Likusterin istutus

Likusteri ei ole kasvanut tänä syksynä yhtä hyvin kuin edellisenä. Tarkistin juuret, ja tosiaan, juuret kiersivät ruukkua jo neljättä kierrosta. Edellinen istutus oli alkuvuodesta... Ruukku ei ole kovin iso, seuraavalla kerralla pitää varata joku pykälää isompi. Puu kun on tuollainen jässikkä, joku kohtuullisen syvä olisi hyvä.

Olin käyttänyt 5-7mm maa-ainesta, ajatuksena että saisi pitemmät istutusvälit. Ei toimi siten. Nyt meni taas normi 3-5mm - puolet laavakiveä, puolet hohkakiveä. Akadaman jätin pois.

Pitkäikäisin istutukseni sisällä on nyt Ficus benjamina "Wiandi", joka on puhtaassa laavakivessä. Se myös kasvaa edelleen todella hyvin. Istutuksesta on kolmisen vuotta.

Istutusväli on sikäli merkityksellinen, että mitä pidempään puu saa kasvaa rauhassa, sen parempi. Istutus pitäisi tehdä vasta sitten, kun se on todella tarpeen. Puun yläosan kehitys tyssää joksikin aikaa sen jälkeen, kun se on istutettu.

Ruukkuakin pitäisi alkaa miettiä. Ennakkoluulona näkisin, että seinät voisivat olla hieman pulleat. Lasittamaton on ok, heleän vihreät lehdet oikeuttaisivat kyllä lasitetunkin, esim. punaisen. Muutama ehdokas:

Molemmat ovat sentin pitempiä ja puolitoista korkeampia kuin nykyinen. Jälkimmäinen olisi likusterin oloinen. Se on myös melkein neliskanttinen (16x15), eli tarjoaisi sen puolesta tilaa. Mielipiteitä?

Ligu

Syksy tulee, ja harrastus on jo siirtynyt sisähommiin. Likusteri tuli sisään pari viikkoa sitten, ja on nyt kovassa kasvussa. Viime vuonna kävi niin, että puu kasvoi syksyllä kovasti. Nypin lehtiä pois kolmeen otteeseen. Sitten se jämähti. Kasvua tuli jonkun verran, mutta ei niin kovasti kuin syksyllä. Syytä en tiedä. Mistähän tuollainen verkkainen kehitys johtuu?

Kaikki tulee aina kuvattua siinä vaiheessa, kun puu on leikattu. Silloin näkyy rakenne paremmin, ja kehitys myös, mutta sikäli se on harhaanjohtavaa, että normaalisti puut eivät näytä siltä. Kaljuja kuvia luvassa muutama tänäkin syksynä.

Tagejä jos klikkaa, näkee muuten vanhat kuvat tästä. Olen antanut puulle tulla pari senttiä lisää korkeutta. Näyttää oikealta tuo latvan suunta nyt? Edelleen shohin, korkeus ruukun yläreunasta 14 senttiä, ruukkuineen alle 20.

Tämä on ruvennut tekemään ilmajuuria. En muista likusterilla nähneeni. Uudelleenistutuksen aika?

Puu on sentin pari liikaa vasemmalla.

Likusteri + Flektogon

Kuten tuli uhattua, tässä likusteri kuvattuna Carl Zeiss Jena Flektogonilla. Se on 4/50mm 6x6 formaatin laajakulma, pikkukennoisella digikameralla vähän telen puolella. Aukko 16. Äkkiseltään tuntuisi jopa paremmalta kuin edellä ollut Biometar. Täydellä aukolla tarkentaessa kuvaan tuli todella paljon värivääristymiä.

Puiden kuvaus on kuin muotokuvausta. Jos taustalla on jotakin, aukon kannattaa olla suuri, jotta tausta sumenee nätisti. Mustalla taustalla on pieni aukko parempi, koska terävyysalue on syvempi. Reipas alivalotus on hyväksi, jotta tausta jää tummaksi. Itse kohteessa pitää kuitenkin olla riittävästi valoa.

Alla puu ennen parturointia.

Likusteri + Biometar

Osui käteen kaverilta saatu Pentacon-EOS-adapteri, jolla ei ole tullut leikittyä tarpeeksi.

Canon 600D + Biometar + Ligustrum sinensis

Tuossa Pentaconin objektiivi, 80 mm Carl Zeiss Jena Biometar jostain 60-70 luvun vaihteesta. Rullafilmille se on normaaliobjektiivi, mutta tälle digikameralle tele. Aukko 8.

