Kääpiökataja

Ostin tämän kääpiökatajan (Juniperus communis "Repanda") muutama vuosi sitten. Ei ole mitenkään erikoinen yksilö, joten ei ole tullut istuttettua sitä uusiksi.

Ihan hauska siitä tuli kuitenkin. Ihan mini, korkeutta jotain 7 senttiä. Taivutin yhden taakse päin sojottavan oksan eteen ja ylös, ajatuksena että siitä tulisi joskus latvus.

Tältä se näytti ennen leikkelyä. Luulin aluksi tekeväni jonkinlaisen vesiputouksen, mutta toisin kävi.

Pallokuusi

Tänään oli hyvä istutuspäivä. Olen odottanut kieli pitkällä viime syksynä ostamani pallokuusen ensimmäistä istutusta. 

Kohtuuttoman kokoinen ruukku, ja erittäin hankala tapaus kaikin puolin. Puu on alkujaan istutettu saven ja pikkukivien sekoitukseen jonkinlaiseen rautalankahäkkiin. Sitten saviklimppi on laitettu ruukkuun ja sen ympärille on laitettu turvetta. Juuret olivat hyvässä kunnossa.

Rapsuttelin pois lähes kaiken maa-aineksen, koska se lähti irti juurista helposti. En katkaissut juuria yhtään. Jonkun verran ne tietysti kärsivät, mutta yritin olla varovainen.

Suunnilleen tuota asentoa olen suunnitellut tälle, mutta alla oleva on ehkä parempi. Noh, sitä on vielä turhan aikaista miettiä. Saa nyt olla tässä laatikossa ainakin vuoden - parempi olisi varmaan kaksi. Olettaen että pysyy hengissä.

Viherpajassa kiinanjalavia

Viherpajassa on valtavan pienilehtisiä kiinanjalavia. Lehtien koko on tuollaiset 5-7 milliä. Samaa lajiketta olen nähnyt muutaman kerran aikaisemminkin, viimeksi Plantagenissa. Tyypillistä kiekuraa rungoltaan, mutta rungot ovat sentään tuuman paksuisia tyvestä.

Keskellä suurilehtisimmän yksilöni lehtiä, oikealla tämän uuden. Vasemmalla yhden siltä väliltä.

Pujottelukikka 3

Tästä kalliosta on kuollut yksi Chamaecyparis obtusa. Tuossa näkyy, minkä kokoinen on se reikä, johon pitäisi pistokas saada pujotettua.

 Tässä pistokas - ei mahdu ei.

 Kikka 3, laitetaan löyhästi elmukelmua pistokkaan juurien ympärille.

Kelmu on helppo törkätä tikulla läpi reiästä.Sitten poistetaan kelmu varovasti. Pidetään toisella kädellä kiinni pistokkaasta, ja toisella vedetään kelmu läpi reiästä.

Siinä juuret. Laitoin tuohon rakoon varovasti maa-ainesta. Saas nähdä onnistuuko. Jos ei onnistu, teen saman pienemmällä pistokkaalla, jonka vedän läpi toiseen suuntaan, eli vihreä puoli edellä.

Japaninruusukvitteni

Ostin puutarhamessuilta japaninruusukvittenin (Chaenomeles). Ikävä kyllä kävin juuri Viherpajassa, ja siellä oli näitä hyvät valikoimat melkein puolet halvemmalla.

Minulla oli kvitteni joskus kymmenen vuotta sitten, ja se eli vain seuraavaan talveen. Se oli haudattu maahan, niin että talvehditusoloissa ei pitäisi olla mitään vialla. En siis voi pitää tätä kovin talvenkestävänä. Myyjä kyllä sanoi kvittenin olevan hyvin kestävä I-II vyöhykkeillä. Saapa nähdä.

Kevättä ilmassa

Tänään päätin, että on aika päästää kotimaisia puita pois talvisäilöstä. Maahanmuuttajat saavat jäädä vielä suojaan, koska saattaa tulla koviakin yöpakkasia. 

Äkkiseltään tilanne vaikuttaa hyvältä. Myyrät eivät ole tehneet tuhojaan, eikä kuolleita näy. Yksi serbiankuusi on huonossa hapessa, mutta se oli sitä jo viime kesänä. Kompostiin? Vai vieläkö sitä pitäisi katsoa.

