Sateensuojaa

Olen yrittänyt pitää japaninvaahteroille yms. lavojen kansia raollaan, jotta puut voisivat olla hiukan lämpimämmässä ja sateensuojassa. Ei oikein toimi, lavoissa on kosteusprosentti 95-100 koko ajan, ja silloin homeet alkavat rehottaa. Nyt laitoin sitten kaikkien laatikoiden katot noin:

Eli lavat ovat 10-12 senttiä auki joka puolelta, ja kansi tarjoaa sateensuojan. Mieluiten laittaisin pöytien ja hyllyjen päälle katot, mutta se ei ole helposti järkätty. 

Vettä on taas satanut melkein koko syksyn. Jatkossa aion siirtää kotimaisetkin puut sateensuojaan jo syys-lokakuussa. Talvisuojausta (pakkasta vastaan) kotimaiset puut tarvitsevat vasta joulu-tammikuussa, mutta olot ovat ylettömän märät loppusyksystä alkaen kuukausitolkulla.

Tarkemmin ajatellen, tässä lienee ollut minulla iso virhe. Selittää ehkä jonkun yllättäen kuolleen puun kuolinsyyn. Pitkä märkä syksy?

Toinen asia, tuntuu toimivan ihan hyvin lämmittää vähän lavoja / laatikoita. Kotimaiset puut eivät sellaista tarvitse, mutta liki kaikki muut voisivat hyötyä lavan lämmittämisestä. Saisi ehkä kasvukauttakin pidennettyä. Voisi testata esim. 10W / m^2 teholla ensin. Nollan tietämissä 30W teho nostaa suljetun 2 neliön laatikon lämpötilaa n. 5 astetta ja tiputtaa samalla kosteusprosentin noin yhdeksäänkymmeneen. Laatikossa on ylhäällä tuuletusreikä ja alalaidassa on rakoa. 

Kasvukauden pidentäminen voisi olla helpompaa keväästä. Japaninvaahterat reagoivat todella hyvin, kun syyskuussa laitoin niille kannen päälle. Ne lähtivät siis kasvamaan, tekivät uutta lehteä. Härmää ilmestyi kuitenkin myös, ja se ei vetele. 

Tuuletusta voisi myös järjestää, mutta luulen että syksyisin ilma on niin märkää, ettei sillä ole paljon merkitystä. Kosteusprosentit ovat ulkonakin 90-100. Talvella tuuletus auttanee kyllä, kun nollan alapuolella ilman sitoma kosteus romahtaa.

Laatikot voisi siis ottaa käyttöön sateensuojina jo aikaisemmin. Ensin kannet noin kuin kuvassa. Kasveja on silloin kasteltava, mutta mikäs siinä (tai poistaa kannet välillä sadepäivän ajaksi, laiskan huom.). Kannet saavat olla noin kunnes tulee pakkasia. Välillä joutuu siivoamaan vähän, koska laatikkoon pudonneet lehdet kannattaa kerätä pois. Kun tulee pakkasta, eli laatikossa lämpötila laskee alle nollan, voi kannen sulkea. Sitten kun lämpötila laskee alle 5 miinusasteen, pannaan styroksit päälle.  

Sitten kategorian 3 kasveille voisi koittaa lievää lämmitystä. Pienet watit kiinnostavat siksi, että ei tarvittaisi termostaatteja yms. Kaikki säätötekniikka kuitenkin hajoaa. Lämmitystä on helppo tarjota, valoa ei niinkään, joten pimeimpään aikaan marras-helmikuussa kasvien on syytä olla talvilevossa. 

Talvehditusviritystä osa 2

Toinen talvehdituslaatikko on viritetty.

Saranat ylimmässä laudassa vasemmalla

Lauta alhaalla kattoa varten

Lavassa on nyt kaksi tuuletusreikää. Rei'istä leikattu pala on tallessa, ja sillä voi tukkia aukon kovilla pakkasilla, jos tarpeen. Ulkopuolelle tulee ritilä. 

Pohjalla on verkko, ja kannen päälle tulevat styroksit mahtuvat laatikkoon kesän ajaksi.
Tarkoitus oli, että myös kennolevy olisi mahtunut säilöön, mutta styroksit
pienensivät laatikkoa niin paljon että ei mahdu. 

