Ripsiäiset

Taas tuli syksyn tullen ripsiäisiä. Päätellen siitä, että ajankohta on sama kuin edelliselläkin keralla, luulen että saan näitä ulkoa, kun puut ovat siellä muutaman viikon kesällä.

Ripsiäiset tuntuvat viihtyvät erityisesti fiikuksissa. Samassa tilassa on myös Premna, ja sekin näyttää saaneen osansa. 

Ripsiäisemo viiltää terävällä munanasettimellaan lehtiin viiltoja, joihin se munii. Lehti voi näyttää siltä kuin se olisi taittunut. Joskus leikkaus menee läpi asti, ja lehtiin tulee pitkänomaisia reikiä.

Premnanlehdistä ei juuri saa käsitystä, sori. ne ovat hyvin pehmeitä ja ruttaantuvat helposti hikisessä kourassa. Ihan samanlaisia viiltoja niissä ei kuitenkaan näy.

Paras tuntomerkki fiikuksilla on lehtien alapinnalle maitiaisnesteestä syntyvä kraateri. Ötökkä itse on jo tuolta lähtenyt.

Takavuosina minulla oli näitä riesaksi asti. Puitten lehdet olivat tosi reikäisiä ja huonovointisia. Terraarioissa näitä ei ole toistaiseksi esiintynyt.

Laitoin puille provado-puikot. Neljän viikon kuluttua laitan seuraavat. Saapa nähdä josko tepsii.

"Bonsaista" bonsai

Uudelleenistutus F. microcarpalle, ja samalla 3-v juhlat. Tämä on mennyt sen verran hyvin, että juhlan kunniaksi kuvia matkan varrelta.

After. Bar-efekti, pitää laskea oikeanpuoleista oksaa vähän. 

Before

Tämä on ollut hirveä säkkärä. Välillä tein yllytyksestä puulle parrankin ylimääräisistä ilmajuurista. 

Nyt on meininki semmoinen, että alaoksista kasvavat ilmajuuret järjestellään hieman viistoon, perspektiivin vuoksi. Ilmajuurten kanssa käy siten, että oksaan tulee käänteistä kapenemaa, mutta jos juuret ovat riittävät tiheässä, se ei näy. Juurten järjestely on hirveän vaikeaa, en oikein tiedä mikä siihen olisi hyvä tekniikka. 

Näin joitakin inspiroivia kuvia netissä luonnossa kasvavista fiikuksista, ja sain idean tehdä ylhäältä alas ulottuvan nipun juuria. Taakse oikealle saisi aikaan samanlaisen, mutta se ei juuri näy. Näillä nipuilla saisi ehkä käytettyä ilmajuuria siistimmin. 

Mallia juurinipuille

Kuvaa hakiessa näin sitten paljon bonsaitakin, joissa näitä nippuja on tehty. 

Puu oli ollut 100% laavahiekassa. Juuret olivat mainiot, mutta oudosti maa-aineksessa oli paljon isoja reikiä ja pohjalla mujua ja vettä. Ei ihan optimiolosuhteet sen puolesta. Muju oli lähinnä laavahiekasta kotoisin. Laavahiekka on hirveän likaista, sille ei riitä, että se sihdataan, vaan se pitää pestä. Uusi maa-aines on 50% laavaa, 50% hohkakiveä. 

Olen ajatellut että ruukun koko oli hiukan liian pieni puulle, mutta tilaa ruukussa oli vielä vaikka kuinka. Leveys ei riittänyt juurten järjestelyyn. Minulla ei ollut oikein sopivaa ruukkua, joten tuo sai luvan kelvata. Malli ei ole ihan nappiin, koko on ok.

