Sateensuojaa

Olen yrittänyt pitää japaninvaahteroille yms. lavojen kansia raollaan, jotta puut voisivat olla hiukan lämpimämmässä ja sateensuojassa. Ei oikein toimi, lavoissa on kosteusprosentti 95-100 koko ajan, ja silloin homeet alkavat rehottaa. Nyt laitoin sitten kaikkien laatikoiden katot noin:

Eli lavat ovat 10-12 senttiä auki joka puolelta, ja kansi tarjoaa sateensuojan. Mieluiten laittaisin pöytien ja hyllyjen päälle katot, mutta se ei ole helposti järkätty. 

Vettä on taas satanut melkein koko syksyn. Jatkossa aion siirtää kotimaisetkin puut sateensuojaan jo syys-lokakuussa. Talvisuojausta (pakkasta vastaan) kotimaiset puut tarvitsevat vasta joulu-tammikuussa, mutta olot ovat ylettömän märät loppusyksystä alkaen kuukausitolkulla.

Tarkemmin ajatellen, tässä lienee ollut minulla iso virhe. Selittää ehkä jonkun yllättäen kuolleen puun kuolinsyyn. Pitkä märkä syksy?

Toinen asia, tuntuu toimivan ihan hyvin lämmittää vähän lavoja / laatikoita. Kotimaiset puut eivät sellaista tarvitse, mutta liki kaikki muut voisivat hyötyä lavan lämmittämisestä. Saisi ehkä kasvukauttakin pidennettyä. Voisi testata esim. 10W / m^2 teholla ensin. Nollan tietämissä 30W teho nostaa suljetun 2 neliön laatikon lämpötilaa n. 5 astetta ja tiputtaa samalla kosteusprosentin noin yhdeksäänkymmeneen. Laatikossa on ylhäällä tuuletusreikä ja alalaidassa on rakoa. 

Kasvukauden pidentäminen voisi olla helpompaa keväästä. Japaninvaahterat reagoivat todella hyvin, kun syyskuussa laitoin niille kannen päälle. Ne lähtivät siis kasvamaan, tekivät uutta lehteä. Härmää ilmestyi kuitenkin myös, ja se ei vetele. 

Tuuletusta voisi myös järjestää, mutta luulen että syksyisin ilma on niin märkää, ettei sillä ole paljon merkitystä. Kosteusprosentit ovat ulkonakin 90-100. Talvella tuuletus auttanee kyllä, kun nollan alapuolella ilman sitoma kosteus romahtaa.

Laatikot voisi siis ottaa käyttöön sateensuojina jo aikaisemmin. Ensin kannet noin kuin kuvassa. Kasveja on silloin kasteltava, mutta mikäs siinä (tai poistaa kannet välillä sadepäivän ajaksi, laiskan huom.). Kannet saavat olla noin kunnes tulee pakkasia. Välillä joutuu siivoamaan vähän, koska laatikkoon pudonneet lehdet kannattaa kerätä pois. Kun tulee pakkasta, eli laatikossa lämpötila laskee alle nollan, voi kannen sulkea. Sitten kun lämpötila laskee alle 5 miinusasteen, pannaan styroksit päälle.  

Sitten kategorian 3 kasveille voisi koittaa lievää lämmitystä. Pienet watit kiinnostavat siksi, että ei tarvittaisi termostaatteja yms. Kaikki säätötekniikka kuitenkin hajoaa. Lämmitystä on helppo tarjota, valoa ei niinkään, joten pimeimpään aikaan marras-helmikuussa kasvien on syytä olla talvilevossa. 

Talvehditusviritystä osa 2

Toinen talvehdituslaatikko on viritetty.

Saranat ylimmässä laudassa vasemmalla

Lauta alhaalla kattoa varten

Lavassa on nyt kaksi tuuletusreikää. Rei'istä leikattu pala on tallessa, ja sillä voi tukkia aukon kovilla pakkasilla, jos tarpeen. Ulkopuolelle tulee ritilä. 

Pohjalla on verkko, ja kannen päälle tulevat styroksit mahtuvat laatikkoon kesän ajaksi.
Tarkoitus oli, että myös kennolevy olisi mahtunut säilöön, mutta styroksit
pienensivät laatikkoa niin paljon että ei mahdu. 