Lavassa on nyt Acer buergerianumia ja japaninvaahteroita. Kiva nähdä minne lämpötilat asettuvat. Testi, kuinka puihin vaikuttaa se, että pakkasille ne altistuvat luultavasti vasta joulukuussa.

EDIT. Testasin sulkea kannen, ja puut näyttivätkin tykkäävän, mutta homeet lähtivät kasvamaan heti. Painovoimainen tuuletus kahdella tuuletusaukolla laatikon yläosassa ei riitä. Avasin laatikon 15cm raolleen. Kannen pitäisi suojata puita kylmiltä öiltä jonkin verran, ja myös liialta sateelta. Lisätestejä tarvitaan.

Talvehditusvirittelyä

Tein vanhan kasvipöytä/talvehdituslaatikko-virityksen uusiksi. Halusin lähinnä läpinäkyvän katon, ja rappuset eivät olleet miellyttävät. samalla vaivalla laitoin laatikkoon styroksit, jotta saan lisää kylmälavatilaa, vaikka en lavaa vielä siihen käyttöön otakaan.

Sivuseinässä näkyy vinoneliö, jonka alla on aukko ulos. Laatikon alalaidat eivät ole kiinni maassa kuin sieltä täältä, tarkoituksella, ja yläosan tuuletusreiän pitäisi auttaa siihen, ettei kantta tarvitsisi aukoa keväisin. Saa nähdä.

Seinissä on 50mm styroksit ja yläreunoissa tiivisteenä 5mm umpisolumuovia. Styroksin leikkaus käy siististi pitkällä ja ohuella fileerausveitsellä, jonka pitää olla hyvässä terässä. Kiinnitys seinään käy esim. 70mm nauloilla + aluslevyillä.

Siinä kannen kanssa. Kennolevyä saa nyt ihan Starkista, 35€ 98x250cm levy, 10mm paksua. Tämä on paljon kevyempää ja pehmeämpää kamaa kuin mitä olen aikaisemmin käyttänyt, ja tätä pystyy leikkaamaan ihan katkoteräveitsellä.

Toiseen laatikkoon tein samantapaiset jutut, mutta kaksi tuuletusaukkoa ylös. Aion hankkia lämpöanturit, joiden avulla lämpötilat jäävät talteen. Tarkoitus on kehitellä sellainen systeemi, joka on hyvin tuulettuva, kovimmilta pakkasilta suojaava ja joka pidentää kasvukautta, lähinnä keväällä.

Talvehdituksesta

Tuli sopivat kelit talvehdituksen käsittelyyn.

Saimme joku aika sitten kunnon esimakua talvesta, mittari käväisi alle -15 asteessa. Yhtenä yönä tosin vain oli noin kylmää. Luntakin saatiin, ja Helsinki oli hetkisen kaunis. Mutta eihän se sellaisena säily. Palatiin takaisin syksyyn.

Kotimaisten puiden laatikon pidin auki, ja annoin lumen sataa sisää. Parasta olisi, jos lumeen varastoitunut kylmä pitäisi lämmöt laatikossa nollan tietämissä tai alle kevääseen asti. Uutena asiana laitoin talvehdituslaatikon päälle pressun. Tarkoitus olisi estää ylenpalttinen jään ja lumen kertyminen laatikkoon.

Nyt alkoi sitten lämpöjakso.

Laatikot pitää avata, jos lämpötila on pysyvästi plussan puolella. Muuten havut kärsivät ja voivat kuolla. 

Tähän pitäisi ehkä lisätä eristettä seiniin ja kennolevy kanneksi.

Laatikot on silloin pakko avata. Syy on havupuissa. Kun lämmöt ovat laatikossa useita asteita plussan puolella, havupuut alkavat yhteyttää ja tarvitsevat valoa. Lehtipuut eivät tarvitse mitään niin kauan kuin lehdet eivät aukea.

Valoa ei tarvita paljon, normaali päivänvalo riittää hienosti. Yhteyttäminen on hyvin vähäistä, puut eivät esimerkiksi kasva. Tai ainakaan niiden ei pitäisi. Täydellinen pimeys on kuitenkin havuille vaarallista, jos ollaan plussan puolella.

Kolmas talvi kylmälavassa, ja nyt se on TÄYSI. 