Puun koko sitten taas, tämä lienee huomattavasti pienempi kuin kuvista voi päätellä. Korkeus on nyt ruukkuineen noin 22cm. Leveys on liki 30cm. Alunalkaen tavoittelin shohin-kokoa, jossa mikään mitta ei saa ylittää 20 senttiä. Korkeuden saa siihen helposti, mutta leveyden kanssa on vaikeampaa. Langoittelemalla ehkä onnistuisi. Tietysti ensimmäinen asia on se, että puu näyttää hyvältä ja sopusuhtaiselta. Minusta kokoonkin kannattaa kiinnittää huomiota, koska jos saman asian voi tehdä hieman pienemmässä koossa, se on yleensä parempi. 

2014, alkutilanne. Tähän oli henkivakuutukseksi jätetty vähän vartettua vihreää. Heti kun uutta
kasvua tuli perusrungosta, hävitin sen. Samassa puussa ei voi kasvattaa eri lehtimuotoja. 

2015 kuva 1

2015 kuva 2. Lehtien poisto, että näkee mitä siellä oikein on. Tässä vaiheessa puu oli istutettu paljon korkeammalle.
Istutusalustana kissanhiekka, joka tuollaisessa syvässä ja alhaalta leveässä ruukussa oli liian märkä alusta.

2015 kuva 3. Oksat valittu, loput poistettu

2016, sori ei ole kunnon kuvia. Tuossa toinen istutus, kokeilin lecasoraa, en pidä. 

Kesäskägä mallia 2017

Likusterin istutus

Likusteri ei ole kasvanut tänä syksynä yhtä hyvin kuin edellisenä. Tarkistin juuret, ja tosiaan, juuret kiersivät ruukkua jo neljättä kierrosta. Edellinen istutus oli alkuvuodesta... Ruukku ei ole kovin iso, seuraavalla kerralla pitää varata joku pykälää isompi. Puu kun on tuollainen jässikkä, joku kohtuullisen syvä olisi hyvä.

Olin käyttänyt 5-7mm maa-ainesta, ajatuksena että saisi pitemmät istutusvälit. Ei toimi siten. Nyt meni taas normi 3-5mm - puolet laavakiveä, puolet hohkakiveä. Akadaman jätin pois.

Pitkäikäisin istutukseni sisällä on nyt Ficus benjamina "Wiandi", joka on puhtaassa laavakivessä. Se myös kasvaa edelleen todella hyvin. Istutuksesta on kolmisen vuotta.

Istutusväli on sikäli merkityksellinen, että mitä pidempään puu saa kasvaa rauhassa, sen parempi. Istutus pitäisi tehdä vasta sitten, kun se on todella tarpeen. Puun yläosan kehitys tyssää joksikin aikaa sen jälkeen, kun se on istutettu.

Ruukkuakin pitäisi alkaa miettiä. Ennakkoluulona näkisin, että seinät voisivat olla hieman pulleat. Lasittamaton on ok, heleän vihreät lehdet oikeuttaisivat kyllä lasitetunkin, esim. punaisen. Muutama ehdokas:

Molemmat ovat sentin pitempiä ja puolitoista korkeampia kuin nykyinen. Jälkimmäinen olisi likusterin oloinen. Se on myös melkein neliskanttinen (16x15), eli tarjoaisi sen puolesta tilaa. Mielipiteitä?

Pikku-nire

Päivitys tälle pikkupuulle.

Puu olisi syytä langoitella. Neljännen oksan yläpuolelta puussa on suoraa, siinähän olisi selvä kohta katkaisulle.

Pistokas

Varjoviikunan pistokas kaipasi seuraavaa steppiä. 

Edellisellä kerralla laitetut nippusiteet näkyvät kun siirtelee juuria syrjään.

Juuret järjestettynä uudelleen ja uusilla nippusiteillä kiinni.

Pykälää pienempi ruukku.

Kuva emoyksilöstä vuodelta 2014. Tuohon jäi vain 15 sentin pätkä, ja otin varresta sieltä täältä pistokkaita, joissa oli pätkä runkoa ja vihreätä.

Pistokkaat olivat noin 3-4cm paksuja. Terraariossa tai pussihoidossa ne juurtuvat ilman mitään ongelmia.