Lavassa on nyt Acer buergerianumia ja japaninvaahteroita. Kiva nähdä minne lämpötilat asettuvat. Testi, kuinka puihin vaikuttaa se, että pakkasille ne altistuvat luultavasti vasta joulukuussa.

EDIT. Testasin sulkea kannen, ja puut näyttivätkin tykkäävän, mutta homeet lähtivät kasvamaan heti. Painovoimainen tuuletus kahdella tuuletusaukolla laatikon yläosassa ei riitä. Avasin laatikon 15cm raolleen. Kannen pitäisi suojata puita kylmiltä öiltä jonkin verran, ja myös liialta sateelta. Lisätestejä tarvitaan.

Talvehditusvirittelyä

Tein vanhan kasvipöytä/talvehdituslaatikko-virityksen uusiksi. Halusin lähinnä läpinäkyvän katon, ja rappuset eivät olleet miellyttävät. samalla vaivalla laitoin laatikkoon styroksit, jotta saan lisää kylmälavatilaa, vaikka en lavaa vielä siihen käyttöön otakaan.

Sivuseinässä näkyy vinoneliö, jonka alla on aukko ulos. Laatikon alalaidat eivät ole kiinni maassa kuin sieltä täältä, tarkoituksella, ja yläosan tuuletusreiän pitäisi auttaa siihen, ettei kantta tarvitsisi aukoa keväisin. Saa nähdä.

Seinissä on 50mm styroksit ja yläreunoissa tiivisteenä 5mm umpisolumuovia. Styroksin leikkaus käy siististi pitkällä ja ohuella fileerausveitsellä, jonka pitää olla hyvässä terässä. Kiinnitys seinään käy esim. 70mm nauloilla + aluslevyillä.

Siinä kannen kanssa. Kennolevyä saa nyt ihan Starkista, 35€ 98x250cm levy, 10mm paksua. Tämä on paljon kevyempää ja pehmeämpää kamaa kuin mitä olen aikaisemmin käyttänyt, ja tätä pystyy leikkaamaan ihan katkoteräveitsellä.

Toiseen laatikkoon tein samantapaiset jutut, mutta kaksi tuuletusaukkoa ylös. Aion hankkia lämpöanturit, joiden avulla lämpötilat jäävät talteen. Tarkoitus on kehitellä sellainen systeemi, joka on hyvin tuulettuva, kovimmilta pakkasilta suojaava ja joka pidentää kasvukautta, lähinnä keväällä.

Talvehdituksesta

Tuli sopivat kelit talvehdituksen käsittelyyn.

Saimme joku aika sitten kunnon esimakua talvesta, mittari käväisi alle -15 asteessa. Yhtenä yönä tosin vain oli noin kylmää. Luntakin saatiin, ja Helsinki oli hetkisen kaunis. Mutta eihän se sellaisena säily. Palatiin takaisin syksyyn.

Kotimaisten puiden laatikon pidin auki, ja annoin lumen sataa sisää. Parasta olisi, jos lumeen varastoitunut kylmä pitäisi lämmöt laatikossa nollan tietämissä tai alle kevääseen asti. Uutena asiana laitoin talvehdituslaatikon päälle pressun. Tarkoitus olisi estää ylenpalttinen jään ja lumen kertyminen laatikkoon.

Nyt alkoi sitten lämpöjakso.

Laatikot pitää avata, jos lämpötila on pysyvästi plussan puolella. Muuten havut kärsivät ja voivat kuolla. 

Tähän pitäisi ehkä lisätä eristettä seiniin ja kennolevy kanneksi.

Laatikot on silloin pakko avata. Syy on havupuissa. Kun lämmöt ovat laatikossa useita asteita plussan puolella, havupuut alkavat yhteyttää ja tarvitsevat valoa. Lehtipuut eivät tarvitse mitään niin kauan kuin lehdet eivät aukea.

Valoa ei tarvita paljon, normaali päivänvalo riittää hienosti. Yhteyttäminen on hyvin vähäistä, puut eivät esimerkiksi kasva. Tai ainakaan niiden ei pitäisi. Täydellinen pimeys on kuitenkin havuille vaarallista, jos ollaan plussan puolella.