Herkemmille puille tarkoitetussa kylmälavassa oli vasta kennolevy päällä, ei styrokseja. Mittari kävi lavassa -3.8 asteessa (ulkona -15). Jos noin kylmät jatkuvat pitempään, lämpötila tippuu lavassa vielä muutaman asteen. Ulkomaanelävät uskoivat vasta tässä vaiheessa, että talvi on tullut. Loputkin japaninvaahterat luopuivat lehdistään, samoin japaninjalava.

Kun pakkaset loppuivat, kylmälavassa mentiin saman tien plussan puolelle. Silloin pitää styroksit ottaa pois lavan päältä, jos puiden joukossa on havuja. Läpinäkyvä kennolevy on ok pitää päällä, mutta sen pitäisi olla raollaan, jotta ilma vaihtuu. Nyt kun lämmintä näyttää piisaavan, poistin kennolevynkin joksikin aikaa.

Tuo kennolevy tekee talvehdituksen sikäli helpommaksi, että sen alla havut saavat valoa. Pitäisi virittää sellainen kaikkien laatikoiden päälle. Samoin tein voisi kaikista laatikoista tehdä kylmälavoja, eli lisätä seiniin styroksia eristeeksi. Tuskin se kotimaisiakaan puita haittaa, että ne välttyvät kaikkein kovimmilta pakkasilta. Lavat voisi pitää auki liki koko talven, jotta puut tajuavat kuitenkin, että on talvi, eivätkä lähde kasvamaan liian aikaisin.

Talvehditusratkaisuja voi olla monenlaisia. Kylmälava on vanha keksintö, jolla on aika määrätty merkitys. Idea on eristää kasvit ulkoilmalta kovimpien pakkasten ajaksi. Kylmä se on siksi, että siellä ei ole lantapatteria tuottamassa lämpöä. Jos sellainen on, puhutaan lämpölavasta. Sitä käytetään vihannesten kasvatuksessa, ja sillä voidaan pidentää kasvukautta useita kuukausia. Kylmälava on pohjaton laatikko, jossa on läpinäkyvä kansi. Se on edelleen kylmälava, vaikka seiniin lisätään eristystä ja läpinäkyvä kansi peitetään huippupakkasten ajaksi, perinteisesti puulevyillä, tai esim. styroksilla. Lämmöntuoton hoitaa maa.

Kun puhutaan talvehtimisesta, puille voi käyttää 4-portaista luokittelua.

1. Trooppiset
2. Viileää haluavat, mutta ei pakkasta
3. Kunnon talvi, mutta ei meikäläisiä pakkasia
4. Meikäläisen talven suojattuna kestävät. 

Tatolla on loistava järjestely, jossa ilmeiseti onnistuu talvenarkojen kategorian 2 lajien talvehditus parvekkeella. Tämä on iso juttu harrastuksen kannalta, mahdollisuus hoitaa puita parvekkeella vuoden läpeensä avaisi harrastuksen kokonaan uudelle harrastajakunnalle.

Taton systeemin termostaatin voisi varmasti säätää myös -5 asteeseen kategorian 3 puille.

Kategorian 2 kasveja voisi ehkä talvehdittaa myös lisäämällä perinteiseen kylmälavaan lämpökaapeli maan alle, jolloin lavan ehkä pystyisi pitämään termostaatilla plussan puolella.

Pakkasvahti on lämpökaali, joka alkaa lämmittää kunnolla vasta kun lämpötila uhkaa mennä miinukselle. Se voisi myös toimia.

Tässä lähestytään lämmitettyä kasvihuonetta.

Overwintering bonsai in Finland

This is for Tom, really. First of all, there is a good amount of information available, some of it even quite usefull. Evergreengarderworks , for example. Those would be the best advice one could get, IF we lived in zone 8. Southernmost Finland is borderline zone 6, zone 5 being very close. Search Internet, anything that is written of overwintering bonsai in zone 5 and colder is of interest.

I like that map, because it puts me to zone 6. There are other maps that are not so nice :-). Maps made in other parts of the world are not too accurate in Scandinavia.

For the purpose of discussion, I would first divide trees into 4 categories. Naturally I have not invented these classifications, I just modified general knowledge.

