Päivitys - jos joku tänne vielä eksyy, niin uusissa pakkauksissa spektri on oikein.
EDIT:
Aika lähelle meni toi mun arvonta, löysin Megamanin esitteen, jossa kerrottiin, että nuo kuvan viivat näyttävät välit 4-500 ja 6-700. Eli tämä on siis erittäin hyvä lamppu!
Megamanilla on kasvilamppu, jonka pakkauksessa ja netin materiaaleissa on oheinen graafi. Graafi vaikuttaa hyvältä sitäli, että korkeimmat tolpat ovat siellä missä pitääkin, sinisellä ja punaisella alueella. Loisteputkilla on kuitenkin hyvin yleistä, että punainen piikki on n. 620-630nm kohdalla, kun ihanne olisi 660.
Tuon graafin asteikko on selvästi päin sitä itseään. 700 nm ei mitenkään voi olla tuolla missä se on, olisiko kyseessä huolimaton printtimateriaalin luonti vai mikä. Keltainen vaihtuu oranssiksi jossain 600nm paikkeilla, ei 700.
Pyysin Megamanilta, olikohan Saksasta, apua tuon graafin synkkaamiseen, mutta en ole saanut vastausta.
Kysyin asiaa myös Airamilta, joka taitaa tuoda maahan Megamanin lamppuja tms. Kertoivat ensin tuon graafin olevan kohdallaan, mutta kun asiaa jankkasin, lupasivat pyytää parempaa graafia Megamanilta. Vastausta ei ole kuulunut, joten päätin testata saanko graafin synkattua.
Tietyt piikit spektrissä ovat seurausta loisteaineista. Nämä piikit ovat aina samassa paikassa. Tyypillinen sininen piikki on 435nm, ja vihreä piikki 545nm. Avasin kuvan Gimpissä ja tein apuruudukon, jossa tolppien leveys oli yksi ruutu. Sitten lähdin oletuksesta, että yksi tolppa on 10nm, mikä voisi olla loogista. Nuo piikit apuna piirsin tuohon uuden asteikon, joka näyttää aika loogiselta. Jos sininen ja vihreä piikki ovat standardissa paikassa, on tuo punainen piikki juuri siellä missä pitäisikin, eli 650-660nm.
Megamanilla Suomessa olen nähnyt vain 15W kasvilampun. Netistä löysin esitteen myös 20W lampusta, jossa on sisäänrakennettu heijastin. Nämä ovat aika pieniä tuikkuja, kun ajattelee, että nyt käytän 130*30cm tilan valaisemiseen 3*36W loisteputkivaloa. Luulisin kuitenkin, että laittamalla näitä tarpeeksi valoa tulee riittävästi. Se mikä näissä olisi suuri hyöty on kunnollinen heijastin. Vaikka pienoisloisteputkien teho on huonompi kuin pitkien putkien, auttaa kunnollinen heijastin suuntaamaan tuotetun valon paremmin sinne mihin on tarkoitus. Pitkistä putkista ei hyvälläkään heijastimella saa kovin suuntaavaa.
Jos ajatellaan, että putken tuottamasta valosta 60 asteen sektori menee kohti kasvia, menee 5/6 jonnekin aivan muualle. Tätä ei voi liikaa korostaa. Ilman heijastinta tai huonolla heijastimella loisteputkilla valaiseminen on aivan hyödytöntä. Kunnollinen heijastin (sellainen akvaariokaupoissa myytävä malli) lisää alaspäin suuntautuvan valon määrää 2-3 kertaiseksi. Silti suuri osa valosta päätyy jonnekin muualle kuin kasveille.