Tämä on yksi tapa tehdä bonsaipuu. Pistokkaat ovat yleensä pari milliä paksuja, mutta ainakin fiikuksilla ja likusterilla paljon paksummatkin juurtuvat helposti. 4 sentin rungon paksuuden kasvattaminen sisällä kestää toista kymmentä vuotta. Terraariomaisissa olosuhteissa fiikukset kasvattavat aivan tolkuttomat ilmajuuret. Koska fiikukset fuusioituvat helposti, ilmajuuret voi asetetella rungon muotoon, ja ne fuusioituvat ajan kanssa yhdeksi rungoksi. Tyvi on nyt tuossa noin 6-7 senttiä, ja puulla on ikää 3 vuotta.

Tässä ei muuten välttämättä olla tekemässä mitään töpöä. Sen jälkeen, kun tyvi on kunnossa, tuolle voi halutessaan kasvattaa korkeutta. Hyvä tyvi on siellä, oli puun koko mikä hyvänsä.

Sunshine in the north!

In English for a change!

A friend studied Finnish climate, comparing it to the rest of a Europe. I did some reading myself, and results are interesting. Data is from here (thanks Slaven for digging that up!)

First here is a chart of sunny hours in some European cities (same graph as in previous blog, except I added average from other cities than Helsinki):

To simplify things, here is the same with less cities:

Athens is the sunniest, Glasgow is the darkest city in the data. In the summertime Helsinki does very well. In the December and January Helsinki is the darkest city, and of course if we go even more north, there will be no sunlight at all during winter months.

Trees are more or less dormant in the winter, so who cares about winter months! Here is the same chart of only summer half of the year (I know in Southern Europe active growing period starts before April and ends after Septemper).

Thing look rather nice for Helsinki. To summarize, we have a long winter, but we also have very good but short summer. Last three summers have been cold and rainy, but I try to be positive here!

I believe above has some implications. Growth period starts at April, and autumn really starts at the end of August. If all goes well, we get 5 months of active growing period. Autumn is very long, dark and rainy. Often weather as about the same from September to Chrismas, just getting slowly cooler. There may be several short periods when temperatures are below zero.

It may sound strange, but I needed to see charts above to fully understand, that often we can not do things like they are done more south. For example,

• How many growth spurts there are for deciduous trees
• Can one repot in autumn, or to put it better, HOW can one repot in the autumn, to get full use of the long autumn and short summer (protection from both rain and coldest temperatures, even for domestic trees?)
• April is already quite sunny, but there is still snow. How can we elongate growing period in the spring? Even to March?
• August, the same thing. Domestic trees are starting to prepare for winter already, and they are wise to do that. Trees from south, they could still grow. Perhaps even to September?

Sateensuojaa

Olen yrittänyt pitää japaninvaahteroille yms. lavojen kansia raollaan, jotta puut voisivat olla hiukan lämpimämmässä ja sateensuojassa. Ei oikein toimi, lavoissa on kosteusprosentti 95-100 koko ajan, ja silloin homeet alkavat rehottaa. Nyt laitoin sitten kaikkien laatikoiden katot noin:

Eli lavat ovat 10-12 senttiä auki joka puolelta, ja kansi tarjoaa sateensuojan. Mieluiten laittaisin pöytien ja hyllyjen päälle katot, mutta se ei ole helposti järkätty. 

Vettä on taas satanut melkein koko syksyn. Jatkossa aion siirtää kotimaisetkin puut sateensuojaan jo syys-lokakuussa. Talvisuojausta (pakkasta vastaan) kotimaiset puut tarvitsevat vasta joulu-tammikuussa, mutta olot ovat ylettömän märät loppusyksystä alkaen kuukausitolkulla.

Tarkemmin ajatellen, tässä lienee ollut minulla iso virhe. Selittää ehkä jonkun yllättäen kuolleen puun kuolinsyyn. Pitkä märkä syksy?