1. Tropicals
2. Tender temperate 
3. Somewhat hardy trees 
4. Domestic trees (and other fully hardy trees)

First and last groups are easiest. Tropicals you can keep inside all year round (given you can provide adequate light and humidity). Domestic trees require only minimal protection, because they are potted (and not growing in the ground).

Following remarks are generalisations. Species is one thing, origin is another.

1. Tropicals

The main difference between Finland and lets say Central Europe (or most parts of the US) is the length of winter. Generel advice tells to take the trees outside when temperatures allow. In my experience this is mostly futile. 

Ficus for example can take temperatures below 10°C, but they wont much grow. Growth takes place mostly at nigth time.  One should take Ficus indoors when night time temperatures fall below 15°C. We may get temperatures like this in May, but usually not before half of the June is gone. Night time temperatures can get (constantly) below 15 again in August. In southern Finland the time one can keep tropicals happy outside is about 6-10 weeks. Sure they can survive a longer period, but will not get any better. Whats the use of keeping bonsai in conditions where there will be no development? 

If you have the time, you could take trees inside for the night and back out at full sun when temperatures allow. This will give you several more weeks of nice sunshine every year. Still, you will have to grow tropicals indoors for 3/4 of the year. 

One will have to find out a way to grow trees indoors so that they not only survive the winter, but get better too as a bonsai. This is not an easy task, and many Finnish bonsai hobbyists have found it too time, space and money consuming to be worth it. They concentrate on outdoor trees. 

2. Tender temperate

These are most common trees we see in shops. Species include Chinese elm (borderline hardy temperate) and Ligustrum sinensis. These are possibly the most difficult to grow in Finland. They want a dormant period, or at least can take some cold, but they really dont want anything that we would call a winter. They can take occasional slight freeze, but not much more than that. 

How do you keep trees in this category alive? I have found a couple of ways.

First, some trees can be grown as tropicals. Carmona for example, I keep them inside all year round.

Second way is keeping trees outside until night time temperatures are about 5°C. Best way would be to wait until we get first frost, and take trees inside the night before :-). Lacking forecasting powers I take these trees inside when I estimate our Autumn has been cool enough for them. Species include Ligustrum sinensis. Last summer was so cold my Ligustrum did not much grow. After it got back inside, it was like it had Spring. Our summer was a winter for it. 

I tried to grow Chinese elm like this, but not with success. Trees deteriorated and died after 3-5 years. I think it is safest to consider it belonging to the next group, group 3. 

Trees in this group can be taken outside after danger of last frost is over, perhaps April - May. That means they will have to be grown indoors half of the year. Same thing as with tropicals, it is not enough to keep them alive, they must develope too. I have got this far with a chinese elm grown as category 2 tree (just to add a picture): 

3. Somewhat hardy trees

These include most species commonly grown as bonsai. Japanese maples, Juniperus chinensis, Japanese and Chinese elm, white and black pine etc. This is the second most difficult group. One can not suppose these plants can take our winter, year after year, and they can certainly not be grown indoors. 

Cold frame is my answer, well insulated box with a translucent insulating cover. When it gets really cold, I use additional styrofoan covers. Coldest temperature last winter was -21°C, and it did not get below -7°C in the cold frame. All zone 7/8 trees should be ok. One has to open the cover when temperatures are over freezing point, or molds and fungus will attack the trees. 

More south, usual way to overwinter trees in this category is in the garage or other unheated space. I know of only one person who does this in Finland, not surprisingly coming from UK. Period for protection is long, 5 to 6 months, and it will be difficult to keep trees between -9 and +4°C (Brent Walston's article above) for so long. From February on daytime temperatures may be quite high, and trees will probably think its Spring already. This is the most dangerous time, because night-time temperatures will be well below zero. It is usually said, its not the cold, its the freeze-thaw cycle that brakes the roots and kills the trees. New soft growth is also very tender. This period could last for 2-3 months. 

In garage one has to take good care, that there are no rodents. 

Moisture is often considered to be the worst enemy of the trees in cold frame. For this reason I do not let it snow inside the box. Melting snow will make things very wet in Spring. 

4. Domestic trees

This is by far the easiest and most rewarding group, when it comes to overwintering. There are at least two ways to provide the minimal shelter these trees require.

