Tupu, Hupu ja Lupu

Villiviinit menivät omiin ruukkuihinsa.

Haapa

Haapa ei ole juuri edennyt, olisiko peräti vähän taantunut.

Olen viimeiset vuodet typistänyt pikkuhiljaa oksia ja langoitellut niitä myös. Olisiko ollut parempi toimia kerralla kunnolla, katkaista kaikki oksat esim. 5cm pituisiksi? Olisin mahdollisesti paljon pidemmällä jo.

Nykyinen tapa tuntuu vähän kuristavalta, puu ikään kuin hissukseen menettää elinvoimaansa.

Pallohopeakuusi

Sattui sopiva ruukku vapautumaan, joten istutin pallohopeakuusen uusiksi. Minua on kiusannut se, etten ole nähnyt puun tyveä kunnolla ollenkaan, joten nyt rapsuttelin sen puhtaaksi. Ok tyvi, levenee mukavasti. En osaa ollenkaan arvata, mihin asentoon tämä pitäisi laittaa. Ihan helppo sitä ole kyllä kuvistakaan arvioida, silti olisi mukava kuulla mielipiteitä. 

Tämä lienee paras asento? Ehkä jopa vielä vähän enemmän kallelleen?

Toiselta puolelta. Useita mahdollisia latvoja. 

Tämä on selvästi mahapuoli. 

Löytyi käyttö vanhalle koiransängylle, jota koira vierastaa. Aika siististi onnistui  istutus.

Salon virtuaali! Upea. Saattaisi oksia löytyäkin, joista tehdä jotain tuohon suuntaan.

Japaninkääpiökirsikka

Bauhausista bongattu japaninkääpiökirsikka, Prunus incisa "Kujou-No-Mai". Kotoisin Fuji-vuoren rinteiltä alkujaan. Tämä oli täynnä kukkia, mutta ne varisivat jo matkalla. Kukat olivat niin kauniita, että en voinut vastustaa, kun hintakin oli alta 15 euroa. Kasvaa kuulemma vain metrin korkuiseksi. 

Tämän ei pitäisi pärjätä talvea ulkona. Harmi sinänsä, sisällä ei ole tiloja kasvatella puita rungon paksunnusmielessä. Olkoot siis tuossa talven tuloon, sitten leikkaus sen kokoiseksi että mahtuu jollekin hyllylle. 


Tai sitten testataan talvehditus ulkona puulaatikossa, retkipatjojen ja lumen suojissa? Se pitäisi oikeastaan päättää jo nyt, koska jos talvehditus on ulkona, pitäisi istuttaa uusiksi. Kestävyyttä luvataan 1a. 

10 literatia

Koitan perehtyä literatiin. Minulla on muutama Chamaecyparis lawsoniana -pistokas, ja kaupasta saa lisää pilkkahintaan. Ajattelin tehdä niistä literati-bonsaita hyvin itämaisella tavalla, eli kopioimalla. Sillä mielellä tein Googlen kuvahaun "literati bonsai", ja poimin tähän parhaita yksilöitä, ja koitan ymmärtää miksi ne hyviä. Sitten yritän kopsata jonkun, vain puoliksi leikillään.

Kuvat ovat linkkejä kyseisille sivuille.

Upea mänty. Rungon aaltoilu on hieno. Vähän kuollutta puuta, mutta vain vähän. 

Hieno luonnos, ei ihan mahdoton kopsattava, vaikka noita teräviä mutkia onkin vähän hankala tekemällä tehdä.

Valtavan hienostunut puu. 

Upea lehtikuusi. Tuossa pointti on runko, tuollaista ei tosin kopsata. Muodon toki voisi koittaa varastaa.

Walter Pallin kiekura. Muoto aika kiinnostava, tuollainen sopisi hienosti sisäkasvatukseen. Helppo valaistava siis.

