LED-valot 2 viikkoa

Ledilamput ovat nyt olleet käytössä 2 viikkoa. Se ei ole paljon, mutta kyllä nyt jo voi jotain sanoa. Toimivatko valot? Kyllä toimivat.

Yllä olevassa kuvassa näkyvät tupsut versojen kärjissä ovat LED-valojen aikana syntyneet (Montereynsypressi Cupressus macrocarpa). Ero kasvussa oli välitön. Tässä yksittäinen verso:


Ledit ovat tulleet tuossa tummemman palkin kohdalla. Sitä ennen kasvu oli tasaista: 2 millin välein kaksi noin 2-4 mm pitkää neulasta. Haaroja ei juuri tullut. Nämä versot kasvavat, kunnes ne katkaisee. Valaistuksena oli loisteputket (2kpl), mutta ei mitenkään ideaalisesti sijoitettuna, vaan liian kaukana.

Ledien aikana kasvu on tiheätä, versoa ei näy neulasten välistä. Neulaset ovat selkeästi pidempiä, noin 7-8 millisiä. Mikä kaikkein tärkeintä, tuon kuvassa olevan verson kärjessä on kaikkiaan 5 haaraa jo nyt.

Kun haarautuminen on noin villiä, neulaset lyhenevät kyllä. Niin käy automaattisesti, kun kasvupisteiden määrä kasvaa, mutta juuristossa samanlaista kasvua ei voi tapahtua.

Fiikukseni on reagoinut kohtuullisen hyvin myös, mutta ei yhtä selkeästi. Uutta kasvua tulee nopeammin, ja haarautuminen on runsaampaa. Jotenkin tuntuisi kuitenkin, että nämä sypressit nauttivat LED-valoista enemmän, tai ehkä reaktio on ollut vain nopeampi.

Näyttää siltä, että valonjako oli onnistunut - tosin, koska minulla ei ole vertailukohtaa, jokin toinen jako voisi hyvin olla parempikin. Jako on nyt 4*465nm, 1*630nm, 2*660nm. Yksi tai kaksi sinisempää, esim. 430nm voisi korvata 465nm- ledejä.

Valesypressit kasvaa

Pyöreästi kuukausi kulunut tämän muokkaamisesta. Ensimmäinen kuva kuukauden takaa siis. Kasvua on tullut aika mukavasti. Veikkasin tämän kuolevan nopeasti, mutta onneksi olin väärässä.

Tulkitsen puun toipuneen, ja seuraava sessio voisi olla edessä. En oikein tiedä mitä tällä tekisin, ajatuksissa on ollut "cosmic graft" :D. Toisaalta voisi ottaa vain 10 senttiä latvaa pois ja yrittää selkiyttää kuvaa. Vähän sellainen formal upright voisi olla lopputulema. Runkoa on sen verran ohkaiselti, että puoletkin voisi korkeudesta lähteä. Oksistoa pitää selkiyttää, nyt kasvu tulee oksien kärkiin, joista suurin osa vielä lähtee.

Rainer Goebel on kanadalainen harrastaja ja guru, ja hänen juttujaan kannattaa kaivaa esiin. Hän on sanonut, että anna puun kasvaa vain sinne, minne haluat kasvua. Sellaisen kasvun salliminen, joka tullaan myöhemmin leikkaamaan pois, ei edistä mitään. Tästä syystä tuohonkin kasviin pitäisi saada joku tolkku, mikä on oksien rakenne, kuinka korkea tästä nyt sitten oikein tulee jne.

Kokeen vuoksi en ole istuttanut puuta uudelleen. Mitään syytä sen lykkäämiseen ei nyt ole, kun puu on hyvässä kasvussa. En vain tiedä onko minulla mitään sopivaa ruukkua. Tumma, lasittamaton, suorakaiteen mallinen, sellainen hyvin perinteinen malli tuntuisi sopivalta.

Sypresseistä on tullut vähän opittua. Istutuksen jälkeen pussihoito tuntuu erittäin hyödylliseltä. Jos neulaset menevät pehmeiksi ja ryhdittömiksi, se johtuu siitä, että juuret eivät pysty toimimaan tarpeeksi tehokkaasti. Pussihoidossa haihtuminen vähenee, ja neulaset jämäköityvät nopeasti.

Jack Wikle totuttaa puunsa huoneilmaan ottamalla pussin pois päivä päivältä aina pidemmäksi aikaa. Laiskana olen vain rei'ittänyt pussia, aluksi muutama sormenmentävä reikä, ja lopulta olen avannut koko pussin pohjan. Jos neulaset pehmenevät jälleen, pitää pussihoitoa jatkaa. Olen aika varma siitä, että itsestään löperö sypressi ei toivu, se kuolee heti kun ilmankosteus laskee. En usko että se siinä tilassa pystyy kasvattamaan tarvitsemiaan juuria.