First way: My tables second as a wintering boxes. There is a steel net all over, to keep rodents out. Box does not need to be insulated or completely closed - actually its better if its ventilated.

I put trees inside the boxes after temperatures are constantly below freezing. It is common to get -20°C BEFORE we get a snow cover, and even domestic trees will suffer when in pots. If there is a long very cold period, I cover my trees with broken cardboard boxes (inside the box). If so, I left the cardboard on for the rest of the winter. I have not lost any domestic trees due to winter for a long time. 

Second way is to cover trees with lots of snow. Snow protects trees very well. In the spring this will thaw and freeze, but trees under the snow and ice are relatively well protected. It is a common practice to mulch trees, cover the pots and trees to the first branch with bark chips or similar. Mulching protects trees when there is no snow.

Pikku hiljaa....

Kaiketi se kevät on nyt tullut, ainakin joksikin aikaa. Ensimmäiset puut alkavat olla irti jäisestä maasta. Bonsaihyllykön sisällä olevien ruukut ovat vielä tukevasti jään sisällä. Jahka poistan hyllylaudat, sulaminen nopeutuu, mutta sen kanssa ei ole kiire. Ruukussa olevat puut lähtevät liikkeelle nopeammin kuin maassa kasvavat, ja niitä täytyy vähän jarrutella.

Kaikkein huonoin tilanne on se, että puut heräävät aktiiviseen kasvuun, mutta tuleekin vielä kovia yöpakkasia. Kotimaisilla puilla on jarrut tähän, ne ovat hitaita heräämään, ja hyvästä syystä. Hitain taitaa olla tammi.

Spring seems to be here, although I am not yet sure. Pots inside that box/shelf are still inside thick ice, and that's the way it must be. There may still be quite severe falls in temperature, and those trees that are too eager to wake up are in risk to die or lose important branches. 

There are a few trees that I am wintering for the first time, including two Japanese cherries. They are supposed to be among the hardiest, but I do not have high hopes. I always test trees, even though I already know the answer - stick to the natives. Or northern trees, to be exact. Of cource all the trees I test are cheap. 

A Finnish bonsai friend has bought a tree originating high in Italian mountains, and that is very interesting. It has survived Finnish winters with no problem at all. I should try something like that too. 

Parit sypressit

On aika ottaa sisään semitalvehtijoita. Tätä olen kasvattanut muutaman vuoden, ja se on aika nopeasti edennyt puun näköiseksi, mutta ei kovinkaan hallitusti. Oksia vain kuolee pois, ja tuollainen siitä on tullut. Nyt on esimerkiksi kuollut pari oksaa latvasta.

Toiseksi alin oksa kasvaa alimman päällä, joten sen voisi poistaakin. Toisaalta sitä voisi myös yrittää kääntää taaksepäin.

My Chamaecyparis thyoides. I keep it inside from about now to june or july, and put it outside for autumn. Idea is, Finnish autumn should be cool enough to mimic winter. So far this has worked well. It grows only when inside.

Chamaecyparis obtusaa en kasvata semitalvehtijana, vaan se on ulkona vuodet läpeensä. Niissä on kyllä hävikkiä, ja jos minulla olisi joku hieno yksilö, pitäisin turvallisemapana tuoda se sisään talveksi terraariomaisiin olosuhteisiin. Tämä kallio on 3 vuotta vanha.

Siinä on kolme pistokasta. Nyt noissa alkaisi olla materiaalia siihen, että karsimalla voisi yrittää tehdä noista vähän puiden näköisiä.

Tilanne 3 vuotta sitten:

Silloin kasvoivat nuo sammalet aika hienosti. Tälle pitäisi hankkia joku sopiva ruukku.

Small landscape. Chamaecyparis obtusa. This planting is grown outside all year. Now there is some material, I should try to make those little things look more like distant trees. perhaps next summer.

Jokohan se olis kevät

Tänään auoin talvehdityssysteemit, ja ihan hyvältä näyttää. Monet ruukuista ovat vielä umpijäässä, mutta näyttää siltä, että yhtään puuta ei ole kuollut. Nykyinen systeemi toimii erittäin hyvin.

