Syksykuvia

Muutama räpsäisy puista jotka menevät talviteloille.

Koreanpyökki

Viinivaahtera

Omppu

Fuusiovaahtera

Pikku hiljaa jotain tapahtuu:

Nätti mänty ja kataja

Kataja tuntui olevan hyvin irti, mutta jouduin katkomaan juuria aika paljon. Juuripaakku lähti mukaan, niin suuri ja painava, etten meinannut saada puuta autolle. Tiedä sitten minkä verran juuripaakusta on katajan juuria. 

Testissä istuttaa puu maahan, kompostimultaan. Suojaksi auringolta juuttikankainen huppu. Jätän sen alhaalta irti maasta toistaiseksi. 

Katajathan ovat hankalan maineessa. Omat kokemukseni rajoittuvat 25 vuoden taakse, jolloin keräsin pienen katajan sisälle. Se kasvoi terraariossa kuin hullu koko kesän, kunnes syksyn tullen kuoli ennen kuin ehdin miettiä talvehdittamista. 

Inhoan teräväneulasisia katajia, mutta tuossa oli useita aika hyvän näköisiä runkoja, joten mikä jottei testiä. Juurten leikkaamisen vuoksi annan ennusteen 40%. 

Tosi nätti pikkumänty, jolla tosin tyvellä käänteistä kapenemaa.

Uusi mänty taas

Vähän tuollainen kynttelikkö. Ehkä semicascade-ainesta, juuret ovat toispuoleiset.

Toinen villi ajatus voisi olla sahata haarat erilleen alas asti ja värkätä ryhmä tästä. Ihan harjoitusmielessä voisi kokeilla, että sitten osaisi kun tulee sopiva vastaan seuraavan kerran.

Ja seuraava

Hyvät juuret mukaan tällä kertaa.

Juuret ovat kyllä lähinnä kanervaa.

Vähän pimeätä jo.

Seuraava mänty

Seuraava mänty noin 10 metriä edellisestä. Alas leikattu, mutta aiia kauan sitten, veikkaisin 10 vuotta. Tämä ei ollut suoraan voimalinjojen alla, mutta raivatulla väylällä kumminkin. 

Tuossa vanhan leikkauksen jälkiä.

Keruupaikka noston jälkeen. Lupaa kysyessäni olen sitouyunut peittämään mahdolliset kuopat ja naamioimaan noston jäljet. 

Kohtuullinen tyvi. Monirunkoinen,  niin kuin alasleikatut tuppaavat olemaan.

Puu meni yllättävän pieneen laatikkoon, ja tosiaan vain yksi juuri katkaistuna. 

Sitten ensimmäinen vuosi aika varjossa. Seuraava steppi vasta kun kasvu on hyvää, luultavasti aikaisintaan syksyllä -23. Toki jos ensi vuonna jo kasvu on voimakasta, syksyllä puuta voi pienentää ja kärkisilmuja voi poistaa.

Uusi mänty

Sain hankittua luvan uuden kotikaupunkini voimalinjojen alustoille. Tosin vain kunnan maille, mutta kumminkin.

Ensimmäinen nosto: 

Sori surkea kuva.

Lähes kaikki vedenottojuuret ovat laatikon vasemmassa päässä. Kovasti olisi mahdollista, että tästä tulee exposed roots -tyylinen viritys. Ihan tyvelläkin kumminkin on juuria, joten istutin ihan perinteiseen malliin. 

Puu oli ihan irti, siinä mielessä, että tyvi nousi helposti ylös. Juuria sain mukaan kuitenkin aika vähän, koska juuret menivät kallionraossa metritolkulla, ja niin paksuina, etteivät ne taipuneet. Poikkasin ne kohdasta, jossa kaikkiin jäi hiusjuuria. Juuret ovat noin 60 senttisiä.

Nyt tosiaan eniten houkuttelisi Exposed roots. Paljasjuurinen olisi luonnollinen käännös, mutta sillä on oma vakiintunut merkituksensä. 

Yhdessä lujasti kasvavassa männyssäni on moler-savea alustana. Se on aivan kivikovaa, koska jokainen murena on aivan mykoritsa-sienen peitossa. 

Laitoin siemeneksi vähän tätä moleria.

En ole koskaan nähnyt näin voimakasta mykoritsan kasvua missään muussa kuin molerissa. Juuri luin varoituksen, että moler on männyille liian märkä alusta, hohkakivi olisi parempi. Vastaavaa en ole kumminkaan nähnyt hohkakivessä. 

Oksan lyhennys

Tämä on vakioaiheeni, joten nyt viimeistä kertaa 😁. 

Sembramänty kyseessä. Rungon tyvi tekee mahdolliseksi yrittää noin 15 senttiä korkeata puuta. Neulaset ovat ainakin toistaiseksi noin kymmensenttiset, joten en ole varma että näin pieni on järkevä, mutta pitääkö aina olla järkevä.

Vuosikasvaimet ovat vapaasti kasvavalla puutta hervottomat, 10-15 senttiset. Kuvassa näkyy, kuinka oksa on lyhennetty. Ensin oksa poikki, niin että jää die-back-varaa. Sitten seuraavana vuonna pikkuoksa on kierretty lenkuralle, kaarnaa vioitettu liitoskohdasta ja nippusiteellä kiinni. Lenkura on selvästi ohuempi kuin kiinni kasvanut oksa, joten homma on valmis, liikenne ei enää juurikaan kulje lenkuran kautta. 

Oksa kasvaa sisäänpäin, joten kiinnitän sen vanhaan oksantappiin, jotta kasvu suuntautuu ulospäin. Langoittamalla nämä perinteisesti hoidetaan, mutta nippusiteet on kyllä käteviä.

Yläpuolella on toinen oksa, se saa nyt enemmän tilaa ja valoa. Yleensä sanotaan että oksa saa enemmän ilmaa ja valoa, mutta ilmanpuutteesta oksat tuskin kärsivät 😁.

Seuraava Tuija

Muutamia kuusia

Kolme kääpiökuusta, jotka taitavat olla valmiita seuraaviin steppeihin.

Kääpiökuuset ovat luultavasti Mustilan taimipäiviltä, virolaista alkuperää. 3-5 vuotta sitten istutettu, ja nyt on kasvu sellaista, että on korkea aika mennä eteenpäin. 

Loppukesästä voisi leikata pois kaiken ylimääräisen, ja keväällä langoitella. 

Tuija seuraava steppi

Naapurin tuijan seuraavia steppejä.

Kakkosrunko vielä siellä, jos päädyn sen säästämään. Päärungosta lähti ylimääräinen tappi pois. Sitten jännitetään, tuleeko diebackiä. 

Tuijalla kuolee helposti osia rungosta, jos katkaisee ison juuren, kuolee sitä vastaava oksa ja runko siitä väliltä. Samoin toisinpäin.