Uusi puksipuu

Viime syksyn hankintoja, spiraalimuotoon leikattu puksipuu. Nämä olivat puoleen hintaan, joten hinnaksi jäi alle 40,-. Puolet lähti pois jo syksyllä, että puu mahtui talvetuslaatikkoon. Keväällä lähti loput ja istutus kasvatusruukkuun. Puu lykkäsi uutta kasvua kaikkialta, ja uusia versoja tulee esiin edelleen. Eiköhän tuossa ole jo tarpeeksi oksia.

Puksipuut ovat siinä mielessä hankalia, että en tahdo osata panna niitä riittävän pieneen ruukkuun ja riittävän kuivaan maa-ainekseen. Pitäisi ilmeisesti unohaa näiltä kissanhiekka kokonaan. Ehkäpä hohkakiven ja laavakiven sekoitus olisi hyvä.

Puksipuu ei pidä happamasta maa-aineksesta. Pitäisi hankkia jostain kalkkikivihiekkaa puskuroimaan PH:ta. Sitä saa esimerkiksi akvaariokaupoista. Akadamaa ei pidä käyttää, sillä se on hapanta. Orgaaniset lannoitteet happamoittavat maata myös, mutta olen silti käyttänyt niitä vähän. Lisäksi tämä sai pari teelusikallisen luujauhoa, joka on nimestään huolimatta aika rakeista tavaraa. Ainakin kasvu on ollut hyvää.

Puksipuu

Puksipuu, kun on toinen pikatalvehditus takana:

Tuolla tilanne vuosi sitten. Paljon on vielä tehtävää! Silti yksi parhaista puistani.

Oksat ovat kovin pitkiä ja todella jäykkiä. Kokeilin jossain vaiheessa taivuttaa niitä sellaisella ruuvipuristimella, joita bonsai-nettikaupoissa myydään, mutta ei toivoakaan. Kaarna hajoaa vaikka sen peittäisi miten. Puuaines on kovaa, kaarna hyvin pehmeää. Pitää siis vain leikellä lyhyemmäksi.

Puksipuu sisään kesken talven

Tämä puksipuu jäi pöydälle odottamaan talvehtimispaikkaa, jota ei sitten koskaan löytynyt. Puu oli tehnyt hankinnan jälkeen vain muutaman lehden, ja suhtauduin hyvin skeptisesti sen mahdollisuuteen talvehtia ulkona. Muutaman heikon puksipuun olen tappanut ulkona. Periaatteessa se on talvenkestävä (siis Buxus sempervirens), mutta ruukussa luulisin että se on siinä ja siinä.

Otin ensin sisään testimielessä muutamasta pakkasasteesta yhden pienen puksipuun, josta en niin välitä, nähdäkseni, kuinka se reagoi. Se reagoi hyvin - kasvatti lehtiä muutamassa päivässä enemmän kuin edellisen kesän aikana. Kaksi tai kolme talvea se on jo viettänyt ulkona.

Otin sitten sisään tämän isomman version. Pakkasta oli silloin jo 15 astetta. Laitoin puun muovipussiin varaston lattialle, jossa lämpötila on noin 10 astetta. Noin viikon kuluttua huomasin, että puu lykkää uutta kasvua. Istutin sen pikaisesti uusiksi, sillä sen ruukku oli haljennut, ja pistin valojen alle.

Nyt kiinnostaa sellainen asia, että toimiikohan tämä pikatalvetus tosiaan näin hyvin kuin nyt vaikuttaa. Olen tuonut sisään pakkasesta kosteaan ilmaan ja valojen alle viittä lajia puita, kahta lajia puksipuita (B. sempervirensejä, B harlandiita), sypressejä (Chamaecyparis thyoidesin, C. lawsonii var mikälie), ja kiinanjalavan. Kaikki voivat paksusti. Vielä ei kuitenkaan olla lähellekään voiton puolella. Vasta kesällä tietää, onko tämä toiminut.

Hirveästi kiinnostaisi nyt testata näitä muita hankalia, esim. japaninvaahteraa. Joutuu odottamaan ensi talvea.

Koiranpensas eli puksipuu

Kävin tänään Viherpajassa Vantaalla. Hyvä reissu! Olin kerrankin yksin liikkeellä, ja saatoin keskittyä olennaiseen niin kauan kuin halusin. Yhtä ja toista tuli mukaankin. Kävin Japanilaisessa puutarhassakin pitkästä aikaa. Japaninvaahterat olivat entisestään komistuneet.

Kaktuserämaassa oli pikkasen lämmin, 48 astetta, sanoi henkilökunta. Ostin sieltä yhden laavakiven kappaleen, josta olisi tarkoitus väkertää vuori sisätiloihin ensi talvena.

Ostamisen arvoisia puita löysin nyt aika paljon. Halpiksista moni oli parantunut sitten viime näkemän... eli siis katsojan silmä oli vastaanottavaisempi.

Kiinnostavin hankinta oli nyt (iso-)puksipuu, Buxus sempervirens. Se oli tarjouksessa ja tosiaan vähän raihnainen. Uskoisin sen toipuvan kyllä. Heikentynyt se on, joten voi olla, ettei se kestä ensi talvea.

Lystikkään kokoinen tuossa tuo juuristo... Kauppaan jäi kasvista suurin osa. Olisiko pensaalla ollut korkeutta noin 60 senttiä. Koska paksuus tyvestä on hieman runsas 5 senttiä, pätkäisin pois kaiken, mikä on yli 25 sentin korkeudessa. Ajatus siis on, että viiden sentin tyvellä korkeudeksi saadaan 30 senttiä suhteella 1/6. Oksia pitää lyhentää, mutta se saa jäädä ensi kevääseen.

Tyvi on aika hyvä.

Toivottavasti en pienentänyt juuripaakkua liikaa.

Ruukun pohjalla hiekoitussepeliä ja akadamaa.

Ruukku on viimeisiään vetävä punasavinen. Maana on kissanhiekan ja kookoskuidun sekoitus, seassa vähän kuorikettakin. Pohjalla on pari senttiä hiekoitussepelin ja akadaman sekoitusta. Ihan ei tuo kuva tee oikeutta, oikeasti tästä tuli aika hyvä.

Kun nyt kestäisi ensi talven.