Koko kiinnostaa, ei muoto niinkään. Tykkään aina näistä, jotka kasvavat ilman ruukkua.

Aijai, olisiko aika epärealistinen. Upea, vaikkakaan ei kovin viimeistelty.

Valtavan hieno muoto. Jotain tuon tyyppistä voisi ehkä saada aikaan hopeakuusesta?

Noin terävät mutkat ovat vaikeita tehtäviä. Ehkä mahdollinen kuitenkin, jos aloittaisi aivan vihreästä materiaalista, joka ei ole puutunut.

Uusi mänty

Olen jättänyt männyt aika vähälle. Syynä ovat huonot kokemukset. Yksi varhaisinpia kunnon puitani oli mänty. Keräsin sen joskus 15 vuotta sitten. Se kasvoi kalliolla, ja oli aivan irti, sen kuin nosti ylös. Kymmensenttinen upea runko, ja oksia oikein sopivilla kohdilla. Kesän aikana sitten seurasin sen kuolemaa. En vieläkään tiedä mihin se kuoli, sain sille kaikki juuret mukaan. Aloittelijan virheitä varmaankin. Se oli traumaattinen kokemus! Pisti minut miettimään, mitä oikeutta minulla oli sitä edes kerätä.

Sen jälkeen noin 5-10 vuoden kuluttua oli kesä, jolloin ei satanut melkein ollenkaan. Kalliot täällä etelässä olivat täynnä kuolleita mäntyjä. Se pisti sitten taas miettimään, että eivät ne ikuisia ole luonnossakaan.

Jossain vaiheessa aloin taas varovasti kerätä mäntyjä. Yhden vuodessa parissa. Keräsin nuorempaa tavaraa, harjoitusvastustajiksi. Ne ovat nyt jääneet henkiin ihan hyvin, ja uskaltauduin taas keräämään isomman puun.

Tämän puun löysin muistaakseni 6 vuotta sitten. Olen käynyt moikkaamassa sitä joka vuosi, ja aina pätkinyt oksia vähän kompaktimmaksi ja poistanut tai lyhentänyt isoja kynttilöitä. Irrottelin sitä myös varovasti joka vuosi. Puu kun kasvoi rinteessä, oli sitä helppo kallistaa alamäkeen, jolloin se irtosi kalliosta, mutta kaikki alaspäin kasvavat juuret jäivät koskemattomiksi. Näin ei puun vesihuolto vaarantunut. Useinhan nämä kalliolla kasvavat puut ovat riippuvaisia yhdestä tai muutamasta juuresta, jotka kasvavat johonkin kallionkoloon, ja pitävät huolen veden saannista.

Puun irrottaminen oli lasten leikkiä. Kaadoin puun alamäkeen ja pätkäisin poikki sellaiset juuret, joita ei pysty taivuttamaan kasvatuslaatikkoon.

Lähtiessä mietin, että kyllähän se iso muovikassikin riittää. Otin kuitenkin jätesäkin mukaan, ja eihän se isokaan muosikassi olisi mihinkään riittänyt. Jotenkin on hämärtynyt se, että puu on kasvanut reilusti näinä vuosina.

Runkokuva. Keskeltä lähtee kuollut ohut oksa - se on joskus ensimmäisinä vuosina katkottu latva. Runko on aika mukava. Taaempi haara varmaankin lähtee, voi olla että vasemmalle lähtevä oksa keskellä tulee kuitenkin tarpeeseen. Mukava hillitty liike tuossa etummaisessa haarassa.

Pätkin vähän vielä alaoksia, jotta saan puun mahtumaan johonkin. Alhaalla on monta oksaa, joilla tuskin on käyttöä.

Puulaatikko on karkeasti mittojen mukaan tehty. Juuripaakku on muuten koskematon, mutta tungin varovasti sormilla siihen reikiä, joihin valui istutusalustaa (imuhirmu 50%/3-6mm hiekka30%/turve20%).