Teoriakorjaus

Olen ollut uskossa, että sinisellä kasvu on kompaktia, punaisella runsaampaa mutta honteloa, mutta näinhän se ei olekaan. AriM, joka kasvattaa orkideoja, kertoi seuraavaa:

Muuten, pienenä oikaisuna, kasvit kääntyvät kirkasta valoa etsiessään voimakkaimman sinisen valolähteen puoleen. Varren pituuteen vaikuttaa lähinnä 730/660 nm -suhde. Jos pitkää punaista (730) on 660-punaista enemmän, tulee pitkää perunanvartta, koska se kertoo kasvin fytokromeille, että varjossa ollaan. Runsaassa 660-punaisessa kasvu on yleensä matalaa ja haaroittuvaa. Vai onko tämä itse asiassa se mitä bonsailta odotetaan?

No just sehän se on sitä mitä odotetaan. Eli meni vähän teoria mulla uusiksi... oppia ikä kaikki. Pitääpä selvittää asiaa lisää.

Pömpelipäivitys

Laitoin toiseen pömpeliin toisen kerroksen. Molemmissa on 3 putkea. Ylhäällä päivänvalo, aquastar ja kylmä valkoinen, alhaalla 2X päivänvalo ja kylmä valkoinen. Mututuntuma muutaman viikon ajalta on, että ylälaatikossa kasvu on parempaa.

Jos ledit toimivat, ylälaatikkoon voisi niitä testata. Kuviosahalla pitäisi tehdä noin 8cm reikä kanteen joka lampulle. Yhden päivänvaloputken voisi jättää etualalle, ja sen taakse esim. 8 kpl 7W ledilamppuja. Sähkönkulutus olisi sama kuin nykyään, mutta valoa noin 3 kertaa enemmän (PAR-watteja siis, eli kasveille käyttökelpoista valoa).

Alaosastoon ledejä ei sitten saakaan, ei ennen kuin joku tekee suoraan loisteputkirunkoon laitettavan lediputken teholedeillä.

Laitoin (vinoon) uuden kaihtimen, josta poistin keskeltä pari sälettä:

Ledit saapuivat

Ledilamput saapuivat, itse asiassa jo perjantaina. Vähän niitä on nyt joutunut ynnäilemään. Pakollinen kuva:
Oikeasti väri ei ole noin punainen, vaan sinisempi.

Lampuissa on noin 50-60 asteen valokiila, joka vielä on keskeltä selvästi kirkkaampi. Ihan suunnitelmien mukaan en niitä saa käytettyä. Tarkoitus oli kiinnittää niitä pöydän yläpuolelle tasaisesti siten, että jokainen valaisisi ainakin puoli pöytää. Valokeila on kuitenkin niin kapea, että oikeasti kunnolla saa valaistua vain tuon alueen, jossa katto on korkeammalla.

Kiinnittelin lamppuja seinään, kaksi hyllynkannattimella vähän pöydän päälle, ja yhden kuvassa näkyvään seinälamppuun. Voi olla että jonkinlaisen räkin rakentaminen tulee vielä eteen.

Takana olevan loisteputkirungon jätin vielä paikalleen, koska kasvien katselu pelkästään tuolla valolla on yhtä kärsimystä. Minulla on likinäköä -5 diopterin verran, ja ohennetut silmälasien linssit taittavat sinistä ja punaista valoa eri tavalla, ja sen seurauksena näen kaiken vähän kahtena. Kamerallakin on vaikeuksia automaattitarkennuksessa.

Pelkällä ledivalolla on mahdoton sanoa, kuinka märkiä ruukut ovat, sillä imuhirmun/kissanhiekan värin muutos ei näy ollenkaan. Kasvien vihreät lehdet ovat aivan mustat, koska lamput eivät tuota ollenkaan vihreätä valoa.

Lyhyesti sanottuna siis - näiden on paras olla hiton paljon paremmat kuin loisteputket, jotta näiden kanssa viitsin elää. Tuon tilan olisin voinut valaista myös 4-5 loisteputkella, ja valo olisi varmasti ollut riittävä niinkin.