Noiden vanhojen opiskojen käyttö toimii yllättävän hyvin digikameran kanssa. Kaikki tarkennusapuvälineet on käytössä, vain kameran automatiikka ei pelaa. Manuaalitarkennus siis, mutta se nyt on muutenkin käytössä jalustalla kuvatessa. Valotusautomatiikka toimii, haarukointeineen.

Pitäisi jaksaa opetella Gimpin käyttö siten, että saisi kaksi kuvaa yhdistetyä. Tuossa kuvassa lehdet ovat ylivalottumisen rajoilla, mutta runko on alivalottunut. Tausta häviää täysin. Tämä on kuvattu suoraan pömpelissä, joka toimii kohtuullisena kuvauspaikkana.

Flektogon löytyy myös, 50mm laajakulma (6x6 formaatille siis). Pitää testata sekin. Tästä sain myös loistavat tekosyyn hankkia Mirrin, Mir siis, 65mm opiska, joka oli joskus lainassa Pentacon six:iin. Jostain syystä rakastuin siihen täysin. Ehkä vain siksi kun se oli kaverin.

Miksi pitäisi käyttää noita vanhoja opiskoja, mitä hyötyä siitä on? Ei mitään. Canonin 100mm makro on tarkkuudessa eri planeetalta. Laitoin tuon 40-50 vuotiaan opiskan kuvan tuohon aika isona (klikkaamalla suurenee). Siitä voi katsoa tarkemmin.

Likusterin istutus

Istutin likusteritöpön vasta toista kertaa. Likustreillahan on ihan kohtuuttomat juuret. Nämä olivat metriset!

Istutusalustana oli melkein puhdas akadama + vähän turvetta. Toimi oikein hyvin.

Hyvän näköinen juuripaakku jo tässä vaiheessa. Uudeksi maa-ainekseksi tuli kissanhiekan, lecasoran, hiekan, turpeen ja kookoskuidun sekoitus.

Noudatin tässä kaavaa, johon olen viime vuosina siirtynyt (sisäpuilla). Ostan yleensä puun rungon perusteella. Katkaisen puun siitä kohtaa, jossa tyven kapenema loppuu, ja kasvatan puulle uudet oksat. Puuta ei kannata istuttaa uusiksi heti oston jälkeen, vaan puu katkaistaan, ja otetaan vastaan kaikki se uusi kasvu mitä saadaan. Jos oksia tulee paljon samaan kohtaan, kannattaa poistaa suurimmat silmut/oksat. Uusia oksia tulee (ainakin tällä likusterilla ja useilla fiikuksilla joita olen kokeillut) ainakin kahden kuukauden ajan. Huonolle paikalle tulevat silmut poistetaan myös. Jos tätä ei tee, puu kasvattaa tietyn määrän silmuja, ja kun niitä on tarpeeksi, uusia ei tule.

Tämä viettää kesän ulkona, ja nyt oli siksi hyvä hetki istutukselle. Puu ehtii hyvin toipua ennen kuin joutuu aurinkoon.

Ligun parturointi

Likusteri on saanut kasvaa rehottaa aika vapaana. Nyt ajattelin että leikkuu on pakko tehdä, koska muuten pienet sisäoksat alkavat kuolla.

Ensin lehtien poisto, että näkee mitä siellä oikein on.

Alunalkaen ei ollut tarkoitus tehdä puusta näin töpöä. Puu oli noin puolimetrinen ostettaessa, ja leikkasin sen vajaan 10 sentin korkuiseksi:

Kuvasta ei näy, mutta puu kaartuu eteen aika paljon. Viitisen senttiä kuoli pois, tapahtui ns. dieback. Puu olikin tosi huonossa kunnossa ostettaessa, että sikäli ei ihme. Vähän harmi kuitenkin.

Puuhun ei jäänyt ainuttakaan oksaa. Yleensä puoliksi vitsinä sanon että alinta oksaa myöten poikki vaan kaikki. Oikea katkaisukohta ei kuitenkaan riipu siitä, missä oksat ovat, vaan siitä missä tyven kapenema päättyy. Tuossa puussa oli kapenemaa (vähän toisesta kuvakulmasta) tyven kuudesta sentistä katkaisukohdan kahteen senttiin kymmenen sentin matkalla. Tästä ylöspäin puu kapeni ehkä pari milliä seuraavien 20-30 sentin matkalla. Tasapaksu osa teki tyypillisiä halpisten löysiä kiekuroita. Tällä rungolla ei tee mitään, se vain mitätöi tyven hyvän kapeneman.