Likusteri

Luin norjalaisten blogista joskus juttua likusterista. Kirjoittaja sanoi, että likusterin lehdet pitää repiä, ei leikata. Kyse oli Ligustrum vulgaris luulisin. Olen muutaman kerran nyppinyt lehdet pois kiinanlikustereistani, ja se tuntuu toimivan todella hyvin.

Kumpi puoli nyt sitten lieneekään etupuoli. Tulipas huonoja kuvia. Runko ei näy tyvestä ollenkaan, johtuen levästä ja sammalesta. Pienet lehdet sentään näkyy. Ruukun tein viime syksynä, ylimitoitettu, mutta kasvatustarkoitukseen OK. Nimeltänsä tuo on korkkisavea.

Tämä puu on tästälähin nimeltään LS3. En tiedä onko "kiinanlikusteri" lajinimeä olemassakaan, mutta sitäkin ajattelin käyttää. Saa korjata.

Vanha pöljä fiikus

Tässä on yksi vanhimpia puitani. Käsittämätöntä etten ole esitellyt sitä aikaisemmin. Eihän se kovin kaksinen ole, mutta eivät ole muutkaan, jotka olen esitellyt. Olen unohtanut tämän varmaan siksi, että se on ollut minulla jotain 15 vuotta, enkä kaikkina näinä vuosina ole saanut siihen paljon tolkkua.

Keinovalolle tämä on ollut liian korkea. Olen joutunut pitämään yläoksia aivan kaljuina, että alaoksat kehittyisivät edes jotenkin. Ajoittain tämä on ollut kohtuullisessa kunnossa, mutta ennen nykyisiä systeemejäni kehitystä ei tapahtunut, vaan kaikki eteenpäinmeno aina nollattiin vuodenaikojen vaihtuessa.

Nykyinen systeemini fiikusten kanssa on yksinkertainen - sisällä valojen alla, eikä mitään muuta. Ei ulos ollenkaan. Tuntuu suorastaan hölmöltä pitää trooppisia kasveja sisällä ja valaista niitä keinovalolla, kun ulkona paistaa aurinko, mutta näin mennään toistaiseksi. Kasvihuone voisi muuttaa tilannetta.

Tämä on korkein puuni, korkeutta on noin puolisen metriä. Keinovalolla valaiseminen on hankalaa, koska latvaoksat saavat kymmeniä kertoja enemmän valoa kuin alaoksat. Nyt asia on ratkaistu siten, että kasvi on vinokattoisessa varastotilassa, jonka katossa on 3 kpl loisteputkia ja lisäksi ledispotteja ja pienoisloisteputkilamppuja. No laitetaan kuva, jos ei muuten niin kontrastin vuoksi, yllä puu valokuvausteltassa, alla normaalioloissa.

Katon valot ovat vinossa, ja alaoksat saavat kohtuullisen hyvin valoa.

Suurin vika tässä on nyt nuo kaksi alinta oksaa vasemmalla, tai se kuinka ne lähtevät rungosta. Niissä on molemmissa ruma ympyrän kaari. Ilmeisesti pitäisi tehdä radikaali taivutus näille kahdelle, niin että ne lähtisivät aika suoraan vasemmalle. Sitä varten pitäisi vähän askarrella, leikata oksasta kiilanmuotoinen pala pois.

Laitellaas vielä yksi vanhempi kuva vuodelta 2009:

Pitäisi sanoa tästä jotain positiivistakin ehkä, tasapuolisuuden vuoksi. Se että nuo kaksi alinta oksaa vasemmalla lähtevät ylhäältä, on minusta tämän puun yksi pointti. Nyt kun alaoksissa on vähän enemmän lehtiä, se oikeuttaa vielä paremmin tuon valumisen alaspäin. 2009 kuvassa alaoksan lähtö rungosta näyttää paremmalta.

Toinen asia, joka minua miellyttää, on ilmajuuren käyttö piirtämään rungon linja. Se ei ole ihan kohdallaan nytkään, mutta ajatus miellyttää.

Pallosypressi

En ole päivittänyt tätä yli vuoteen. Tilanne nyt:

Tämä meinasi kuolla aivan täysin. Viime tammikuussa otettujen kuvien jälkeen puu kasvoi kevääseen asti, ja sitten se jämähti. Kasvu tyrehtyi, ja oksia alkoi kuolla. En tiedä mistä siinä oli kysymys, mutta voihan se olla, että se alkoi odottaa talvea. Olin ostanut puun talvella, enkä yhtään tiedä mikä sen käsitys oli vuodenajoista.

