Kevätmietteitä kylmälavasta

Kylmälava on aivan loistava keksintö, teleportti joka siirtää puut 1000 kilometriä etelään talvella. Kaksi talvea ollut käytössä, ja lämpötila ei ole laskenut alle -7 asteen (lukuunottamatta yhtä yötä jolloin styroksit eivät olleet kennolevyn päällä ja pakasta oli yli 20 astetta. Silloin käväistiin lähellä 8:aa astetta).

Helsinki on noin USDA vyöhykkeellä 5-6. Tuossa taas kartta:

Jos tuosta etsii sen 6,8°C, johon muutaman kymmenyksen tarkkuudella on päädytty kahtena talvena, huomaa että se on melkein tasan vyöhykkeen 9 yläraja. Puhutaan siis Espanjasta, Italiasta, Kreikasta ja Turkista. Lämpötilan puolesta siis, kasvukauden pituus onkin sitten eri juttu.

Talviaika huippukylmineen on siis hoidettu. Nyt alkaa kiinnostaa kevään hoito paremmin. Kevät alkoi lavassa jo maaliskuun puolella, koska yölämmöt ovat siellä maaliskuulta eteenpäin n. 5 astetta plussan puolella. Japaninvaahteroiden ja monien muiden vaahteroiden silmut alkoivat turvota.

Istutin mm. viinivaahteran aika kiireellä, koska sen silmut alkoivat aueta. Istutuksen jälkeen panin sen kasvipöydälle, ja kevään eteneminen tyssäsi siihen paikkaan. Japaninvaahteralla sama juttu. Yöt ovat olleet viheliäisen kylmiä, päivät sateisia ja kylmiä nekin. On saatu räntää ja rakeitakin. Panin nyt nämä takaisin kylmälavaan ja kannen päälle. Kansi on reilusti auki, jotta ilma vaihtuu, mutta lämpötila on silti lavassa useita asteita plussan puolella vaikka lämmöt tippuisivat nollaan.

Ihanteellinen paikka talven jälkeen olisi kasvihuone.

Lavaa pitäisi vähän kehittää. Hyvä käytäntö olisi laittaa kansi päälle aina kun taivaalta tulee vettä/räntää/rakeita tai tuulee. Vesi kohtuullisessa mitassa on tietysti hyvä, mutta tämmöiset sadekelit ja kylmä ei tee hyvää juuri istutetuille mamupuille. Päivällä kannen pitäisi olla reilusti raollaan, jotta ilma vaihtuu, yöllä kansi voisi olla kiinnikin jos on kovin kylmä. Irtokannella säätäminen joka ilta ja aamu on ikävää puuhaa. Kannen pitää olla myös tukavasti paikallaan, koska tuuli heittelee sitä helposti.

Nyt haluaisin kannen olevan kiinni lavassa. Kansi voisi olla keskeltä halki, ja sekä etureunassa että takana olisi saranat. Pianosarana voisi olla hyvä. Takaliuska voisi olla niin leveä, että se mahtuu lavan taakse. Etuliuskaa sitten se mikä tarvitaan. Kansi pitäisi saada sillä tavalla auki, että ilma vaihtuu hyvin, eikä vesi sada lavaan. Talvea varten kannen täytyy kuitenkin olla täysin tiivis.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä kannen alle kehys, johon kansi kiinnitetään talveksi. Kehyksen raottaminen olisi helpompaa kuin irtokannen kanssa pelaaminen, koska kannen päällä täytyy aina olla muutama tiili tms. Kehys voisi hoidon helpottamiseksi olla saranoitu takaa.

Jos oikein hienostellaan, ja mikäpä ettei hienosteltaisi, ensin voisi olla kehys, jossa on verkko, ja sen päällä toinen kehys, jossa on kennolevy. Kennolevyn on tarpeen olla raollaan viikkotolkulla, ja silloin olisi hyvä, etteivät myyrät pääsisi lavaan sisään. Kokemuksesta tiedän, että vaahterat maistuvat niille.

Voi olla että lavaa voisi käyttää kasvihuoneena maalis-huhtikuun ajan. Tänä talvena ei ollut homeongelmia ollenkaan, kun pidin lavan kuivempana, eli en päästänyt sisään lunta tai rankkoja vesisateita.

Lisämauste lavassa on, että jos tulee lämmin päivä, kansi on kiinni ja aurinko paistaa, lämmöt nousevat lavassa hetkessä 20 asteeseen. Lava pitäisi maalata valkoiseksi, se vähän loiventaisi kevätauringon vaikutusta. Ensiapuna lavan päälle voi heittää valkoisen pakkaspeitteen.