Suunnitelma on seuraava: Ensin kasvua tässä laatikossa ilman häiriötä. Uudelleenistutus seuraa vasta, kun edellisenä vuonna kasvu on ollut voimakasta. Aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Uudelleenistutuksesta on vaikea vielä sanoa. Jos uusia juuren kärkiä on paljon, voi pitkiä juuria lyhentää, ja puu voi päätyä isoon bonsairuukkuun, esimerkiksi tuollaiseen:

Raision bonsai, koko 50*38*16, hinta 30(!). Tai se taitaa olla liian korkea. Tuo taitaa olla sopivampi:

Mitat 38*29*10. Noh, vaikea sanoa vielä. Molemmat ovat aivan käypäisiä maskuliinisia kasvatusruukkuja.


Maa-aineksesta säilytän joka tapauksessa ison osan, sillä mänty tarvitsee viihtyäkseen toimivan mykoritsa-sienen. Mäntyähän ei kuulemma tarvitse edes istuttaa uudestaan, jos mykoritsa on voimissaan, sillä se kasvattaa uusia juuria hyvin vähän. 10-20 vuoden istutusvälit vanhoilla puilla eivät ole tavattomia.

Metsällä

Kävin meteriaalia katsastamassa Kehä III:n varrella.

Löysin vuosi sitten tammen, jonka olin jo unohtanut. Nyt löysin sen läheltä myös toisen. Kännykuvia.

 

tammi1

Tammi2

Tammi2

Nuo kasvavat voimalinjojen alla. Tuolla paikalla on kymmeniä kerättäviä puita. Niitä on pätkitty vuosikymmenien ajan, ja ne voin odottavat noutajaansa. En usko että kellään voi olla mitää sitä vastaan, että noita vie, helpommallahan pääsevät raivaajat.

:D:D:D

Ruoho on aina vihreämpää...

Kaunis kelo

Lisää samaa kamaa

Koreanpihta

Katselin tuossa koreanpihdan kuvaa vuoden takaa, ja tajusin, ettei se ole muuttunut oikeastaan yhtään. Istutin sen kuitenkin uudestaan, koska tämä ruukku on niin paljon sopivampi ja uusi etupuolikin tuli eteen.

Eihän tällä oikeastaan ole kuin 3 isoa juurta. Kuinkahan tilannetta saisi parannettua? Jonkun juuren voisi koittaa jakaa kahtia. Se jos menee pieleen, sitten minulla onkin enää 2 juurta..

Tammi ruukkuun

Tammi siirtyi puulaatikosta ruukkuun. Laatikossa se ehti majailla kaksi kesää. Juurten kasvu on ollut valtavaa, pisimmät olivat puolitoistametrisiä ja pikkusormen paksuisia. Hienoja pikkujuuria oli yllin kyllin myös lähellä runkoa, joten sain poistettua kaikki pitkät juuret. Hyvältä vaikuttaa. Tuntuisi myös tulleen runkoonkin vähän lisää paksuutta.

Sellainen kummallisuus paljastui tästä, että puulla on kaksi nebaria. Toinen on tuo näkyvä, toinen viisi senttiä alempana, jossa kallio on tullut vastaan. Luultavasti tuo nykyinen on se joka jää. Vaan tarkkaan täytyy katsoa. Veikkaisin, että runko vähän kapenee ylemmän nebarin alapuolelta.

Poistin oksien kärjistä isoja silmuja. Nyt voi alkaa miettiä muotoilua pikkuhiljaa. Tuo on vähän huono kuva siinä mielessä, että kolme "runkoa" ei näy. tuo taitaa myös olla takapuoli. Se on "pigeon brest", eli pulun rinta, eli pullistuu tähän suuntaan.

Vuoden kuluttua istutus uusiksi, toivottavasti hiukan matalampaan ruukkuun. Tai voihan sen tuossakin pitää muutaman vuoden.