Puusta tuli siis töpömpi kuin oli tarkoitus. Nyt tähän on vaikea saada hyvää kapenemaa. Kun runko päättyy, se päättyy kuin seinään, ja sen jälkeen on jäljellä vain risuja.

Jotain pitää kuitenkin yrittää. Ehkä runkoon saisi vähän paremman kapeneman noin:

Kommentteja, kiitos.

Kiinanlikusteri

Tässä taas yksi mallsai. Viime kesänä hankittu. Usein katkaisen kaiken alinta oksaa myöten, mutta muistaakseni tähän ei jäänyt mitään. Runko on noin 7cm tyvestä.

Kaivertelin katkaisukohtaa vähän. Lisää pitää kaivertaa vielä, nyt reikä on liian suuri ja ylhäällä. Olisiko tuo virtuaali parempi. Reunoihin tarvitaan vähän uutta puuainesta:



Voi olla että enemmänkin pitää ottaa. Nuolella merkkasin oksan, josta voisi tulla latva. Olisi kiva jos latva palaisi takaisin hiukan. Tätä täytynee langoitella kesän aikana. Kun latvaa saa kehittymään, pitäisi oksia langoittaa reilusti alaspäin. Latvan kanssa korkeutta voisi  tulla sentti pari lisää. Mame-muottiin tämä ei mahdu muutenkaan.

Nurja puoli luulisin. Muuten käypä tämäkin, mutta juuret ovat paremmat toisella puolella.

Maa-aines kannattaa suojata, ennen kuin alkaa dremelöidä, muuten se täyttyy puupölystä.

Tämä on kasvaa rehottanut pömpelissä T5 kasvilamppujen alla. Niiden intensiteetti ei ole riittävä kunnolliseen tiuhaan kasvuun. Lehtivälit on 2-senttisiä ja lehdet tuuman mittaisia. Ehkä jos oikein vähällä lannoitteella kasvattaa, voisi toimia. Nyt laitoin tuon ulos, likusteri viihtyy ulkona hyvin, enkä ole huomannut sen kanssa samanlaisia sopeutumisongelmia kuin  fiikuksilla. Syksyllä sitten, jos kasvu on ollut hyvää kesän aikana, pitäisi laittaa puu monimetallilamppujen alle, jos suurempi intensiteetti pienentäisi lehtiä ja lyhentäisi lehtivälejä.

Talven aikana nämä sitten tuppaavat taantumaan, mutta jos seuraavan kesän jäljiltä ollaan taas vähän edistytty tähän kesään nähden, niin homma kannattaa. Minulle tuo on aika hyvä jo nyt.

Löytyi kuva puolen vuoden takaa suoraan pömpelissä kuvattuna. Ensimmäinen uusien oksien typistys takana. Olen antanut oksien kasvaa noin 15-senttisiksi, sitten olen typistänyt ne kahteen kasvupisteeseen.

Ligu

Norwegian wood on muutaman norjalaisen pitämä bonsaiblogi, josta opin jotain likusterista. Siellä oli valtavan hieno likusteri, Ligustrum vulgare, ja siitä kerrottiin, että lehdet pitää nyppiä tai repiä, ei leikata. No sitähän piti kokeilla. Se tosiaan toimii kiinanlikusterillakin. En tiedä onko se nyt niin hirveän eri asia kuin leikkaaminen, mutta repiminen toimii vähintään yhtä hyvin. Tässä kuva alkutilanteesta:

Lehdet eivät ole mitenkään erityisen suuria, mutta ne on poistettava tässä vaiheessa. Niistä muodostuu tuollainen tasainen kerros, joka tehokkaasti peittää alleen alemmat kasvupisteet. Tässä tulos minuutin repimisen jälkeen.

Kaikki nuo pienet kasvupisteet kuolevat, jos ne jäävät isompien lehtien varjoon.

Likusterin lehtihankojen tyvissä olevat silmut eivät yleensä lähde repiessä lehtien mukana. Samalla kun repii suurimmat lehdet, lähtevät myös kärkisilmut, mikä on hyvä juttu, koska silloin kasvu tiivistyy. Toinen kuva aiheesta, koska en osannut päättää kumpi on parempi.

Etupuoli muuttui myös. Tässä puu vähän vinossa, jotenkin liikkeen tuntua tuossa on. Oikealla oleva yläoksa pitäisi taittaa vähän alemmas, jos tämä olisi asento.

Vielä lähti edestä latvasta yksi oksa, jotta runkoa näkyy ylemmäs. Tarinalle tulee vähän lisää pituutta.