Näiden Megamanin valaisimien spotti ei ole mitenkään kovin kapea, mutta koska valonlähde on lähempänä pistettä, saadaan valo suunnattua paljon tehokkaammin. Kumpi sitten viimekädessä on parempi, sitä en tiedä.
torstai 28. tammikuuta 2010
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Sypressikalliopäivitys
Eilinen vanhojen kuvien plaraaminen pisti minut tekemään tälle jotain. Jotain oli nyt sammaleiden lisääminen. Kovasti tuollainenkin pieni asia tuntuu vaikuttavan. Vasemmanpuoleinen puu alkaa löytää muotoaan. Oikeanpuoleisesta oksia pitää vähentää, mutta sen kanssa ei ole kiirettä. Annan mielikuvan muodostua rauhassa. Latvojen kääntyminen samaan suuntaan tuntuu olevan oikein.
Yksi idea näiden kanssa oli alkujaan alimman oksan kasvaminen vähän niin kuin omana yksilönään alaspäin. En tiedä onko se hyvä ajatus. Olen kovasti tutkaillut viime aikoina kallioistutuksia sillä silmällä, mutta en ole vielä löytänyt sellaista josta saisi inspiraatiota.
Sammal on edesmenneen Serissan mukana tullutta luullakseni. Voi siis olla kotoisin vaikka mistä. Voi se kyllä olla kotoisin ihan Suomestakin, olihan kasvi ulkona viime kesänä.
Tämä sammal on sikäli outoa, että se hylkii voimakkaasti vettä. Se ei kastu, kun sen päälle kaataa vettä, vaan vesi jää helminä sammalen pinnalle. Ilmeisesti sammal ottaa sitten kosteuden alakautta. Kasvatuslaatikossani tuntuu kuitenkin viihtyvän hyvin.
Tämä kallio on loisteputkien alla lämpimimmässä laatikossani. Kaikki tuo vähän sinertävä kasvu on uutta.
Aika hyvin mielestäni sopii värin puolesta yhteen punainen graniitti ja imuhirmu. Sammal toki joutaisi peittää tuon raemaisen rakenteen.
Yksi idea näiden kanssa oli alkujaan alimman oksan kasvaminen vähän niin kuin omana yksilönään alaspäin. En tiedä onko se hyvä ajatus. Olen kovasti tutkaillut viime aikoina kallioistutuksia sillä silmällä, mutta en ole vielä löytänyt sellaista josta saisi inspiraatiota.
Sammal on edesmenneen Serissan mukana tullutta luullakseni. Voi siis olla kotoisin vaikka mistä. Voi se kyllä olla kotoisin ihan Suomestakin, olihan kasvi ulkona viime kesänä.
Tämä sammal on sikäli outoa, että se hylkii voimakkaasti vettä. Se ei kastu, kun sen päälle kaataa vettä, vaan vesi jää helminä sammalen pinnalle. Ilmeisesti sammal ottaa sitten kosteuden alakautta. Kasvatuslaatikossani tuntuu kuitenkin viihtyvän hyvin.
Tämä kallio on loisteputkien alla lämpimimmässä laatikossani. Kaikki tuo vähän sinertävä kasvu on uutta.
Aika hyvin mielestäni sopii värin puolesta yhteen punainen graniitti ja imuhirmu. Sammal toki joutaisi peittää tuon raemaisen rakenteen.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Valesypressikokemuksia
Vähän hajahuomioita sypresseistä.
Ilmankosteutta on talvella pakko saada ylös normaalista huoneilmasta, ainakin keskuslämmitetyssä asunnossa. Kun ulkona pakkanen kiristyy, sisällä ilma kuivuu. Näyttäisi siltä, että 60% on jonkinlainen minimi, ja selvästi pirteämpiä kasvit ovat, kun päästään yli 70 prosentin.
Ulkomuistista muistelisin, että Saharan autiomaassa keskipäivällä kosteusprosentti voi olla 45%. Asuinhuoneistossa talvella ilmankosteus voi olla 25%.
