Viinivaahtera

My new Acer circinatum!

Hirveästi tahtoo mennä kissanhiekkaa tämmöisiin, minulla oli 10 säkkiä ja jouduin nurkat täyttämään muulla maalla että riitti. 80*80*20cm laatikko, tosin pohjaa ei ole. 

Suunnitelma on, että kun puu on tyystin lepotilassa, pätkin yläosaa aika lopulliseen korkeuteen. Vaahteran pitäisi se hyvin kestää. Ensi keväänä sitten puun voisi istuttaa laatikkoon tai suureen ruukkuun. Paras olisi toki jättää noille sijoilleen vuodeksi, mutta puun ympärille tulee kylmälava. Sitten se on aika pimeässä paikassa. 

Voisihan sitä tietty tehdä lavan niinkin, että korkeudesta voisi kesäksi ottaa vaikkapa puolet pois. Tai irrotettavan etuseinän voisi tehdä, koska etuseinä on kohti etelää. Paikka on kuitenkin talon itäpuolella. Aamuaurinkoa siihen tulee, mutta klo 13 eteenpäin on varjoista. 

Viinivaahtera

Pirkkolan Muhevaiselta löydetty viinivaahtera saapui. Hetken kyllä katselin, että ovat pakanneet jotain muuta kuin tilasin, koska puu oli noin kaksi kertaa suurempi kuin muistin. Kuormalava taitaa olla metrin leveä, eli siitä voi arvioida.

Alunperin meininki oli kaivaa se itse ylös, typistää ja tuoda auton takakontissa. Myyjä suunnitteli kuitenkin puun pakkaamista 1000 litran suursäkkiin ja siirtelyä kuormalavalla, joten ajattelin että ehkä sitten tuotuna kumminkin. Kuljetus maksoi kuitenkin vain kuutisen kymppiä. Puu on saanut kasvaa sijoillaan aika monta vuotta, siinä roikkuu edelleen nuhjuinen hintalappu 79€ :-). 

Puussa oli siemeniä muutamia kymmeniä. Taidan istuttaa ne maahan ja jakaa halukkaille. Ovatkohan ne risteymiä? Se olisi aika kiinnostavaa.

Yritin siirtää puuta tulevan kylmälavan paikkeille, ja tajusin olevani liemessä. Juuripaakku on aika iso, ja maa on hiekkaa. En saanut sitä liikahtamaankaan. Aikomus oli istuttaa se nyt maahan kajoamatta juuriin. ja sitten keväällä istuttaa laatikkoon tms.

Letkulla siis juuripaakun kimppuun, ja hiekkaa lähti siitä sellainen määrä, että en viitsi arvaillakaan sen painoa. Lopulta sain puun raahattua paikoilleen.

Komeudella on nyt korkeutta metrin verran, josta noin  30 senttiä on juuripaakkua. Lisää typistystä vielä tarvitaan, mutta ulkona tuli pimeää, joten se jää huomiseen. Tai sitten täytyy tehdä paljon korkeampi kylmälava.

Rungon tyvi on hieno: 

Syömäpuikko antaa vähän perspektiiviä. 

Vielä ei tosin ole havaintoa etupuolesta. Tuosta voisi värkätä aivan sumonkin, leveyttä tyvessä on noin 15 senttiä, ja oksat/rungot ovat aivan tasapaksut. 

Viinivaahtera (Acer circinatum) ei ole meillä täysin talvenkestävä. Muhevaisella tämä on toki säilynyt hengissä, mutta vanhoja kuolleita oksia on paljon. Juuret ovat erittäin hyvässä kunnossa, eli ne kestävät kyllä. Mustilan artikkelin mukaan puut kuolevat helposti lumirajaa myöten. Kylmälava lienee siis oikea talvehdityspaikka. 

Luximittari

Luximittari saapui, ja pääsen testaamaan uusien lamppujen tuottaman valon määrää. Ensitöikseni testasin kuitenkin mitä tapahtuu kahdella ja neljällä loisteputkella. Saakohan tuosta tolkkua, Excelillä värkätty.

2 putkea. Tuossa setupissa valon määrä laskee reunoille nopeasti.

4 putkea. Valon määrä laskee vähemmän laidoilla ja alhaalla. 

Putkina on Bilteman halpis valkoiset. Mittauksen tein ilman kasveja. Puut varjostavat, joten oikeasti valoa tulee esim. alaoksiin vähemmän.

Ihan putkessa kiinni luxeja on noin 34 000. Siinä alueessa, jossa kasvin vihreät osat suunnilleen ovat, luxeja on 15-25 000. Minusta tuo neljän putken tilanne näyttää aika hyvältä. Valon määrä laskee 5cm -> 20cm 25000 ->15600, eli vajaat 40%. Vastaavasti kaksiputkisella valaistuksella valon määrä laskee 55%. Reunoille ero on vielä suurempi.

Ulkona oli tänään syyskuisena päivänä auringossa yli 100 000 luxia. Hieman yllättäen suuri osa tropiikin kasveista kasvaa muiden kasvien varjostamina, ja ne ovat sopeutuneet alhaisempiin valon määriin kuin monet pohjoiset lajit.

Luxit eivät kuvasta mitenkään kasveille tärkeiden aallonpituuksien määrää, mutta valaistusvoimakkuuden muutoksen mittaamiseen ne käyvät hyvin. Samoin erilaisia valonlähteitä voi varauksin verrata keskenään.