Sembramänty kyseessä. Rungon tyvi tekee mahdolliseksi yrittää noin 15 senttiä korkeata puuta. Neulaset ovat ainakin toistaiseksi noin kymmensenttiset, joten en ole varma että näin pieni on järkevä, mutta pitääkö aina olla järkevä.
Vuosikasvaimet ovat vapaasti kasvavalla puutta hervottomat, 10-15 senttiset. Kuvassa näkyy, kuinka oksa on lyhennetty. Ensin oksa poikki, niin että jää die-back-varaa. Sitten seuraavana vuonna pikkuoksa on kierretty lenkuralle, kaarnaa vioitettu liitoskohdasta ja nippusiteellä kiinni. Lenkura on selvästi ohuempi kuin kiinni kasvanut oksa, joten homma on valmis, liikenne ei enää juurikaan kulje lenkuran kautta.
Oksa kasvaa sisäänpäin, joten kiinnitän sen vanhaan oksantappiin, jotta kasvu suuntautuu ulospäin. Langoittamalla nämä perinteisesti hoidetaan, mutta nippusiteet on kyllä käteviä.
Yläpuolella on toinen oksa, se saa nyt enemmän tilaa ja valoa. Yleensä sanotaan että oksa saa enemmän ilmaa ja valoa, mutta ilmanpuutteesta oksat tuskin kärsivät 😁.