Sypressit tulevat markkinoille marras-joulukuussa. Silloin ilma on usein vielä syksyisen kosteata. Silloin voisi myös olla oikea aika hankkia näitä. Keskellä talvea sypressejä ei kannata istuttaa, parempi on, jos ne istuttaa joko reilusti ennen pakkasia, jotta juuret ehtivät kasvaa, tai sitten vasta keväällä. Muutenhan sypressejä kyllä voi katkoa ja muotoilla mielin määrin talvellakin, taitaa lehdistön karsiminen helpottaakin kuivempaan sopeutumista.
Tuossa kuva sypressikalliosta.. Vasemmanpuoleisen "puun" alaoksa kuoli, kun ilma kuivui. Tässä päivitys pienen muotoilun jälkeen:
Ilmankosteutta on talvella pakko saada ylös normaalista huoneilmasta, ainakin keskuslämmitetyssä asunnossa. Kun ulkona pakkanen kiristyy, sisällä ilma kuivuu. Näyttäisi siltä, että 60% on jonkinlainen minimi, ja selvästi pirteämpiä kasvit ovat, kun päästään yli 70 prosentin.
Ulkomuistista muistelisin, että Saharan autiomaassa keskipäivällä kosteusprosentti voi olla 45%. Asuinhuoneistossa talvella ilmankosteus voi olla 25%.
Sypressit tulevat markkinoille marras-joulukuussa. Silloin ilma on usein vielä syksyisen kosteata. Silloin voisi myös olla oikea aika hankkia näitä. Keskellä talvea sypressejä ei kannata istuttaa, parempi on, jos ne istuttaa joko reilusti ennen pakkasia, jotta juuret ehtivät kasvaa, tai sitten vasta keväällä. Muutenhan sypressejä kyllä voi katkoa ja muotoilla mielin määrin talvellakin, taitaa lehdistön karsiminen helpottaakin kuivempaan sopeutumista.
Tuossa kuva sypressikalliosta.. Vasemmanpuoleisen "puun" alaoksa kuoli, kun ilma kuivui. Tässä päivitys pienen muotoilun jälkeen:
Tuokin kuva on jo kuukauden takaa. Muotoilun kanssa olen ollut harvinaisen varovainen, olen yrittänyt pitää lehdistön riittävänä mutta kuitenkin vähäisenä. Juuret kasvavat jo ruukun pohjarei'istä ulos. Yhtään en osaa sanoa vielä, mihin tämän kanssa pyrin. Kunhan nyt kasvattelen.
perjantai 22. tammikuuta 2010
Ledilamput
Ledilamput ovat olleet käytössä kuusi viikkoa. Tässä vähän kokemuksia.
Ensinnäkin ledivalot tuottavat huomattavan vähän lämpöä. Alavaraston lämpötila illalla on useita asteita alhaisempi kuin edellisellä valaistusratkaisulla, joka oli 2* loisteputki, 1* 70W monimetallilamppu, 1* pienoisloisteputki. Ledivaloa on 10*7W, valonjako löytyy aikaisemmista merkinnäistä. Lisäksi päällä on myös yksi loisteputki.
Itse asiassa pakkasten aikaan saan yölämpötilan laskemaan noin 15-16 asteeseen. Varaston ovi on tuulikaappiin, ja laittamalla tuulikaapin patterin pois päältä ja sulkemalla oven sisätiloihin tuulikaapin lämpötila laskee. Ensi talvena koitan saada tämä tilan pelkästään viileässä viihtyville. Nyt seassa on trooppisia puita, joiden en halua kärsivän, joten lämpötila on 18-20 asteen haarukassa.
Silmä - tai aivot oikeasti - tottuvat näemmä tällaiseenkin valoon. Alan jo erottaa vihreän sävyjä lehdistä, ja näen myös imuhirmun/kissanhiekan kuivuuden asteen silmämääräisesti. En myöskään näe enää kahtena. Näin aluksi punaisen ja sinisen kuvan ärsyttävästi muutaman millin siirtyneenä. Nyt aivot osaavat korjata tuon siirtymän. Ei se valo silti nätiltä näytä.