Toinen asia, tuntuu toimivan ihan hyvin lämmittää vähän lavoja / laatikoita. Kotimaiset puut eivät sellaista tarvitse, mutta liki kaikki muut voisivat hyötyä lavan lämmittämisestä. Saisi ehkä kasvukauttakin pidennettyä. Voisi testata esim. 10W / m^2 teholla ensin. Nollan tietämissä 30W teho nostaa suljetun 2 neliön laatikon lämpötilaa n. 5 astetta ja tiputtaa samalla kosteusprosentin noin yhdeksäänkymmeneen. Laatikossa on ylhäällä tuuletusreikä ja alalaidassa on rakoa. 

Kasvukauden pidentäminen voisi olla helpompaa keväästä. Japaninvaahterat reagoivat todella hyvin, kun syyskuussa laitoin niille kannen päälle. Ne lähtivät siis kasvamaan, tekivät uutta lehteä. Härmää ilmestyi kuitenkin myös, ja se ei vetele. 

Tuuletusta voisi myös järjestää, mutta luulen että syksyisin ilma on niin märkää, ettei sillä ole paljon merkitystä. Kosteusprosentit ovat ulkonakin 90-100. Talvella tuuletus auttanee kyllä, kun nollan alapuolella ilman sitoma kosteus romahtaa.

Laatikot voisi siis ottaa käyttöön sateensuojina jo aikaisemmin. Ensin kannet noin kuin kuvassa. Kasveja on silloin kasteltava, mutta mikäs siinä (tai poistaa kannet välillä sadepäivän ajaksi, laiskan huom.). Kannet saavat olla noin kunnes tulee pakkasia. Välillä joutuu siivoamaan vähän, koska laatikkoon pudonneet lehdet kannattaa kerätä pois. Kun tulee pakkasta, eli laatikossa lämpötila laskee alle nollan, voi kannen sulkea. Sitten kun lämpötila laskee alle 5 miinusasteen, pannaan styroksit päälle.  

Sitten kategorian 3 kasveille voisi koittaa lievää lämmitystä. Pienet watit kiinnostavat siksi, että ei tarvittaisi termostaatteja yms. Kaikki säätötekniikka kuitenkin hajoaa. Lämmitystä on helppo tarjota, valoa ei niinkään, joten pimeimpään aikaan marras-helmikuussa kasvien on syytä olla talvilevossa. 

Fiikus

Fiikus sai lisää lankaa. Nyt virittelin lähinnä puun oikeaa puolta. Siitä tulikin aika hyvä.

Vasen puoli on näemmä noussut vähän, pitänee vielä säätää.

Tämä näyttää hyvin sekavalta kuvissa. Yritän kasvattaa oksat ilman oksapilviä, "luonnollisesti", vaikka käsite onkin aika venytetty tässä yhteydessä. Rakenne näkyy vasta kun lehdet poistetaan, ja sen vuoro on vasta sitten joskus.

En halunnut käyttää aikaa kuvankäsittelyssä, niin se on nyt tuommoinen. Kaikenlaisia virheitä näkyy.

Tuossa m,uuten kuva parin viikon takaa, ylhäältä päin. Ehkä siitä näkee mitä tässä ajetaan takaa?

Kosteusprobleemia

Lavat ovat nyt erittäin kosteita, kosteus on 100% heti jos on kansi päällä, vaikka se olisi reilusti raollaankin. Testasin mitä vaikuttaa 30W lämpökaapeli lavan pohjalla.

Lämpötila nousi 4-5 astetta, samalla ilmankosteus tippui 99% => 93%.

Tämä on kotimaisille puille tarkoitettu lava, eikä siellä ole vielä puita.

Tyhjäkäyntiä

Kävin Bauhausissa ja käteen tarttui sypressi. Tästä on minulla tullut tapa syksyisin, ostelen näitä ja värkkään niistä jotakin, halpoja kun ovat. Nämä eivät pysy vuosia hengissä sisällä, eivätkä kestä meikäläisiä talvia. En siis ole suhtautunut näiden kanssa touhuamiseen ollenkaan vakavasti. 

