.

Nuo olisi ehdottomasti pitänyt istuttaa tänä keväänä, koska vuosi lisää isossa ruukussa ei enää tee niille yhtään mitään, paitsi vähän runkoa. Seuraava vaihe on juurien kehittäminen. Olen ajatellut tehdä taimista aluksi ryhmän.

Karsin pisimpiä versoja jonkun verran, mutta jätin myös joitakin. Yksi mokoma tekee kukkaa:

Jotenkin luulisin, että kukkiminen johtuu siitä, että taimet ovat isosta kasvista kotoisin.

Pora (Pora pora)

2010-05-25T14:01:00.000-07:00

Löysin työkalulaatikosta tämmöisen poran. Ikää koneella on vähän vajaa 40 vuotta. Sellaisia olivat lapsille tarkoitetut lelutyökalut silloin, että niillä pystyi tekemäänkin jotain. Tämä on ollut erittäin kovassa käytössä, sillä on porattu lukematon reikä aikoinaan.

Oikein hyvin sopii bonsaiden rei'ittämiseen. Terä on päässyt tylsäksi, mutta luulisin, että timanttiviilalla sen saa varovaisesti teroitettua.

Porailen reiät yleensä ruuvinvääntimellä, koska se on hiljaisempi ja hitaampi kuin porakone. Jostain voisi hankkia tällaisia kairoja muutamia eri kokoisia, jos löytäisi.

Haaparyhmä

2010-05-22T08:25:00.000-07:00

Ostin uuden makro-objektiivin, 100mm. Isoja kohteita ei olekaan helppo kuvata, koska fiksatulla polttovälillä ei isot kohteet mahdu kuvaan. Aita tulee vastaan! Liian pieni piha.

Vantaan Jumbon vierestä kalliolta löydetyt haavat ovat lähteneet hyvin, tuota, liikkeelle, tai miten sen nyt sanoisi.

Kaksi vasemmanpuoleista on kasvanut kiinni toisiinsa.

Jotain actionia tuossa on. Kolmas ei ehkä liity asiaan mitenkään. Haavan lehdet nuorena ovat aivan valtavan kauniita.

Pihlaja

2010-05-21T14:22:00.000-07:00

Löytö viime kesältä, mökiltä Hankasalmelta. Tässä kiinnitti huomiota pienet lehdet ja tiuha kasvutapa.

Viime kesänä olin heittämässä tämän roskiin muutamaankin otteeseen, sillä sen lähes kaikki lehdet tippuivat, ja se näytti aika pahalta. Hyvin se sitten kuitenkin lähti kasvamaan, kun kevät koitti. Viimekesäisestä tuuheudesta ei ole kyllä mitään jäljellä. Tilanne varmaan paranisi, jos kaikki nuo ohuet oksat katkaisisi vaikka puoleen. Jos nyt antaisi kuitenkin sen olla rauhassa tämän kesän.

En osaa suunnitella tuosta yhtään mitään. Jonkunlainen runko puulla on, viitisen senttiä paksu. Ehkä alan vain ensi keväästä lähtien lyhentämään oksia. Pitäisi varmaan alkaa katsastaa pihlajia, sekä puita että bonsaita sillä silmällä.

Wolfgang Putzin upea pihlaja. Kukkii! Tuossa on jotakin hyvin pihlajamaista.

Galleria josta kuva on kotoisin.

Tammi

2010-05-20T13:23:00.000-07:00

Ikean nurkilta keräämäni tammi alkaa pukata lehteä, ja ajattelin sittenkin kirjata sen päiväkirjaani. Se on vielä varjossa, ja saattaa olla koko kesän, varmuuden vuoksi. Valoisassa paikassa, mutta ei suoraa auringonpaistetta. Jos juuria alkaa jossain vaiheessa olla ruukussa paljon, voi aurinkoakin varovaisesti kokeilla.

Tuosta ei ole paljon sanottavaa. Sen nimi on Tammi. Muutamaa oksaa olen hieman typistänyt, mutta tuollaisena sen löysin. En kaipaa siihen lisää paksuutta. En kaipaa siihen oikeastaan yhtään mitään, se on itsessään hyvä.

