Syksykuvia 2

Hitaasti etenee syksykuvien napsiminen.

Unkarinsyreeni ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämä on aika mukavassa kuosissa. Ensi keväänä voisi jo istuttaa oikeaan ruukkuun, jos tahtoo. Voipi kyllä antaa vielä ollakin. Vahvistuisi ja saisi ehkä paremmat edellytykset siirtoon. Noihin runkoihin pitäisi saada liikettä, muutoin oikeanpuoleinen on eriparinen.

Sinilaakakataja tanuki. Höh, olen unohtanut tehdä tästä muistiinpanot. Alempi kuva vuoden takaa. Askartelin tämän kasaan 2009 keväällä. Häijy väriero kuvassa. Uutta kasvua on tullut jonkin verran. Tuo pitkä roikko, latva siis, lähtee pois heti, kun varsi täyttää kaiverretun uran. Tai voihan sitä heittää vasemmalla, jos haluaa.

Tuija on saanut rauhassa kasvaa tämän kesän. Se ei oikein miellytä minua nyt. Oikealla kasvaa kaksi alinta oksaa päällekkäin, niistä alemman voisi heivata. Tai jos antaisi sen ensin paksuuntua ja kalvaisi sitten kuorettomaksi.
Pannaanpas vielä kuva vuoden takaa.

Syksykuvia

Otin muutamista puista kuvia. Syksy on hyvää aikaa siihen, koska puiden rakenne näkyy silloin hyvin.

Tuota kun nyt katsoo, ei se niin kovin paha ole, että koira söi kaksi alinta oksaa. Nuo seuraavat ovat riittävän alhaalla ollakseen alaoksia, kunhan ne vain taivuttaa rankemmin alaspäin. Alimmat saavat olla kuitenkin, mallaavat naturalistisia taantuvia alaoksia. Haapaa voi reippaasti mataloittaa, muuten kasvu keskittyy liikaa latvaan. Ensi keväänä istutus tämä puoli eteenpäin. Vähän korkeampi suorakaiteen mallinen ruukku olisi parempi. Jokin keskiharmaa ehkä? Miksei pyöreä myös.

Hehee, tuossahan sitä onkin rakennetta. Kuten kuvasta voi päätellä, ihan tuo ei ole ollut tarkoitus. Tämä oli oikein hieno pajukarahka, mutta mitään muuta siinä ei ole nyt hengissä kuin tuo yksi oksa.

Sinilaakakataja. Poistin kesän aikana kuorta rungosta ja kuorin myös tuon alimman oksan. Tämä ei kaipaa uudelleen istutusta vielä aikoihin, mutta haluaisin vaihtaa ruukun vähän pienempään.

Katajasaari

Tätä harmittelin viime vuonna, kun en istuttanut suoraan jollekin kivelle vaan tylsään ruukkuun. No nyt se tuli korjattua.Kuvakulma on hiukan väärä, "puu" (pistokas siis) on parempi toisesta kulmasta.

Sinilaakakatajat talvehtivat hyvin, niiden juuret ovat kohtuullisessa kunnossa keväällä.

Pieni sinilaakakataja 3

Sarjassamme mitättömät pistokkaat... En tiedä mikä näissä minua oikein viehättää, tiedän hyvin että että nämä eivät varsinaisesti ole bonsaita ollenkaan, ovatpahan vain pistokkaita kivellä.

Tämä kivi on hieman kovera, mutta hyvin vähän. Laitoin kivelle vähän kissanhiekan ja kuorikkeen sekoitusta, katkoin pistokkaan juuret aika lyhyiksi, ja sidoin sen kasan päälle alumiinilangalla. Lopuksi peittelin kasan sammalilla.

Pahvilaatikkostudioni alkaa olla aika toimiva. Kirjoitanpa siitä huomenna. Tai joskus.

Pieni sinilaakakataja 2

Etsin keväällä istutettavaa tähän pikkuruukkuun, joka on parhaita tekemiäni. Muita ehdokkaita ei löytynyt, joten tämä pieni pistokas sai uhrautua. Tarkoitus olisi, että noiden kahden nyt näkyvän oksan lisäksi tuosta pienestä oikealle osoittavasta tulisi oksa taakse, lisäämään syvyysvaikutelmaa. Lisäksi tietysti pitäisi noiden oksien saada lisää tuuheutta, ja runkoon sen verran paksuutta, että se vähän näyttäisi puulta. Tämän kanssa ei kuitenkaan isompia ole tarkoitus tehdä, loppu on vain hienosäätöä.

Menevä sinilaakakataja Juniperus horizontalis

Tässä on sinilaakakataja, Juniperus horizontalis 'GLAUCA', tämän kevään hankintoja. Tästä napsin pois kaikki pitkät roikot - tämähän on ennemminkin sellainen maanpeitekasvi kuin puu. Luulisin, että tältä kasvilta puuttuu pystykasvuisuutta aiheuttava geeni, sillä se tuntuu kasvavan vailla suurempaa suunnitelmaa mihin suuntaan sattuu, erityisesti alaspäin. Leikkasin kasvua pois aika raskaalla kädellä, ja se itse päätti vielä auttaa asiaa kuivattamalla ison osan oksista. Nämä jäivät jäljelle. Juuristoon en paljon koskenut. Kasvualustana on terävän hiekan ja kompostoidun sihdatun kuorikkeen sekoitus.