Parin vuoden kokemuksella voin sanoa, että lawsoninsypressi talvehtii kylmälavassa. Jos jotain hauskaa sattuu syntymään, ja jos puu vielä jää henkiin, niin mikäs siinä. 

"Oikean" yksilön valinnassa meni noin minuutti. Otin kolmannen mukaan, koska sillä oli paksu lyhyt tyvi. Hinta parikymppiä. 

Savet lähtevät juurista melkein itsestään.

Hiusjuuret ovat aika kuivia. Juuret murtuvat taivutettaessa, joten poistin kaikki sellaiset paksummat juuret, jotka eivät kestäneet taivutusta ruukkuun. Hiusjuuria on ehkä riittävästi?

Istutusalusta, akadama/hohkakivi/laavakivi/kissanhiekka. Lyhensin yläosaa sen verran, että mahtuu kylmälavaan.

Tuossa tuleva etupuoli. Kapenemaa on 6cm => 0 noin 12 sentin matkalla, joten shohin onnistuu sen puolesta.

Lukijakilpailu! Jääkö henkiin?

Vastauksia seuraavasti:

1. Ei toivoakaan! Kuollut keväällä.
2. Elossa keväällä
3. Elossa vuoden kuluttua
4. Elossa 3 vuoden kuluttua. 

Oikein vastanneita ei rangaista millään tavalla. 

Viinivaahteran syksy

Viinivaahtera tiputtelee lehtensä aikaisin, samoihin aikoihin kuin meikäläinenkin vaahtera. Se on hyvä merkki, puu valmistautuu talveen. Hirmuiset ovat nuo lehtivälit, pisimmät joutuu hävittämään.

Nyt annoin puun kasvaaa koko kesän rauhassa, ja leikkasin vasta jokin aika puun sellaiseksi, että mahtuu kylmälavaan. Noinhan tuota voisi kasvattaa, kunnes ulkomuoto alkaa olla sellainen, että siirto ruukkuun alkaa houkutella.

Tervaleppiä

Pilaritervaleppä "Sakari" on ollut lihotuskuurilla.

Kaikki paksuimmat oksat lähtivät taas.

Aika valtavia reikiä runkoon jäi. Eivät ne niin haittaa, mutta uhrioksat olisi voinut poistaa jo aikaisemminkin.

Tässä on meneillään rungon paksuntaminen ja kapeneman lisääminen. Tämä ei ole ainut tapa puiden lihottamiseen, ja olen viime aikoina törmännyt monesti melkeinpä vastakkaiseen menettelyyn. Siinä puun latvan annetaan kasvaa rauhassa, ja etukäteen katsottuja alaoksia kasvatetaan tulevan bonsain oksiksi ja latvaksi. Tämä onkin varmasti nopein tapa saada aikaan paksu runko. Kapenema sillä ei lisäänny. Jos kapenemaa jo on, tapa toimii varmasti sekin.

Kolme siementaimesta kasvatettua tervaleppää. Kasvatin näitä aluksi ruukussa, mutta joku vuosi takaperin laitoin ne maahan. Olin ennättänyt istuttaa ne pariin otteeseen, joten toivon mukaan puilla on jonkinlainen nebari tuolla :-). Leikkasin puut aika pieniksi keväällä, ja nyt ne olivat noin puolitoistametrisiä. Niiden olisi vielä hyvinkin voinut antaa kasvaa, mutta ne varjostavat kesällä koko penkkiä.

Yritin hakea puille tulevaa rungon linjaa. Alaoksat säästettäisiin paksuntamaan tyveä, jos niitä olisi. Muutoin katkaisukohta on siinä, missä kapenema päättyy.

Lisää sisäkasvatusmietteitä

Virittelin terraarioita uuteen uskoon. Lasitausta on aina vähän häirinnyt minua, koska puut heijastuvat siitä ikävästi. 