Tuossa on muuten tarkoituksella etuoksa vähän rungon edessä, lisäämässä syvyysvaikutelmaa. Nukkumatti tönäisi minua miettimään tämmöisiä.

Likusteri

Luin norjalaisten blogista joskus juttua likusterista. Kirjoittaja sanoi, että likusterin lehdet pitää repiä, ei leikata. Kyse oli Ligustrum vulgaris luulisin. Olen muutaman kerran nyppinyt lehdet pois kiinanlikustereistani, ja se tuntuu toimivan todella hyvin.

Kumpi puoli nyt sitten lieneekään etupuoli. Tulipas huonoja kuvia. Runko ei näy tyvestä ollenkaan, johtuen levästä ja sammalesta. Pienet lehdet sentään näkyy. Ruukun tein viime syksynä, ylimitoitettu, mutta kasvatustarkoitukseen OK. Nimeltänsä tuo on korkkisavea.

Tämä puu on tästälähin nimeltään LS3. En tiedä onko "kiinanlikusteri" lajinimeä olemassakaan, mutta sitäkin ajattelin käyttää. Saa korjata.

Kiinanlikusteri

Täytyy ruveta numeroimaan kasveja, ja laittamaan kasvin "nimi" tagiksi. Näin pystyy sitten seuraamaan yksilöiden kehitystä klikkaamalla kasviyksilön nimeä. Voisi käyttää nimeä kuten ls4. Siis Ligustrum sinensis nro 4. Tai eihän se kellekään mitään sano. "Ligustrum s. #4", tai jotain. Ei nyt ehkä vielä ole tarpeen.

Suurin osa kasveista on nyt esitelty. Oikeastaan, loputkin pitäisi esitellä, mutta taitaa se jokin kynnys olla minullakin. Olisi sitten historiaa mitä näyttää, jos niistä jotain tulee. Viisasta olisi vain kuvata kasveja jatkuvasti varastoon, ja näyttää vasta sitten jos jotain näytettävää tulee. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole erityisen hauskaa, vaan aika rasittavaa puuhaa. Saan sen aikaiseksi lähinnä silloin kun teen tänne merkinnän.

Kiinanlikusteri on yksi lempikasvejani. Se viihtyy hyvin sisällä, eikä tunnu vaativan talvea. Tämän yksilön hankin helmikuussa tänä vuonna. Ostoperuste oli ehkä vähän outo, minua miellytti puun rungon alin 2 senttiä. Kuva helmikuulta:

Huono kuva. Ihan mitätön kasvi, mutta tuohon alimpaan oksaan asti kapenemä oli hieno, ja juuretkin kasvavat aika hyvin joka suuntaan.Tuossa vaiheessa en vielä ollut ihan varma siitä, mitä tälle tekisin. Luullakseni suunnittelin kaivertavani tuon keskitapin pois, ja tekeväni tästä jonkinlaisen luudan.

Ensimmäistä istutusta. Sahasin ja kaiversin pois tapin, ja typistelin puuta reippaasti. Tässä kävi sitten lopulta ilmeiseksi, että tämä suunnitelma ei ole kovin mielenkiintoinen. Alimman oksan yläpuolinen runko on liian suora pötkö.

Nyt sitten hypätäänkin yli puoli vuotta eteenpäin. Tässä oli neljä päähaaraa tuon alimman oksan lisäksi. Sahasin rungon halki haarojen välistä, jotta pääsin taivuttamaan niitä. Haarat olivat myös aivan liian pitkiä, noin 10 senttiä.  Kahden etumaisen ympärille kiersin tiukasti niintä,  ja taivutin niitä ulospäin. Alumiinilankoja muutama niinen alla. Oikeanpuoleinen haara katkesi, vasemmanpuoleinen onnistui. Takimmaiset haarat napsahtivat kokeiltaessa molemmat, ja niitä en päässyt taivuttelemaan. Eivät kuitenkaan kuolleet. Annoin takimmaisten haarojen toipua jonkun aikaa, ja kun kasvu oli taas voimakasta, lyhentelin niitä muutamaan otteeseen.

Nyt ollaan tässä. Runko on nyt paljon parempi. Takahaaroista en vielä tiedä mitä niillä teen. Taivutusta ne eivät kestä. Oikeanpuoleisessa on nyt 5 alkua - voisin säästää vain kaksi alinta esimerksi. Olisin ehkä voinut jättää takahaarojen välisen puun poistamatta... Tähtään mame-kokoon,  eli tuohon tuskin tulee korkeutta yhtään lisää. Molemmista takahaaroista luultavasti lähtee vielä pituutta pois, ja sitten alkaa latvuston kasvatus.

