Pirkkolan Muhevaiselta löydetty viinivaahtera saapui. Hetken kyllä katselin, että ovat pakanneet jotain muuta kuin tilasin, koska puu oli noin kaksi kertaa suurempi kuin muistin. Kuormalava taitaa olla metrin leveä, eli siitä voi arvioida.
Alunperin meininki oli kaivaa se itse ylös, typistää ja tuoda auton takakontissa. Myyjä suunnitteli kuitenkin puun pakkaamista 1000 litran suursäkkiin ja siirtelyä kuormalavalla, joten ajattelin että ehkä sitten tuotuna kumminkin. Kuljetus maksoi kuitenkin vain kuutisen kymppiä. Puu on saanut kasvaa sijoillaan aika monta vuotta, siinä roikkuu edelleen nuhjuinen hintalappu 79€ :-).
Puussa oli siemeniä muutamia kymmeniä. Taidan istuttaa ne maahan ja jakaa halukkaille. Ovatkohan ne risteymiä? Se olisi aika kiinnostavaa.
Yritin siirtää puuta tulevan kylmälavan paikkeille, ja tajusin olevani liemessä. Juuripaakku on aika iso, ja maa on hiekkaa. En saanut sitä liikahtamaankaan. Aikomus oli istuttaa se nyt maahan kajoamatta juuriin. ja sitten keväällä istuttaa laatikkoon tms.
Letkulla siis juuripaakun kimppuun, ja hiekkaa lähti siitä sellainen määrä, että en viitsi arvaillakaan sen painoa. Lopulta sain puun raahattua paikoilleen.
Komeudella on nyt korkeutta metrin verran, josta noin 30 senttiä on juuripaakkua. Lisää typistystä vielä tarvitaan, mutta ulkona tuli pimeää, joten se jää huomiseen. Tai sitten täytyy tehdä paljon korkeampi kylmälava.
Rungon tyvi on hieno:
|
Syömäpuikko antaa vähän perspektiiviä. |
Vielä ei tosin ole havaintoa etupuolesta. Tuosta voisi värkätä aivan sumonkin, leveyttä tyvessä on noin 15 senttiä, ja oksat/rungot ovat aivan tasapaksut.
Viinivaahtera (Acer circinatum) ei ole meillä täysin talvenkestävä. Muhevaisella tämä on toki säilynyt hengissä, mutta vanhoja kuolleita oksia on paljon. Juuret ovat erittäin hyvässä kunnossa, eli ne kestävät kyllä.
Mustilan artikkelin mukaan puut kuolevat helposti lumirajaa myöten. Kylmälava lienee siis oikea talvehdityspaikka.