Pikkulehtilehmus

Bonsaischule Wenddorfista ostettu metsälehmus. Lajikuvauksessa oli, että kyseessä olisi pienilehtinen lehmus. Eivät nuo lehdet kyllä pieniä ole, vaan sanalla sanoen valtavia. Tilia cordata on englanniksi small leaved lime tai linden, ehkä se on syynä lehtien kokomääreeseen. Ihan ok nuo toki ovat, jahka kuluu muutama vuosi ja kasvupisteitä alkaa olla enemmän. Ainakin kuvista päätelleen lehmuksen lehdet pienenevät siina kuin muidenkin puiden.

Ostettaessa:

Puun tyvi oli törpön näköisesti paljaana (Bonsaischule Wenddorfin korkea nebari), joten lisasin tyvelle vähän kissanhiekkaa. En istuttanut tänä keväänä. Kiinnostaa aika paljon mitä tuolta maa.aineksesta löytyy, sillä ruukku on yllättävän raskas. Ehkä ihan hiekkaa tai laavakivimurskaa.

Siinä muutamia turhia oksia poistettuna.

Luin lehmuksesta (Bonsai4me), että sen versot voi lyhentää 3-5 kertaa kesässä. Tämä tarkoittaa sitä, että oksa katkaistaan niin, että siihen jää muutamia kasvupisteitä. Ohje on etelämmäs, kokeilen tänä vuonna leikata kaksi kertaa, toisen kerran nyt, toisen kerran heinäkuun puolivälissä. Sen jälkeen jos leikkaa, ottaa riskin siitä, että uusi kasvu ei ehdi kovettua ennen talvea, ja se menetetään talvella.

Tämän puun hankintaan liittyy sellainen juttu, että löysin viime syksynä voimalinjojen alta mestan jossa on useampia lehmuksia. Tänä keväänä lähdin tarkemmin tutustumaan tarjontaan, ja kuinka ollakaan, maanomistaja (tai vuokraaja, luulen) ilmaantui paikalle katsomaan, mitä oikein touhuan. Kysyin ja sain luvat nostaa mitä haluan, "kunhan en kaikkea vie". Lehmukset olivat aika hyviä, mutta suuria jötkäleitä. Irrottelin yhtä pienempää suunnilleen puoli työpäivää. Se alkoi jo lupaavasti heilua, mutta siinä samalla alkoi epäilyttää, haluanko sitä. Jouduin sahaamaan joitakin paksuja juuria poikki, joten päätin jättää sen paikoillleen vuodeksi.

Samana iltana katselin Bonsaischule Wenddorfin tarjontaa, koska olin ostamassa sieltä katajaa, ja tajusin, että siellähän on ihan kelpo lehmuksia. Kaupan kuvassa lehmus näytti suunnilleen tuolta kuin tokassa kuvassa. Oksat nyt ovat mitä ovat, mutta puulla on hyvä tyvi, ja rungossa kapenemaa. Nebarin kasvattaminen siihen suunniteltuun jötkäleeseen ottaisi vähintään 10 vuotta, ja meikäläisen pienissä tiloissa se on iso investointi.

Äkkiä puusta pyydetty satasen hinta alkoi tuntua ihan kohtuulliselta. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että projektit kestävät kauan, enkä ole kärsimätön, mutta minulla on maassa, laatikoissa ja ruukuissa kymmeniä pitkän kaavan mukaan kasvatettavia puita. Aihion ostaminen tuntuu nyt harrastuksen monipuolistumiselta.

Tyvi - ammattimiehen tekemä.

Nurja puoli.