Sypressit kasvattavat loisteputkien alla huomattavasti pitempää versoa. Ledien alla kasvu on tiiviimpää, mutta tuskin runsaampaa, ainakaan paljon. Haarautuminen on huomattavasti runsaampaa ledien alla, ja se on tietysti valtavan suuri asia bonsaikasvattajalle. Mitenkään erityisen nopeaa kasvu ei ole.
Fiikukset tuntuvat kasvavan ledien alla tiiviimmiksi. Lehtien välit ovat lyhyet, ja lehdet ovat hyvin paksut, samanlaiset kuin ulkona auringossa. Lehtien väri on myös samanlainen kuin ulkona, hyvin tumman vihreä. Uusia lehtiä tulee kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä pömpelissäni kolmen loisteputken alla. Valaistava pinta-ala on suunnilleen sama, ja watit yhteensä ovat myös suunnilleen samat.
Toisaalta loisteputkien alla lehdet ovat kaksi kertaa pidempiä ja leveämpiä, ja lehtien välit ovat myös samassa suhteessa pidempiä. Fiikusta (siis f. benjamina perusversio, ei 'natasha') joutuu leikkelemään jatkuvasti, jotta kasvupisteiden määrä lisääntyisi ja lehdet pysyisivät pieninä. Lehdet ovat myös sellaisia sisäkasvaneita, eli suuria, ohuita ja pehmeitä.
Ledien tehosta saa käsityksen siitä, että fiikus ei kasva ollenkaan, jos ne ovat noin 10 sentin päässä. Kasvit saavat polttovaurioita, eivät lämmöstä, vaan valon intensiteetistä. Noin 30 senttiä tuntuisi olevan hyvä minimietäisyys. Nämä lamput ovat spotteja, joten niitä ei tarvitse tuoda lähelle kasveja. Hukkavaloa seinille ja lattioille ei tule, vaan lähes kaikki tuotettu valo saadaan kasvipöydälle.
Olen tehnyt tamarindista nipun, johonka olisi tarkoitus saada aikaan jokin yhdistyminen. Taimet olivat aluksi alavarastossa, ensin loisteputkien alla, ja myöhemmin ledien alla. Kasvua ei ledeillä tullut ollenkaan. Siirsin ne lopulta kolmen loisteputken alle (2* päivänvalo, 1* kylmä valkoinen), ja ne alkoivat heti kasvaa.
Yksi ficus B. 'Natasha' -ryhmä on ollut minulla puoli vuotta, puhtaassa kissanhiekassa. Kasvu on ollut huonoa sekä loisteputkien alla että ledien alla. Istutan ryhmän ensi keväänä kuorikkeen, kissanhiekan ja soran sekoitukseen.
Parhaiten fiikuksistani kasvaa yksilö, jota en ole istuttanut moneen vuoteen, ja jonka juuret kasvavat pitkälti ruukussa rehottavan kodinonnen elävien ja kuolleiden juurien seassa. Pöheikössä elää myös monia ötököitä, ja joku käy aina välillä imaisemassa lehtiin kellertäviä pilkkuja. Tämä yksilö on loisteputkien alla.
Parhaiten ledien alla viihtyy ehkä lehtisalaatti. Laitoin runsas viikko takaperin alavarastoon aika hämärään kohtaan ruukkusalaatin jämän, ja se on kasvattanut jo useita rapeita lehtiä. Hyviä ovat.
Yhteenvetoa en osaa tehdä. Tämä on ehkä parasta mihin kykenen, voin kuvailla tilannetta, ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.
Loisteputkia ja ledejä jos vertaan suoraan, watti wattia vasten, sanoisin loisteputkien tuottavan enemmän kasvua. Aivan halpisputket toimivat hyvin. Kasvu on kuitenkin parempaa ja tiiviimpää ledien alla.