Nyt tämä saa taas kasvaa rauhassa, ehkä puolisen vuotta. Seuraavaksi voisi tehdä vähän kaiverrushommia, jotta selviää miten kannattaa edetä.

Likusterin kuulumisia

Tämä pätkäisty ligu teki oksia sopiviin paikkoihin muutamia, mutta suurimman osan aivan eteen keskelle ja turhan alas. Tein pujotteluvarttamisena oksia lisää nelisen kappaletta.

Vein likusterit ulos, ja se näkyy heti uusien lehtien ulkonäössä. Kasvu hidastui tosin, sillä yöt ovat olleet aika viileitä. Uudet lehdet saavat tuollaisen kauniin punertavan säväyksen ulkona.

Likusterit kyllä pärjäävät sisälläkin, mutta pääsen paljon vähemmällä kun pidän mahdollisimman suuren osan kasveista ulkona. Sade hoitaa osan kastelusta, ja loput hoituu letkulla.

Ligu

Likusteri, jonka ostahdin tänään Viherpajasta:

Tämä oli suunnitelma:

Ja sama takaa:

 Pistokaskin jäi pussihoitoon:

Viherpaja ei ole huono paikka tehdä ostoksia. Puiden laatu ei kaikin osin päätä huimaa, mutta hinnat ovat halpoja. Puita on aika paljon, useita satoja. Niissä on todella paljon elukoita, siiroja, tuhatjalkaisia, kotiloita, erilaisia matoja yms, enimmäkseen täysin harmittomia luontokappaleita siis. Tuholaisia löytyy tietysti myös.

Mikä Viherpajassa mättää, on se, että tuotteissa ei pääsääntöisesti ole hintaa tai lajia. Suurin osa on tietysti niitä kaikille tuttuja lajeja, joiden tietämisen voi kyllä ostajalta olettaa. Kiinanlajavat, ligustrumit, fiikukset, sageretiat ja serissat eivät ehkä nimeämistä kaipaa (vaikka  mistäpä niitäkään aloittelija tuntisi?). Kokonaan oma lukunsa on sitten näin talvella lehtensä pudottaneet, joissa ei ole mitään tietoa lajista tai hinnasta. Aika paha sellaista on ostaa. Yksitellenkö niitä pitäisi kiikuttaa kassalle, joka sitten arpoo niille jonkin hinnan?

Hintalaput on kyllä laitettu ruukkuihin, mutta väri huuhtoutuu pois muutaman kastelun jälkeen. Suosittelisin jotain värikoodia, nytkin suurin osa halpiksista maksoi 7,95, 12,50 tai 16,50. Värillinen muovinauha tai teippi voisi pysyä paikoillaan useita vuosia. Tai sitten iso plakaatti pöydälle, että tästä kaikki tähän hintaan.

Toinen asia mikä kaipaisi korjausta on se, että tietyt samat onnettomat jämäpuut seisovat siellä viemässä tilaa uusilta. Ne kannattaisi tuupata ulos muutaman euron hintaan johonkin hiljaiseen aikaan, jos mahdollista. Massatuotetuissa erissä voi olla hyvääkin raaka-ainetta harrastukselle, mutta suuri osa on aina myös huonoa.

Viherpajassa mielenkiintoista on se, että siellä on paljon kiinnostavia ja erikokoisia viherkasveja, joista saa aikaan bonsaita. Nytkin siellä oli muutaman euron hintaan todella paljon fiikuksia, jotka olisivat todella hyviä esim. ryhmäistutuksiin. Olen itse vaan päättänyt, etten enää hanki fiikuksia. Löysin ainakin 10 hyvää erilajista bonsaiehdokasta, sanotaanko 5-10 sentin rungolla. Hintoja en kyllä löytänyt.

Itse kaipaisin kyllä pykälää laadukkaampiakin bonsaipuita, ja erityisesti sitä osastoa, jota on mahdollista kasvattaa sisällä. Japaninvaahteraa, kiinankatajaa ja podocarpuksia on aika paljon, mutta niiden sisäkasvatus ei onnistu, eikä minulla ole sopivaa viileää tilaa. Erityisesti vaahteroissa on aina välillä kelpo yksilöitä.

Podocarpuksista minulta on vielä näkemättä se yksilö, jolla olisi jotain runkoa. Jos valesypressit saa kasvamaan sisällä,miksei sitten nekin. Kun vaan näkisi joskus jonkin yksilön, joka olisi edes etäisesti puun näköinen.