Lehtipuut, joissa ei siis tietenkään ole lehtiä, voi laittaa suoraan aurinkoon. Havupuiden kohdalla kannattaa olla varovaisempi, tällainen aurinkoinen päivä voi kuivata puun, jos juuret eivät ole vielä hereillä.

Jokohan pitäisi viedä ulos myös multeripuu, japaninvaahterat, kiinanjalavat? Entäs oliivi? Sypressit?

Sisään

Pannaanpa muistiin, että tänään tulivat semitalvehtijat sisään. Chamaecypapris thyoides, lawsonii, Kiinanjalavia, buxus sempervirens ja harlandii, ja uusina testattavina mulperipuu, sukua Morus, ja Barcelonasta vuosi sitten siemeninä tuotuja Podocarpuksia.

Morus:

Jotenkin lystikäs vouhottaja. Mallsai, mutta ei mitään rupusakkia, vaan aivan mukava puu, jossa on liikettä. Saksasta tilattu, luulisin että tuolta.

Minulla oli Morus joskus vajaa kymmenen vuotta sitten, ja se kukki ja teki mauttomia mustia marjoja koko ajan. Kuoli sitten, en muista mihin. Näillä on erirttäin kauniit lehdet.

Kevättä ilmassa

Tänään päätin, että on aika päästää kotimaisia puita pois talvisäilöstä. Maahanmuuttajat saavat jäädä vielä suojaan, koska saattaa tulla koviakin yöpakkasia. 

Äkkiseltään tilanne vaikuttaa hyvältä. Myyrät eivät ole tehneet tuhojaan, eikä kuolleita näy. Yksi serbiankuusi on huonossa hapessa, mutta se oli sitä jo viime kesänä. Kompostiin? Vai vieläkö sitä pitäisi katsoa.

Puksipuu sisään kesken talven

Tämä puksipuu jäi pöydälle odottamaan talvehtimispaikkaa, jota ei sitten koskaan löytynyt. Puu oli tehnyt hankinnan jälkeen vain muutaman lehden, ja suhtauduin hyvin skeptisesti sen mahdollisuuteen talvehtia ulkona. Muutaman heikon puksipuun olen tappanut ulkona. Periaatteessa se on talvenkestävä (siis Buxus sempervirens), mutta ruukussa luulisin että se on siinä ja siinä.

Otin ensin sisään testimielessä muutamasta pakkasasteesta yhden pienen puksipuun, josta en niin välitä, nähdäkseni, kuinka se reagoi. Se reagoi hyvin - kasvatti lehtiä muutamassa päivässä enemmän kuin edellisen kesän aikana. Kaksi tai kolme talvea se on jo viettänyt ulkona.

Otin sitten sisään tämän isomman version. Pakkasta oli silloin jo 15 astetta. Laitoin puun muovipussiin varaston lattialle, jossa lämpötila on noin 10 astetta. Noin viikon kuluttua huomasin, että puu lykkää uutta kasvua. Istutin sen pikaisesti uusiksi, sillä sen ruukku oli haljennut, ja pistin valojen alle.

Nyt kiinnostaa sellainen asia, että toimiikohan tämä pikatalvetus tosiaan näin hyvin kuin nyt vaikuttaa. Olen tuonut sisään pakkasesta kosteaan ilmaan ja valojen alle viittä lajia puita, kahta lajia puksipuita (B. sempervirensejä, B harlandiita), sypressejä (Chamaecyparis thyoidesin, C. lawsonii var mikälie), ja kiinanjalavan. Kaikki voivat paksusti. Vielä ei kuitenkaan olla lähellekään voiton puolella. Vasta kesällä tietää, onko tämä toiminut.

Hirveästi kiinnostaisi nyt testata näitä muita hankalia, esim. japaninvaahteraa. Joutuu odottamaan ensi talvea.

Talvitelat 3

Aikaisin saatiin talvi tänä vuonna. Talvehdittamisen kannalta on pääasia, että lunta on paljon. Täytin kasvipöydän lumella, sen mitä sinne vielä mahtui, ja laitoin myyräverkon päälle. Hyllyt vielä kanneksi, ja sitten vain toivotaan, että lumi säilyy laatikossa tuonne huhtikuulle saakka.

Talvitelat 2

Lisäsin eristeeksi retkipatjavärkkiä. Jahka saadaan lunta, sitä vielä pahvien alle, ja sitten kansi päälle.