Tavoitteet ovat vaatimattomat. Pysyisi hengissä, ja ilman että oksia kuolisi. Silmuja puussa on aivan valtavasti, ja oikeaoppista olisi poistaa suurimpia, jotta useampi pienempi saisi voimaa. Saa nyt kuitenkin olla ja voimistua.

Unkarinsyreeni luullakseni

2010-05-19T14:05:00.000-07:00

Kauppareissulla myöhään viime syksynä huomasin, että läheisellä tietyömaalla oli joku puska nostettu maasta ja jätetty maahan kyljelleen. En tiennyt yhtään, mikä kasvi on kyseessä, mutta puuvartinen kumminkin. Raaputin vähän kuorta, ja sen alusta oli vielä vihreä, vaikkakin vähän kuivan oloinen. Myös paksummat juuret vaikuttivat eläviltä, vaikkakaan niissä ei ollut multaa ollenkaan, ja kaikki pienet hiusjuuret olivat kuivuneet.

Ei siis mikään hirveän otollinen löytö, mutta hain kuitenkin kotoa puutarhasakset ja muovikassin. Laitoin karahkan muovilaatikkoon ja kaadoin multaa päälle, ja annoin olla.

Selvittelin paikalle jääneistä vastaavista puskista, että laji olisi unkarinsyreeni (Syringa josikaea). Aika epävarma kyllä olen.

Keväällä tämä näyttikin olevan ihan kunnossa, joten naputtelin sille puulaatikon ja istutin kissanhiekan ja kookoskuidun sekoitukseen.

Tänään kuvattuna:

Katajasaari

2010-05-18T12:33:00.000-07:00

Tätä harmittelin viime vuonna, kun en istuttanut suoraan jollekin kivelle vaan tylsään ruukkuun. No nyt se tuli korjattua.Kuvakulma on hiukan väärä, "puu" (pistokas siis) on parempi toisesta kulmasta.

Sinilaakakatajat talvehtivat hyvin, niiden juuret ovat kohtuullisessa kunnossa keväällä.

Vaahteran keruuta

2010-05-12T13:06:00.000-07:00

Ylemmän sain mukaan, mutta en kovin kaksisilla juurilla, vaikka nyt ei ollut yrityksestä kiinni. Olipahan hankalat juuret. Sanoisin että 50/50 mahdollisuudet.

Alempi jäi vielä sinne. Rungon läpimitta 15 senttiä tyvestä. Hakekaa pois! Navigaattori sanoi että Vantaa, Hakintie 8. Peräkkärry mukaan, ja puulaatikko samoin tein, ehkä noin 60*60*30cm, arvaisin.

Sypressi

2010-05-10T14:43:00.000-07:00

Yksi pikkusypressi, kuva tammikuulta.

Levittelin ylöspäin kasvavat oksat sivulle ja nypin puun kompaktiksi.

Kuvaa toukokuulta, edestä ja takaa:

Kivastihan se on tuuheutunut. On yllätys katsoa tuota tammikuun kuvaa, muutos on sen verran hidasta, ettei sitä tajua, kun päivittäin puut näkee.

Tämän kohdalla on sisäkasvatus loisteputkilla onnistunut hyvin. Radikaaleja temppuja ei ole tullut tehtyä, ehkäpä siksi.

Ledien alla on aika autiota juuri nyt. Voivat toimia lisukkeena loisteputkille, mutta eivät tunnu olevan kaksisia ainoina valaisimina. Mitään järkeä ei ole testata esim. 200W ledivalaisinta, koska 5-6:lla loisteputkella saisi kuitenkin paremman kasvun. Juuri oikeat nanometrit eivät ole kriittisiä ollenkaan. Tämän tiedän siitä, että samoissa olosuhteissa laadukkaiden putkien alla kasvu on suunnilleen samanlaista kuin huonolaatuisten putkien alla, aivan erilaisella spektrillä. Miksi näin on, en tiedä. Teknisesti suuntautuneelle ihmiselle tämä on vähän turhauttavaa.