Käytössä on nyt 8 lamppua, ja periaatteessa ne voisivat vastata 8:aa 36W loisteputkea, joissa on kylmä valkoinen putki. Kasvun pitäisi siis olla paljon parempaa. Sähkönkulutus näillä lampuilla pitäisi olla 9W/lamppu, eli ledit 7W ja laite 2W. Sähkönkulutusta en ole mitannut. Yhteensä kulutus on samaa luokkaa kuin kahdella loisteputkella. Jahka saan tiedon siitä, miten nämä toimivat pelkästään, verrattuna aikaisempaan systeemiini, laitan varmaankin tuon yhden loisteputken myös ajastimeen. Se tarjoaa kuitenkin melko täyden spektrin, vaikkakin himmeänä, mutta ehkä kuitenkin riittävänä. Kasvit ilmeisesti tarvitsevat myös muita aallonpituuksia, kuin nuo 440 ja 660nm piikit.

Valopömpeliin näillä lampuilla ei taida olla asiaa, ainakaan nykyisiin. Ne ovat liian matalia. Isommat laatikot ovat 40cm korkeita, ja vaikka laittaisinkin lamput kannen yläpuolelle, niitä tarvitaan noin 15-20 sentin välein, jotta koko alue tulisi tasaisesti valaistua. Jokaisen kasvin pitäisi kuitenkin saada valoa ainakin kahdesta lampusta, jotta alaoksat saisivat myös valoa tasaisesti. Jos näille vartavasten haluaisi rakentaa jonkin terraariotyyppisen ratkaisun, pitäisi sen korkeus olla ainakin 60cm, ehkä enemmänkin. Neliö tai ympyrä olisi paras pohjan malli, ei pitkänomainen. Pitkänomaisessa aion kuitenkin pysyä, puiden hoito läjässä (kuten tuossa kuvassa!) ei ole hauskaa.

Lamput ovat muuten olleet päällä perjantai-illasta 15h päivässä. Kolme päivää siis. Hmm:
Aika pitkiä ja meheviä ovat nuo viimeiset neulaset. Pitäisiköhän seuraavalla kerralla tilata sinisempiä lamppuja?

Sisäpuut osa 8

Järjestyksessä kolmas viritykseni. Kimmokkeena toimi taustalla näkyvä fiikus, jonka valaisu on ollut vähän pulmallista. Se on hoitunut viime aikoihin asti 70W metallihalogeenilampulla, mutta kasvu ei ole ollut kaksista. Laitoin takaseinään kaksi hyllykannatinta, ja niiden varaan kaksi 36W loisteputkirunkoa. Rungot ovat aika takana, joten laitoin lisäksi vielä vanhan Osramin kasvivalaisimen, johon vaihdoin alkuperäisen polttimon tilalle 23W spiraalin mallisen putken, Osramin 840 eli kylmä valkoinen. Vaikuttaa oikein hyvältä, alla olevat kasvit selkeästi piristyivät. Seinässä oikealla on lisäksi vielä 13W T5 loisteputkivalaisin, joka valaisimena on aika tyylikäs, mutta kasvien kannalta harvinaisen turha.

Idea tässä oli tuon nojaavan fiikuksen valaiseminen siten, että alaoksat kasvaisivat myös. Jossain määrin tämä on onnistunut, mutta ei kasvu ole ollut hääviä vieläkään. Muille, matalammille, kasveille tämä on huono ratkaisu. Arvelisin tämän vaativan ainakin 4 putkea toimiakseen kunnolla.

Se valoista. Tähän on tarkoitus virittää ledivaloja jahka niitä saan, tuo 13W joutaa pois ja ehkä toinen 36W runko. Varastotilassa valojen väri on melkein merkityksetön.

Tämä tila on muuten sen verran pieni, että ilmankosteus pysyy melko korkeana ilman seiniäkin. Aika välillä kippaan noihin laatikoihin puolisen litraa vettä.

Tämä on kasvatuspaikoistani selkeästi huonoin. Tänne joutuvat ne kasvit, jotka ovat liian korkeita laatikoihin, tai jotka ovat B-sarjaa.

Ledivalot

Tilasin Kiinasta 10 kpl 7W LED-kasvivaloja jokin viikko takaperin, ja nyt näyttävät olevan DHL:n kyydissä. Ei pitäisi montaa päivää enää mennä.

Tarjolla oli 4 vaihtoehtoista valojakoa (ledejä per lamppu):

1. 6 kpl punainen (660nm) ja 1kpl sininen (465nm
2. 6 kpl punainen (630nm) ja 1kpl sininen (465nm)
3. 6 kpl sininen (465nm) ja 1kpl punainen (660nm)
4. 6kpl sininen (465nm) ja 1 kpl punainen (630nm)
   

Tutkin paljon erilaisia lähteitä ja lopulta päädyin omaan valojakoon tutkailemalla tarkasti sitä, miltä musta tuntuu. Eli en siis tullut hullua hurskaammaksi tutkimuksistani.