Tilanne voi muuttua, kun valon intensiteettiä nostetaan. Testin voisi tehdä myös esim. viidellä 36W loisteputkella ja noin 200W ledilampulla.
Valojen väri vaikuttaa myös asiaan mitä suurimmassa määrin. Alhaisella intensiteetillä punainen valo on ilmeisesti tehokkaampaa kuin sininen. Olisiko kasvu sitten yhtä hyvää laadultaan, sitä en tiedä.
Ensinnäkin ledivalot tuottavat huomattavan vähän lämpöä. Alavaraston lämpötila illalla on useita asteita alhaisempi kuin edellisellä valaistusratkaisulla, joka oli 2* loisteputki, 1* 70W monimetallilamppu, 1* pienoisloisteputki. Ledivaloa on 10*7W, valonjako löytyy aikaisemmista merkinnäistä. Lisäksi päällä on myös yksi loisteputki.
Itse asiassa pakkasten aikaan saan yölämpötilan laskemaan noin 15-16 asteeseen. Varaston ovi on tuulikaappiin, ja laittamalla tuulikaapin patterin pois päältä ja sulkemalla oven sisätiloihin tuulikaapin lämpötila laskee. Ensi talvena koitan saada tämä tilan pelkästään viileässä viihtyville. Nyt seassa on trooppisia puita, joiden en halua kärsivän, joten lämpötila on 18-20 asteen haarukassa.
Silmä - tai aivot oikeasti - tottuvat näemmä tällaiseenkin valoon. Alan jo erottaa vihreän sävyjä lehdistä, ja näen myös imuhirmun/kissanhiekan kuivuuden asteen silmämääräisesti. En myöskään näe enää kahtena. Näin aluksi punaisen ja sinisen kuvan ärsyttävästi muutaman millin siirtyneenä. Nyt aivot osaavat korjata tuon siirtymän. Ei se valo silti nätiltä näytä.
Sypressit kasvattavat loisteputkien alla huomattavasti pitempää versoa. Ledien alla kasvu on tiiviimpää, mutta tuskin runsaampaa, ainakaan paljon. Haarautuminen on huomattavasti runsaampaa ledien alla, ja se on tietysti valtavan suuri asia bonsaikasvattajalle. Mitenkään erityisen nopeaa kasvu ei ole.
Fiikukset tuntuvat kasvavan ledien alla tiiviimmiksi. Lehtien välit ovat lyhyet, ja lehdet ovat hyvin paksut, samanlaiset kuin ulkona auringossa. Lehtien väri on myös samanlainen kuin ulkona, hyvin tumman vihreä. Uusia lehtiä tulee kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä pömpelissäni kolmen loisteputken alla. Valaistava pinta-ala on suunnilleen sama, ja watit yhteensä ovat myös suunnilleen samat.
Toisaalta loisteputkien alla lehdet ovat kaksi kertaa pidempiä ja leveämpiä, ja lehtien välit ovat myös samassa suhteessa pidempiä. Fiikusta (siis f. benjamina perusversio, ei 'natasha') joutuu leikkelemään jatkuvasti, jotta kasvupisteiden määrä lisääntyisi ja lehdet pysyisivät pieninä. Lehdet ovat myös sellaisia sisäkasvaneita, eli suuria, ohuita ja pehmeitä.
Ledien tehosta saa käsityksen siitä, että fiikus ei kasva ollenkaan, jos ne ovat noin 10 sentin päässä. Kasvit saavat polttovaurioita, eivät lämmöstä, vaan valon intensiteetistä. Noin 30 senttiä tuntuisi olevan hyvä minimietäisyys. Nämä lamput ovat spotteja, joten niitä ei tarvitse tuoda lähelle kasveja. Hukkavaloa seinille ja lattioille ei tule, vaan lähes kaikki tuotettu valo saadaan kasvipöydälle.