Lopulta laitoin puun ulos aika varjoiseen paikkaan, olisiko ollut touko-kesäkuuta, ja unohdin sen tarkoituksella sinne. Se ei tehnyt yhtään mitään alkukesän ja marraskuun välillä, jolloin otin sen vihdois sisään. Pakkasta oli silloin jo reilusti. Nyt se aloittikin sitten kasvun uudestaan. Ilmeisesti sen oli pakko saada viileä syksy ja ehkä vähän pakkastakin, ennen kuin se uskoi, että taas voi kasvaa.

Verrattuna vuodentakaiseen aikaan näkymä on paljon täydempi. Alin kolmannes on ikävä kyllä taantunut. En ole uskaltanut tehdä tälle juuri yhtään mitään. Pidän melkoisena ihmeenä sitä että se on vielä hengissä. Ylintä kolmasosaa pitäisi varmaankin karsia, jotta alaoksat saisivat lisää energiaa. Pätkäisin joskus tammikuussa latvasta pois jonkin verran, ja väänsin langalla oksan uudeksi latvaksi. Se teki tästä heti paljon vanhemman näköisen.

Pientä etenemistä

Tämä bauhausin lavalta bongattu sypressi voi erittäin paksusti. Olisi joskus kiva tietää, miksi joku kasvi jää henkiin, toinen kuolee. Hyvin usein siinä ei ole mitään logiikkaa.

Joskus 6-7 vuotta sitten keräsin Pirunkalliolta koivun. Kun kokeilin, että kuinka tiukasti se on maassa kiinni, se katkesi käteeni. Jotkut toukat olivat syöneet tyven aivan ontoksi. Otin sen mukaani, koska kerran olin sen rikkonut. Siinä ei ollut yhtään juurta. Se lähti kasvamaan. Toisen koivun tarina on tuolla. Se on elossa edelleen, eikä silläkään ollut kerättäessä juuria.

Tällä oli kyllä juuret, mutta erittäin pahan näköiset. Juurten kärjet olivat katkaistut ja kuolleet, terveitä valkoisia  kasvupisteitä ei ollut yhtään. Nyt on kulunut kaksi ja puoli kuukautta hankinnasta, ja neulasten määrä on ehkä tuplaantunut.

Toki tämän voisi vielä antaa rauhassa kasvaakin, mutta klikkaamalla tuota kuvaa yllä näkyy, kuinka hienoja pieniä kasvupisteitä on ilmaantunut sinne tänne oksiin. Alla kuva jossa yritän vähän näyttää niitä. (Siis nuo tuossa nimettömän yläpuolella...)

Nuo pienet kasvupisteet tarvitsevat apua. 90% kasvusta suuntautuu latvaan, ja kun latvus tuuheutuu, kuolevat nämä pienet kasvupisteet. Tästä syystä karsin latvusta aika paljon, ehkä puolet neulasmassasta lähti. Katkaisin jokaisen vihreän pitkän roikon niin, että siihen jäi vain muutamia kasvupisteitä.

Tuossa kuvassa näkyy nyt se oksa, josta tulee ehkä latva. Aika sotku tuo on, mutta ehkä se siitä pikkuhiljaa selkenee.

Uusi pömpeli

Päätin käyttää hyväksi sen tilan jonka vien joka tapauksessa, ja rakensin vanhan kaksikerroksisen pömpelin paikalle uuden nelikerroksisen. Väärävärikuva tarkoituksella, tuolta ne kasviputket näyttävät.

Päivittelen uudet ominaisuuden joku päivä kun jaksan. - se on nyt.

Hyllyt ovat irrotettavia, jotta korkeutta on helppo säätää. Valot ovat lähinnä Osramin Fluoraa, putkien määrät ylhäältä alas: 3*36W, 2*36W,2*36W,2*36W+2*30W.

Tausta on valkoinen vinyylikalvo Etolasta. Tarkoitus oli laittaa kosteuden kestävä melamiinilevy, mutta kevyempihän tuo on. Niittipyssyllä paikalleen.

Kaikki puu on mäntyliimapuuta, käsiteltynä parafiiniöljyllä, jotta ei homehdu.