Sen verran selvisi, että sekä 660 että 630 ovat kasveille tärkeitä aallonpituuksia. Kasvien käyttämän valon aallonpituuden huippu sinisellä puolella on n. 440nm, joten tuo ei ihan osu kohdalleen. 430nm on saatavissa muilla valmistajilla, samoin 450nm. Jonkinlainen yhdistelmä noista neljästä voisi olla paras (2 eri sinistä, 2 eri punaista).

465 ei pitäisi olla mitenkään huono, siitä on hyviä kokemuksia siitäkin.

Olen jostakin syystä siinä käsityksessä, että sinivoittoinen valo tuottaa kompaktimpaa kasvua, joka siis olisi parempi bonsaimielessä. Punainen valo kertoo kasveille, että tuolla suunnassa on aurinko - siis sinne. Tuloksena pitkää ja honteloa kasvua. Intentiseetti toki vaikuttaa asiaan myös.

660 on tärkeämpi kuin 630, ja loput sinisiä,joten tilasin ledejä lamppuihin suhteessa 2/1/4 kpl. Ei tämän pitäisi mennä pahasti vikaan. Kunnollisia testituloksia eri valonjaoista (siis muiden tekemistä testeistä!) saadaan varmaankin vasta muutaman vuoden kuluttua. Kaikki tieto tuntuu liittyvän huumeisiin, chiliin tai muihin ravintokasveihin, puiden tarpeet ovat aivan epäselviä minulle.

Olisin saanut suunnilleen saman aikaiseksi tilaamalla noita oletusvärejä sopivan mixin, mutta tämä vaihtoehto tuntui paremmalta, kun en tiedä mihin käyttöön nuo lopulta päätyvät. Jos kaikki valaisevat samaa paikkaa, lopputulos on sama, jos sen sijaan päädyn ripottelemaan näitä lisukkeeksi sinne tänne, värit eivät jakautuisi tasaisesti.

Myyjä (Chevy Lighting) lähetti kuvat tuotteista etukäteen, maksanut olin jo kylläkin. Hintaa lampuille tuli (toistaiseksi) pari kymppiä kappale.

Tamarindi

Kasvattelin tamarindia joskus yli kymmenen vuotta sitten siemenestä aika isoksikin kasviksi, tosin hyvin ohutrunkoiseksi. En muista mitä sille lopulta tapahtui, luultavasti taas joskus tilanpuutteen kanssa tuskaillessani olen heittänyt sen pois. Tamarindilla on vähän tuollaiset mimosamaiset lehdet. Netistä löytyy kuvia todella upeista yksilöistä. Myynnissä en ole Suomessa nähnyt yhtään.

Siemeniä saa etnisistä ruokakaupoista. Kasvia myydään kuivattuina levyinä, ja yhdessä paketissa on siemeniä varmaan sata. Siementen kova kuori kannattaa nirhiä rikki terävällä veitsellä. Sitten siemeniä voi liottaa vedessä muutaman päivän. (Tamarindi on oikein hyvää itämaistyylisissä kastikkeissa. Lisää ruokaan happamuutta.)

En ole paljon kokeillut kasvien yhdistämistä. Tamarindin pistokkaista tuli pitkiä ja honteloita, koska valot eivät olleet tarpeeksi lähellä niitä. En keksinyt mokomille mitään muuta käyttöä kuin yrittää yhdistää niistä jonkinlaista puuta.
Tuossa on 15 tainta. Touhusin yöllä, joten lehdet olivat sulkeutuneet. Päivällä ne ovat auki.

Ensimmäisestä kuvasta muuten näkyy, millaisiksi juuret kasvavat matalassa kissanhiekkalaatikossa. Pääjuuri lähtee kasvamaan vaakasuoraan aika nopeasti. Tulipahan mieleeni, että jos tätä kokeilen joskus uudestaan, voisi noista vaakasuoraan kääntyvistä juurista yrittää tehdä tulevan puun juuret. Nyt suurin osa taimista on ollut ruukussa.

Kiedoin pistokkaat yhteen niinellä. Luultavasti seuraavan istutuksen yhteydessä keskityn asiaan vähän paremmin. Nuo ovat vielä sellaisia parimillisiä, että niitä on hankala käsitellä. Vahvistukoot nyt jonkin aikaa. Sitten voisi yrittää kiinnittää niitä yhteen muovikelmulla tms, ja samalla yrittää muotoilla rungolle jotain muotoa.