Olen tehnyt tamarindista nipun, johonka olisi tarkoitus saada aikaan jokin yhdistyminen. Taimet olivat aluksi alavarastossa, ensin loisteputkien alla, ja myöhemmin ledien alla. Kasvua ei ledeillä tullut ollenkaan. Siirsin ne lopulta kolmen loisteputken alle (2* päivänvalo, 1* kylmä valkoinen), ja ne alkoivat heti kasvaa.
Yksi ficus B. 'Natasha' -ryhmä on ollut minulla puoli vuotta, puhtaassa kissanhiekassa. Kasvu on ollut huonoa sekä loisteputkien alla että ledien alla. Istutan ryhmän ensi keväänä kuorikkeen, kissanhiekan ja soran sekoitukseen.
Parhaiten fiikuksistani kasvaa yksilö, jota en ole istuttanut moneen vuoteen, ja jonka juuret kasvavat pitkälti ruukussa rehottavan kodinonnen elävien ja kuolleiden juurien seassa. Pöheikössä elää myös monia ötököitä, ja joku käy aina välillä imaisemassa lehtiin kellertäviä pilkkuja. Tämä yksilö on loisteputkien alla.
Parhaiten ledien alla viihtyy ehkä lehtisalaatti. Laitoin runsas viikko takaperin alavarastoon aika hämärään kohtaan ruukkusalaatin jämän, ja se on kasvattanut jo useita rapeita lehtiä. Hyviä ovat.
Yhteenvetoa en osaa tehdä. Tämä on ehkä parasta mihin kykenen, voin kuvailla tilannetta, ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.
Loisteputkia ja ledejä jos vertaan suoraan, watti wattia vasten, sanoisin loisteputkien tuottavan enemmän kasvua. Aivan halpisputket toimivat hyvin. Kasvu on kuitenkin parempaa ja tiiviimpää ledien alla.
Tilanne voi muuttua, kun valon intensiteettiä nostetaan. Testin voisi tehdä myös esim. viidellä 36W loisteputkella ja noin 200W ledilampulla.
Valojen väri vaikuttaa myös asiaan mitä suurimmassa määrin. Alhaisella intensiteetillä punainen valo on ilmeisesti tehokkaampaa kuin sininen. Olisiko kasvu sitten yhtä hyvää laadultaan, sitä en tiedä.
tiistai 12. tammikuuta 2010
Pallosypressipäivitys
Nappasin Chameacyparis thyoideksesta latvasta pätkän pois, ja istutin sen (siis puun, en latvaa..) Selvensin oksia jonkin verran, poistin yhden oksan vasemmalta alhaalta tarkoituksella ja toisen vahingossa muovipussin kanssa sählätessäni. Tyypillistä. Oksa on tuossa kuvassa vielä paikallaan.
Istutuksen jälkeen laitoin pallosypressin (se se muuten on suomeksi) muovipussiin, ja sain aikaiseksi oudon ilmiön - neulaset jotka osuivat pussiin kuolivat. Sama tapahtui toisenkin pallossypressin kanssa. Miksi näin, en tiedä. Nyt on istutuksesta kulunut jo pari viikkoa, ja versojen kärjet kasvavat onneksi.
Ledivalot ovat nyt kaikki 10 käytössä. Olen siirrellyt sypressejä enemmän niiden alle, viileämpään alavarastoon, mutta en osaa sanoa onko kasvu niillä parempaa kuin kolmen loisteputken alla. Lämpötila on alavarastossa ollut viimeisen kuukauden 18-22 astetta, välillä käynyt kyllä 16 asteessakin.
Kaksi sypressiä vetelee viimeisiään. Molemmat olivat pussihoidossa, ja maa pääsi ruukuissa kuivumaan ilman että huomasin sitä. Pussit pisaroivat hyvin märän näköisinä, mutta maa-aines oli aivan kuivaa. Ne tuskin selviävät. Laskin sypressini, niitä on yli kymmenen, ja siitä vain kaksi kuollutta on hyvä tulos. Huolimattomuuden piikkiin voi laskea nuokin.