Tämä on minusta jotenkin huvittavan näköinen. Sillä on selvästikin kädet, ja se muistuttaa jostakin Disneyn piirretystä. Noille käsille joutuu kyllä tekemään jotain, jos tätä aikoo bonsaina kasvattaa :). Nyt tämä on turhan menevän näköinen.

Tästä tulee mame, se menee ensi keväänä pienempään bonsairuukkuun jos se vain suvaitsee vielä olla seurassamme. Tämä vaatii reippaasti kasvua alaoksiin, ja yläosan karsimista, mutta se saa odottaa vielä.

Pieni sinilaakakataja

Tässä on pikkuruinen sinilaakakataja, jonka statuksen päätin korottaa pistokkaasta suoraan bonsaiksi. Puun (heh) muoto on kuin suoraan kalliolla tai luodolla kasvavalla männyllä. Tuo erittäin ohueksi leikattu sammal sopi hyvin puun alle vielä tässä vaiheessa, nyt se on sentin korkeampaa ja näyttää enemmän pensailta. Korkeutta tällä komeudella on noin 7 senttiä ruukun yläreunasta.

Tämä pistokas on napattu jostain katajasta pari vuotta sitten. Tätä ei ole muokattu mitenkään muuten, kuin että puun muodon ulkopuolelle menevää kasvua on vähän napsittu pois ja ylimääräisiä oksia karsittu. (Oksia karsittu, aika suureelliset termit. Nykäisemällähän nuo irtoavat.) Kasvualustana on melkein pelkkä teräväsärmäinen hiekka, jotta liiat ravinteet eivät houkuttelisi katajaa tekemään tätä nuorta neulaskasvua, vaan kompaktimpaa, jota jo latvaosissa näkyykin uudessa kasvussa.

Tänä keväänä istutin sen tähän ruukkuun paremman puutteessa, mutta se kyllä kaduttaa nyt, kun syksy jo kolkuttelee ovella - tästäkin olisin jo voinut tehdä jotain valmiimpaa. Olisin voinut istuttaa sen suoraan jonkin kiven päälle tms, aivan samalla vaivalla. Tämä on yksi syy, miksi bonsait etenevät niin hitaasti - sitä on niin tottunut tekemään kaiken tulevaisuutta varten, ettei tule tehtyä sitä, minkä jo hyvin voisi. Tälle en kaipaa mitään rungon paksuntamista, se kyllä paksunee sen millin vuodessa joka tapauksessa.

Tämä bloginpito muuten vaikuttaa harrastukseen - tällekin aion nyt lähipäivinä tehdä jotakin. Pieni kohennus ja uusi kuva vähintään on otettava, sillä tuo alimman oksan taaempi haara kasvaa väärään suuntaa. Myös alinta oikealla pitäisi vähän laskea. Korkeinta kohtaa pitäisi laskea vaakasuoraan. yms. Tässä vielä luokkakuva lähtötilanteesta 2007, päähenkilömme lienee vasemmalla alhaalla.

Kallio 2, Juniperus

Tässä toinen kallioni. Tässä on vain yksi kivi jossa on mukava hylly istutuksille. Kasvi on sinilaakakataja, Juniperus horizontalis 'GLAUCA' lukee kasvin mukana tulleessa lapussa. Nämä ovat siis pistokkaita, otan näitä talteen aina kun leikkelen katajiani. Juurtumisaika vaihtelee kovasti, muutamasta kuukaudesta ehkä vuoteen. Suunnilleen puolet kuolee, mutta ei sillä ole väliä, minulla on näitä muutamia kymmeniä. Tämä istutus on muutaman kuukauden vanha, alla huono räpsäisy heti kallion valmistuttua.


Sammaleen alla kulkee villalankoja alustalla olevaan veteen. Toinen lanka on tuon levättyneen möykyn sisällä; toinen kulkee oikealla puolella kallion takaa ja sammaleiden alla aina ylös asti. Aluksi kallio vaati kastelua useita kertoja päivässä, mutta jonkinlainen limoittuminen tms. tekee langasta paljon paremmin vettä kuljettavan. Nyt tällekin riittää normaali kastelu iltaisin.

Sammaleen alla on muutama ripsaisu hienoa soraa, mutta katajan pistokkaat kasvavat lähinnä sammaleessa. Nyt kun tämä istutus on muutaman kuukauden vanha, alkavat katajien juuret kasvaa veteen osittain lankaa myöten. (Näkyy ensimmäisessä kuvassa.) En kyllä vielä tiedä onko tämä kuinka haluttavaa.