Laitoin mattamustaa kaakelia taustaksi ja pohjalle. Eihän tuo mustaa ole, koska valot ovat kirkkaat, mutta jonkunlainen tumma harmaa kuitenkin. Lopputulos onkin minun silmääni tyylikäs, ja on sikäli hyvä, että hajavaloa tulee entistä vähemmän. Pömpeli on olohuoneessa, valoa yli 500W, mutta kun bambusäleverho on alhaalla, television katsominen yms. ei häiriinny.

Kaakelia jäi ylikin, joten puille voisi tehdä alustoja ja tasoja siitä. Pienet puut on parempi nostaa hieman lähemmäs valoja. Osa vedestä jää lillumaan pohjan kaakelin päälle kunnes on haihtunut, ja on hyvä nostaa ruukut irti siitä.

Kaakelin leikkuu oli oma shownsa. Halusin mahdollisimman vähän saumoja, joten käytin isoja 30x60cm lattiakaakeleita. Tarve leikatulle kaakelille oli minimissään 8 kpl. Tuntui overkilliltä ostaa moista varten varsinainen laattaleikkuri. Ostin lasiveitsen tapaisen työkalun, ja ajattelin että lautojen yms. kanssa leikkuu onnistuisi. Ei onnistu. Laatan paksuus on 8mm, ja se on niin kovaa kamaa, että oikea työkalu on pakollinen hankinta. Bauhausin myyjä sanoi, että noin 200 euron hintainen leikkuri on halvin toimiva. Kun myyjän silmä vältti, otin 60 euron version. Onneksi se toimi hienosti, vain ensimmäinen laatta epäonnistui. Todella kivaa puuhaa, sitten kun oli kunnollinen työkalu. Laatat saa leikattua aivan millilleen, kun keskittyy.

Taustan kaakelit ovat kiinni kaksipuoleisella teipillä, pohjalla olevat ovat irti, jotta ne pääsee pesemään. 

 Valoille on kokeilussa uutta asettelua. Ne ovat olleet suunnilleen noin:

 Nyt poistin valoja keskeltä, tavoitteena jotain tuon tapaista:

Ajatus on, että latva kasvaa joka tapauksessa. Alaoksille pitäisi saada kasvuun lisää potkua. 

Kuurakuvia

Tuli harvinaisen voimakkaat kuurat, jotka nippa nappa ehdin kuvata, olivat jo häviämässä. Piha oli aika hämärä, mutta eipä näytä viimeisenä olevaa kännykkäkuvaa haittaavan.

Nappasin tuosta viimeisestä kuvan myös kännykällä:

Värit ovat ylikorostetut, ja aika prosessoidun näköistä jälkeä, mutta ihan hyvä tuokin.Terävöitystä on törpön paljon, sitä ei taida päästä edes säätämään.

Taas uusi lamppu

Osui lupaavan oloinen lamppu eteen ebayssä.

Ei varsinaista brändiä, ellei ebayn ilmoituksen kuvien www-osoitetta mgledcn.com sellaiseksi lasketa (joku Magic Lighting).

Oikein hyvä lamppu, yksi parhaista mitä on tullut eteen. 36W, 25 asteen keila, 4000 Kelviniä. Aktiivijäähy, joka ei ole aivan hiljainen, mutta ei kyllä äänekkäinkään.

Valontuotto on hyvä, 100 Kluxia 30 sentin päähän. Valokeilan koko on noin noin 10 senttiä tuolla etäisyydellä. Parilla valaisee pienen puun oikein hyvin sanotaan max 30cm korkuisen.

Hinta on 4 kpl erissä noin 30,-/kpl posteineen. Nämä tulivat UK:sta, joten ei veroja tai tulleja.

En avannut lamppua, joten en osaa sanoa saako tuulettimen vaihdettua esim. Noctuan hiljaisempaan.