Muutenkin joudun tekemään kohta selväksi itselleni mitä aion tehdä sypressien kanssa. Ostamani ovat enimmäkseen bonsaimielessä aika mielenkiinnottomia. Alkaa näyttää siltä, että ne pysyvät kyllä hengissä, kasvavat ja komistuvat. Materiaalin laatu alkaa nyt mietityttää, samalla vaivalla sitä kasvattaisi puita joilla on vähän enemmän runkoakin.
Sesonki on jo ohi kaiketi. Ensi vuonna tulee hankittavaksi uusia, se on selvä, mieluummin parempia ja vähemmän. Yksi ostamistani sypresseistä osoittautui tuijaksi, ensin hajun perusteella, kun sitä käsittelin. Se on kasvanut todella hyvin. Siitä ei ehkä koskaan tule bonsaita, se on vain mitätön tikku jossa on oksia. Tuijat ovat yksiä lempipuistani, ja ensi talvena täytyy ehdottomasti testata sisäkasvatusta myös niillä, kunnollisella yksilöllä.
torstai 7. tammikuuta 2010
Kiinanjalava semicascade
Kiinanjalavat ovat aina tuottaneet minulle pettymyksen, ja heivasin ne mielestänikin moneksi vuodeksi. Eivät pärjänneet minulla. Nyt alkavat olosuhteet olla kohdallaan, ja yhtäkkiä huomaankin, että sehän on aivan loistava kasvi.
Laikkasin lokakuussa kiekura-mallsaini aivan töpöksi. Tästä lähdin liikkeelle (syyskuu):
Ja tähän päädyin lokakuun 12:
Lokakuun 24 pvä:Tuosta annoin sen kasvaa ylosaan hyvin vähän, jotta alaosaankin energiaa riittäisi. Tuloksena oli niin säkkärä pikkupuu, etten saanut oksistosta enää mitään selvää. Ensimmäistä kertaa minulla näin kävi, haarautuminen oli niin voimakasta, että jouduin leikkaamaan kaikki lehdet pois, ja yksinkertaistamaan oksia paljon. Ikävä kyllä siitä vaiheesta ei ole kuvaa.
Noin kuukauden kuluttua lehtien poistosta puu näytti tältä:
Eli ei ole jallu ujostellut alaoksien kasvatusta ollenkaan. Juuri luin jostakin, että kiinanjalavan jos haluaa kasvavan alaspäin, tulee sinne jättää ylimääräistä kasvua, joka sitten myöhemminm leikataan pois.
Klipsinnän jälkeen:
Hankalaa se on noin pieneen varteen järjellisiä oksia saada. Yrittää aion kuitenkin. Muutaman viikon kuluttua luulisin tämän olevan taas samanlainen säkkärä, mutta ehkäpä oksat ovat silloin hieman pitemmällä.
Minkähänlainen ruukku tuollaiselle sopii.
Laikkasin lokakuussa kiekura-mallsaini aivan töpöksi. Tästä lähdin liikkeelle (syyskuu):
Ja tähän päädyin lokakuun 12:
Lokakuun 24 pvä:Tuosta annoin sen kasvaa ylosaan hyvin vähän, jotta alaosaankin energiaa riittäisi. Tuloksena oli niin säkkärä pikkupuu, etten saanut oksistosta enää mitään selvää. Ensimmäistä kertaa minulla näin kävi, haarautuminen oli niin voimakasta, että jouduin leikkaamaan kaikki lehdet pois, ja yksinkertaistamaan oksia paljon. Ikävä kyllä siitä vaiheesta ei ole kuvaa.
Noin kuukauden kuluttua lehtien poistosta puu näytti tältä:
Eli ei ole jallu ujostellut alaoksien kasvatusta ollenkaan. Juuri luin jostakin, että kiinanjalavan jos haluaa kasvavan alaspäin, tulee sinne jättää ylimääräistä kasvua, joka sitten myöhemminm leikataan pois.