Kolmas talvi kylmälavassa, ja nyt se on TÄYSI. 

Herkemmille puille tarkoitetussa kylmälavassa oli vasta kennolevy päällä, ei styrokseja. Mittari kävi lavassa -3.8 asteessa (ulkona -15). Jos noin kylmät jatkuvat pitempään, lämpötila tippuu lavassa vielä muutaman asteen. Ulkomaanelävät uskoivat vasta tässä vaiheessa, että talvi on tullut. Loputkin japaninvaahterat luopuivat lehdistään, samoin japaninjalava.

Kun pakkaset loppuivat, kylmälavassa mentiin saman tien plussan puolelle. Silloin pitää styroksit ottaa pois lavan päältä, jos puiden joukossa on havuja. Läpinäkyvä kennolevy on ok pitää päällä, mutta sen pitäisi olla raollaan, jotta ilma vaihtuu. Nyt kun lämmintä näyttää piisaavan, poistin kennolevynkin joksikin aikaa.

Tuo kennolevy tekee talvehdituksen sikäli helpommaksi, että sen alla havut saavat valoa. Pitäisi virittää sellainen kaikkien laatikoiden päälle. Samoin tein voisi kaikista laatikoista tehdä kylmälavoja, eli lisätä seiniin styroksia eristeeksi. Tuskin se kotimaisiakaan puita haittaa, että ne välttyvät kaikkein kovimmilta pakkasilta. Lavat voisi pitää auki liki koko talven, jotta puut tajuavat kuitenkin, että on talvi, eivätkä lähde kasvamaan liian aikaisin.

Talvehditusratkaisuja voi olla monenlaisia. Kylmälava on vanha keksintö, jolla on aika määrätty merkitys. Idea on eristää kasvit ulkoilmalta kovimpien pakkasten ajaksi. Kylmä se on siksi, että siellä ei ole lantapatteria tuottamassa lämpöä. Jos sellainen on, puhutaan lämpölavasta. Sitä käytetään vihannesten kasvatuksessa, ja sillä voidaan pidentää kasvukautta useita kuukausia. Kylmälava on pohjaton laatikko, jossa on läpinäkyvä kansi. Se on edelleen kylmälava, vaikka seiniin lisätään eristystä ja läpinäkyvä kansi peitetään huippupakkasten ajaksi, perinteisesti puulevyillä, tai esim. styroksilla. Lämmöntuoton hoitaa maa.

Kun puhutaan talvehtimisesta, puille voi käyttää 4-portaista luokittelua.

1. Trooppiset
2. Viileää haluavat, mutta ei pakkasta
3. Kunnon talvi, mutta ei meikäläisiä pakkasia
4. Meikäläisen talven suojattuna kestävät. 

Tatolla on loistava järjestely, jossa ilmeiseti onnistuu talvenarkojen kategorian 2 lajien talvehditus parvekkeella. Tämä on iso juttu harrastuksen kannalta, mahdollisuus hoitaa puita parvekkeella vuoden läpeensä avaisi harrastuksen kokonaan uudelle harrastajakunnalle.

Taton systeemin termostaatin voisi varmasti säätää myös -5 asteeseen kategorian 3 puille.

Kategorian 2 kasveja voisi ehkä talvehdittaa myös lisäämällä perinteiseen kylmälavaan lämpökaapeli maan alle, jolloin lavan ehkä pystyisi pitämään termostaatilla plussan puolella.

Pakkasvahti on lämpökaali, joka alkaa lämmittää kunnolla vasta kun lämpötila uhkaa mennä miinukselle. Se voisi myös toimia.

Tässä lähestytään lämmitettyä kasvihuonetta.

Kevätmietteitä kylmälavasta

Kylmälava on aivan loistava keksintö, teleportti joka siirtää puut 1000 kilometriä etelään talvella. Kaksi talvea ollut käytössä, ja lämpötila ei ole laskenut alle -7 asteen (lukuunottamatta yhtä yötä jolloin styroksit eivät olleet kennolevyn päällä ja pakasta oli yli 20 astetta. Silloin käväistiin lähellä 8:aa astetta).