 Varsinaisesta kasvipöydästä irtoavat kaikki tasot. Verkotin laatikon huolellisesti.

Kasvit paikallaan. Homma menee vielä vähän uusiksi, koska kaikki suojaa tarvitsevat eivät mahdu. Havupuut ja B-sarjan tekeleet saavat tulla toimeen parin pöydän välissä ilman verkkoja.

Talvitelat

On aika laitella puita piiloon. Olisi voinut laittaa jo jonkin aikaa, mutta vielä hyvin ehtii.

Rakensin tällaisen laatikon viime kesänä. Nyt panin verkkoa laatikon pohjalle ja reunoille, jotta myyrät eivät pääse sisään. Laatikko palvelee tietty kasvipöytänä kesällä.

Tämän voisi täyttää leca-soralla puolilleen. Kuoriketta voisi käyttää myös. Lisäeristystä saisi vuoraamalla laatikon solumuovilla tai styroksilla.

Olen käyttänyt eristeenä monta vuotta aaltopahvia. Pahvia tulee sivuille ja päälle useita kerroksia, vaikka 10, jos mahtuu. Jahka lunta tulee, avaan pahvit ja täytän laatikon lumella. Sitten vielä pahvit lumen päälle ja laatikon kansi kiinni. Talven mittaan lisäilen lunta, jos se uhkaa sulaa pois. Koko laatikon peittäminen lumella on hyvä sekin. Tällä menetelmällä hävikkiä ei enää ole tullut pakkasista johtuen juurikaan.

Olen siinä käsityksessä, että vaarallisinta aikaa ei ole talvi, vaan kevät. Tämän vuoksi on hyvä, että lumen päällä on vielä eristettä. Se estää lunta sulamasta lämpiminä kevätpäivinä, ja säilyttää ruukut turvallisesti jäässä aina siihen asti, kun kasvit voi ottaa pois säilöstä. Toistuva sulaminen ja jäätyminen erityisesti keväällä, kun juuret ovat jo hereillä, rikkoo juuret.

Se tietysti riipaisee, jos sellainen kasvi kuolee, johon on jo ehtinyt investoida aikaa, ja josta on jo hyvät suunnitelmat. Yritän silloin olla tyytyväinen siitä, että kasvi kuoli nyt, eikä kymmenen vuoden kuluttua. Vähän sellaista pinnistettyä positiivisuutta, myönnetään.

Muutama huomio parista kasvista tältä syksyltä. Kiinanjalavani ja monet sypressit olivat vielä ulkona, kun pakkaset yllättivät. Mittari tippui -6-7 asteeseen useiksi päiviksi. Otin kasvit lopulta jäisinä sisään, pussihoitoon, ja ne selvisivät hienosti. Kiinanjalavat ovat vahvassa kasvussa nyt, niillä on kevät. En kyllä usko että ne varsinaisesti vaativat talvikautta, pärjäisivät varmasti valojen alla sisällä vuodet läpeensä.

Talvehditusta

Ei ole vaikeata tänä vuonna talvehdittaminen! Jossain tuolla on hyllyjen ja pöytien alla isompia puita, jotka eivät mahtuneet talvehtimisviritykseeni. Ja ihana uusi koiramme Taimi mukana kuvassa myös. Ikää nyt runsaat puoli vuotta. Saas nähdä, joutuuko montakin kertaa keskustelemaan siitä, ovatko nämä hyllyt puille vai Taimille tarkoitettuja, niiltä kun on mukava tähystellä turvallisesta paikasta pihan tapahtumia:

Valtaosa pienistä puistani on jossain tuolla hangen alla.  Pitäisi kaikkien talvenkestävien selvitä tänä vuonna, vaikka pakkasta on välillä ollut paljonkin.

Mutta tältä näyttää sisällä. Kodinonni on jo vallannut lähes kokonaan tuon valolaatikon pohjan. Se kasvaa jo uloskin voimakkaasti, mutta koirulainen perkaa ne pitkät roikot, jotka sälekaihtimien alta puskevat esiin.

Koiran nimi, Taimi, on lasten hartaasti valitsema. Minusta aika ajattelematon nimi. En kuitenkaan tee siitä bonsaita. Liian ohut runko.