Klipsinnän jälkeen:
Hankalaa se on noin pieneen varteen järjellisiä oksia saada. Yrittää aion kuitenkin. Muutaman viikon kuluttua luulisin tämän olevan taas samanlainen säkkärä, mutta ehkäpä oksat ovat silloin hieman pitemmällä.
Minkähänlainen ruukku tuollaiselle sopii.
perjantai 1. tammikuuta 2010
Serissa, elävä Serissa
Syksyllä ostettu Serissa. Tässä alkutilanne:
Ostettu Viherpajasta. Kuten kuvasta näkyy, kasvi oli hirveän huonossa kunnossa. Sehän on itse asiassa jo kertaalleen kuollut, keskellä näkyy tappi joka on jäänyt jäljelle kuolleesta kasvista. Runko oli kaupassa vielä jäljellä, mutta kun tökkäsin sitä sormella, se katkesi. Kaikki kuvassa näkyvä elävä on tyviversoja.
Laitoin kasvin valolaatikkoon, ja se tiputti Serissojen tapaan kaikki lehtensä ja kuivattu usean versonkin.
Ajatus tämän suhteen on säilyttää ainakin toistaiseksi tuo tappi, ja ehkä ensi kesänä käsitellä se rikkikalkilla. Kasvi siis esittäisi ihan itseään - kuollutta puuta joka on versonut uudestaan tyvestään.
Muotoilu on alkutekijöissään, ja luulen että kuvan puoli on kasvin takapuoli. Tuulenpieksämä ryhmä voisi olla myös tavoitteena.
Ikuistin tämän ennen kuin heitän sen roskiin:
Pääsi kerran kuivahtamaan, ja tälle prinsessalle se riitti. Ei auttanut pussihoitokaan. Viime kesänä ostettu, tässä ensimmäisiä kuvia:
Mukavastihan se ennätti kehittyä puolessa vuodessa. Lehdet pienenivät ja haarautuminen oli aivan riittävää noin 10cm korkealle kasville.
Sopiva valolaatikko Serissalle olisi ilmeisesti aika umpinainen terraario, jotta kastelu ei olisi niin kriittistä.
Ostettu Viherpajasta. Kuten kuvasta näkyy, kasvi oli hirveän huonossa kunnossa. Sehän on itse asiassa jo kertaalleen kuollut, keskellä näkyy tappi joka on jäänyt jäljelle kuolleesta kasvista. Runko oli kaupassa vielä jäljellä, mutta kun tökkäsin sitä sormella, se katkesi. Kaikki kuvassa näkyvä elävä on tyviversoja.
Laitoin kasvin valolaatikkoon, ja se tiputti Serissojen tapaan kaikki lehtensä ja kuivattu usean versonkin.
Ajatus tämän suhteen on säilyttää ainakin toistaiseksi tuo tappi, ja ehkä ensi kesänä käsitellä se rikkikalkilla. Kasvi siis esittäisi ihan itseään - kuollutta puuta joka on versonut uudestaan tyvestään.
Muotoilu on alkutekijöissään, ja luulen että kuvan puoli on kasvin takapuoli. Tuulenpieksämä ryhmä voisi olla myös tavoitteena.
Ikuistin tämän ennen kuin heitän sen roskiin:
Pääsi kerran kuivahtamaan, ja tälle prinsessalle se riitti. Ei auttanut pussihoitokaan. Viime kesänä ostettu, tässä ensimmäisiä kuvia:
Mukavastihan se ennätti kehittyä puolessa vuodessa. Lehdet pienenivät ja haarautuminen oli aivan riittävää noin 10cm korkealle kasville.
Sopiva valolaatikko Serissalle olisi ilmeisesti aika umpinainen terraario, jotta kastelu ei olisi niin kriittistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)