Helsinki on noin USDA vyöhykkeellä 5-6. Tuossa taas kartta:

Jos tuosta etsii sen 6,8°C, johon muutaman kymmenyksen tarkkuudella on päädytty kahtena talvena, huomaa että se on melkein tasan vyöhykkeen 9 yläraja. Puhutaan siis Espanjasta, Italiasta, Kreikasta ja Turkista. Lämpötilan puolesta siis, kasvukauden pituus onkin sitten eri juttu.

Talviaika huippukylmineen on siis hoidettu. Nyt alkaa kiinnostaa kevään hoito paremmin. Kevät alkoi lavassa jo maaliskuun puolella, koska yölämmöt ovat siellä maaliskuulta eteenpäin n. 5 astetta plussan puolella. Japaninvaahteroiden ja monien muiden vaahteroiden silmut alkoivat turvota.

Istutin mm. viinivaahteran aika kiireellä, koska sen silmut alkoivat aueta. Istutuksen jälkeen panin sen kasvipöydälle, ja kevään eteneminen tyssäsi siihen paikkaan. Japaninvaahteralla sama juttu. Yöt ovat olleet viheliäisen kylmiä, päivät sateisia ja kylmiä nekin. On saatu räntää ja rakeitakin. Panin nyt nämä takaisin kylmälavaan ja kannen päälle. Kansi on reilusti auki, jotta ilma vaihtuu, mutta lämpötila on silti lavassa useita asteita plussan puolella vaikka lämmöt tippuisivat nollaan.

Ihanteellinen paikka talven jälkeen olisi kasvihuone.

Lavaa pitäisi vähän kehittää. Hyvä käytäntö olisi laittaa kansi päälle aina kun taivaalta tulee vettä/räntää/rakeita tai tuulee. Vesi kohtuullisessa mitassa on tietysti hyvä, mutta tämmöiset sadekelit ja kylmä ei tee hyvää juuri istutetuille mamupuille. Päivällä kannen pitäisi olla reilusti raollaan, jotta ilma vaihtuu, yöllä kansi voisi olla kiinnikin jos on kovin kylmä. Irtokannella säätäminen joka ilta ja aamu on ikävää puuhaa. Kannen pitää olla myös tukavasti paikallaan, koska tuuli heittelee sitä helposti.

Nyt haluaisin kannen olevan kiinni lavassa. Kansi voisi olla keskeltä halki, ja sekä etureunassa että takana olisi saranat. Pianosarana voisi olla hyvä. Takaliuska voisi olla niin leveä, että se mahtuu lavan taakse. Etuliuskaa sitten se mikä tarvitaan. Kansi pitäisi saada sillä tavalla auki, että ilma vaihtuu hyvin, eikä vesi sada lavaan. Talvea varten kannen täytyy kuitenkin olla täysin tiivis.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä kannen alle kehys, johon kansi kiinnitetään talveksi. Kehyksen raottaminen olisi helpompaa kuin irtokannen kanssa pelaaminen, koska kannen päällä täytyy aina olla muutama tiili tms. Kehys voisi hoidon helpottamiseksi olla saranoitu takaa.

Jos oikein hienostellaan, ja mikäpä ettei hienosteltaisi, ensin voisi olla kehys, jossa on verkko, ja sen päällä toinen kehys, jossa on kennolevy. Kennolevyn on tarpeen olla raollaan viikkotolkulla, ja silloin olisi hyvä, etteivät myyrät pääsisi lavaan sisään. Kokemuksesta tiedän, että vaahterat maistuvat niille.

Voi olla että lavaa voisi käyttää kasvihuoneena maalis-huhtikuun ajan. Tänä talvena ei ollut homeongelmia ollenkaan, kun pidin lavan kuivempana, eli en päästänyt sisään lunta tai rankkoja vesisateita.

Lisämauste lavassa on, että jos tulee lämmin päivä, kansi on kiinni ja aurinko paistaa, lämmöt nousevat lavassa hetkessä 20 asteeseen. Lava pitäisi maalata valkoiseksi, se vähän loiventaisi kevätauringon vaikutusta. Ensiapuna lavan päälle voi heittää valkoisen pakkaspeitteen.