Olen yrittänyt pitää japaninvaahteroille yms. lavojen kansia raollaan, jotta puut voisivat olla hiukan lämpimämmässä ja sateensuojassa. Ei oikein toimi, lavoissa on kosteusprosentti 95-100 koko ajan, ja silloin homeet alkavat rehottaa. Nyt laitoin sitten kaikkien laatikoiden katot noin:
Eli lavat ovat 10-12 senttiä auki joka puolelta, ja kansi tarjoaa sateensuojan. Mieluiten laittaisin pöytien ja hyllyjen päälle katot, mutta se ei ole helposti järkätty.
Vettä on taas satanut melkein koko syksyn. Jatkossa aion siirtää kotimaisetkin puut sateensuojaan jo syys-lokakuussa. Talvisuojausta (pakkasta vastaan) kotimaiset puut tarvitsevat vasta joulu-tammikuussa, mutta olot ovat ylettömän märät loppusyksystä alkaen kuukausitolkulla.
Tarkemmin ajatellen, tässä lienee ollut minulla iso virhe. Selittää ehkä jonkun yllättäen kuolleen puun kuolinsyyn. Pitkä märkä syksy?
Toinen asia, tuntuu toimivan ihan hyvin lämmittää vähän lavoja / laatikoita. Kotimaiset puut eivät sellaista tarvitse, mutta liki kaikki muut voisivat hyötyä lavan lämmittämisestä. Saisi ehkä kasvukauttakin pidennettyä. Voisi testata esim. 10W / m^2 teholla ensin. Nollan tietämissä 30W teho nostaa suljetun 2 neliön laatikon lämpötilaa n. 5 astetta ja tiputtaa samalla kosteusprosentin noin yhdeksäänkymmeneen. Laatikossa on ylhäällä tuuletusreikä ja alalaidassa on rakoa.
Kasvukauden pidentäminen voisi olla helpompaa keväästä. Japaninvaahterat reagoivat todella hyvin, kun syyskuussa laitoin niille kannen päälle. Ne lähtivät siis kasvamaan, tekivät uutta lehteä. Härmää ilmestyi kuitenkin myös, ja se ei vetele.
Tuuletusta voisi myös järjestää, mutta luulen että syksyisin ilma on niin märkää, ettei sillä ole paljon merkitystä. Kosteusprosentit ovat ulkonakin 90-100. Talvella tuuletus auttanee kyllä, kun nollan alapuolella ilman sitoma kosteus romahtaa.
Laatikot voisi siis ottaa käyttöön sateensuojina jo aikaisemmin. Ensin kannet noin kuin kuvassa. Kasveja on silloin kasteltava, mutta mikäs siinä (tai poistaa kannet välillä sadepäivän ajaksi, laiskan huom.). Kannet saavat olla noin kunnes tulee pakkasia. Välillä joutuu siivoamaan vähän, koska laatikkoon pudonneet lehdet kannattaa kerätä pois. Kun tulee pakkasta, eli laatikossa lämpötila laskee alle nollan, voi kannen sulkea. Sitten kun lämpötila laskee alle 5 miinusasteen, pannaan styroksit päälle.
Sitten kategorian 3 kasveille voisi koittaa lievää lämmitystä. Pienet watit kiinnostavat siksi, että ei tarvittaisi termostaatteja yms. Kaikki säätötekniikka kuitenkin hajoaa. Lämmitystä on helppo tarjota, valoa ei niinkään, joten pimeimpään aikaan marras-helmikuussa kasvien on syytä olla talvilevossa.
Viime talvena huomasin, että lavan puihin jääneet lehdet keräsivät ensimmäisenä hometta josta se levisi muihin puihin ja runkoihin. Asiaa voisi auttaa nyppimällä lehdet puista ja lavanpohjalta, sillä ne näyttäisivät haluavan lahota. Jos tästä huolimatta hometta pukkaa esim. lavan pohjalle, niin upottaa puita lavan kissanhiekkaan niin ei ainakaan juuret härmäänny. Home kai rajoittuu vain pintoihin?
VastaaPoistaMitähän puiden rungoille keksisi. Sivele lahonsuoja-ainetta?
Aika siistinä kannattaa lava pitää. Japanilaiset näyttävät poistavan lehdet ennen talvisuojaan laittamista. En tehnyt tätä, kun oli ajatuksena kasvukauden pidentäminen syksystä. Ei näytä toimivan.
VastaaPoistaEn ole huomannut lavan maapohjalla hometta tai juurissa, kyllä se rajoittuu leikkuupintoihin, ja hiukan silmuihin, jossain kohtaa kaarnaaankin. Missä on sokereita, luulisin. Homesuoja-aineella voisi ruiskuttaa koko lavan sisällön.