sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Pari ruukkua Ruotsista



Gramming pots mainosti itseään Facebookissa, ja pari ruukkua oli niin hienoja, että oli pakko ostaa. Pakko siis siinä mielessä kuin sanaa nykyisin käytetään, eli ei tietenkään oikeasti pakko, kunhan halusin tehdä niin :-/. Vähän huonot värit kuvissa. Shohin kokoisille puille. Alemman lasite on kraklaantunut, se ei oikein näy kuvissa.

Tässä linkki blogiin. Siellä on vielä kaksi oikein hienoa. Ruukut oli hyvin pakattu, joten kyllä Tomakselta uskaltaa tilata. Hinnat ovat realistiset, eivät halvat, mutta hinta-laatusuhde on kohdallaan.

Ruukut on tehty dreijaamalla, ja jalkojen teko on hoidettu mielenkiintoisesti. Pannaas tähän kuvat Tomaksen blogista, joista saa vähän enemmän tolkkua.


Jalat on tehty yksinkertaisesti sorvaamalla savea pois pohjasta ja leikkaamalla (ehkä silmukkaraudalla ) palat pois. Samaa olen itsekin yrittänyt, mutta en ole noin tarkka.


Tässä ruukussa on hieno oivallus, on käytetty pienempää silmukkarautaa, ja jalkojen väliin on jätetty pieni nipukka, joka rimmaa hyvin kyljen syvennyksien kanssa.


lauantai 5. joulukuuta 2015

Leca-soran sihtailua

Ostin pari säkkiä 4-10mm leca-soraa Bauhausista, lähinnä kylmälavojen pohjalle. Ajatuksena siis että sen sijaan että hautaan ruukut maahan laitan ruukkujen väliin lecasoraa.

Sihtailin huvikseni soraa kunnes minulla oli karkeinta tavaraa 10 litraa, ja tuommoisia syntyi:
  • alle 5mm 3 litraa 
  • 5-7mm 11 litraa 
  • yli7mm 10 litraa
Tuo viimeinen on liian karkeata bonsairuukkuihin, se menee suoraan kylmälavoihin. 5-7mm tavaraa tulee paljon, se on OK isoihin ruukkuihin alaosaan. 

Olen alkanut kiinnostua molerin (kissanhiekka) vaihtoehdoista. Melkoiset auktoriteetit (mm. Walter Pall, Morten Albek, Yvonne Graubeck) käyttävät lecasoraa, ja kun aikoinaan kysyin Mortenilta mistä saisi karkeampaa moleria, hän vastasi ettei tiedä, koska se ei sovellu Tanskan märkään ilmastoon. Molerhan on Tanskasta kotoisin, että sikäli kohtuullisen painava mielipide. 

Viime kesä oli todella sateinen ja kylmä, ja se paljasti ettei nykyinen maa-ainekseni ole paras mahdollinen. Maa-aines ei monella puulla kuivunut koko kesänä kuin pari kertaa, ja se on liian vähän. Syy on se, että moler vettyy todella märäksi, ja kapillaari-ilmiö aiheuttaa sen, ettei ylimääräinen vesi valu pois. Kun ruukkua kallistaa, alkaa pohjareiästä valua vettä. Erityisesti tämä pätee isoihin puulaatikoihin, joissa on melkein pelkkää kissanhiekkaa. Karkeampi moler tuntuu toimivan paljon paremmin. 

Todennäköisesti siirryn ensi keväänä maa-ainekseen, jossa on esim. 40% lecasoraa (lähinnä lecasoramurskaa), 20% moleria, loppu turvetta tai kookoskuitua. 

Sisällehän kissanhiekka sopii ihan ilman ongelmia, kun veden määrää pystyy säännöstelemään. 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Vaahteroita


Viimeisen vuoden hankintoja, pakko laittaa ylös ennen kuin unohtuu lajit ja hankintavuosi. Mukana muutama räpsy lehdistä parin kuukauden takaa. Typerä rajoitus Bloggerilla, vain 200 merkkiä sallittu tunnisteille, eli en saa tagitettyä kaikkia lajeja tieteellisellä ja suomenkielisellä nimellä. Huono juttu!

Oikealta vasemmalle:

  • Acer komarovii, koreanperhosvaahtera, http://www.mustila.fi/kasvit/AcerKomarovii, ostin nimellä Acer tschonoskii subsp. koreanum. Valtavan mielenkiintoinen laji, pitäisi olla pieni ja sirokasvuinen puu. Vyöhykkeet I-III. Sori huono kuva lehdestä. 
    Koreanperhosvaahteran lehti
  • Acer davidii, davidinvaahtera josta myyjä sanoi että on melko varmasti se, mutta koska on Mustilan siementaimi, alkuperästä ei voi olla 100% varma. Voi olla risteymä.Vähän tylysti poikkaistu. Hieman jopa tyveä. Tämän lehti on aika ehytlaitainen ja epävaahteramainen. 
    Daavidinvaahteran ehytlaitainen lehti.
  • Acer barbinerve, viitavaahtera.
  • Acer caudatum subsp. ukurunduense, kiinanvaahtera, vyöhykkeet I-II, mutta oikealla alkuperällä jopa V. Ostin nimellä Acer ukurunduense. 
  • Acer campestre, niverävaahtera, Mustilan ostoksista ainut jossa on edes vähän järkeä bonsaikasvatusta ajatellen. 1a luvataan vain vyöhykkeeksi, mutta oikealla alkuperällä voisi olla III. Eurooppalainen laji, pohjoisin luontainen esiintymisalue Etelä-Ruotsi.
  • Acer buergerianum, kolmihammasvaahtera, keväinen hankinta (bonsai.de), joka kasvoi koko kesän todella hyvin. Hyvin talvenarka kuulemma, toivottavasti kylmälava riittää suojaukseksi. 
  • Acer pseudosieboldianum - koreanvaahtera. I-II, jopa III-IV. Mustilan kanta/kannat pitäisi olla hyvin talvenkestäviä, ja näitä pitäisi kasvattaa bonsaiksi! Erittäin kauniita pikkupuita. 
    Koreanvaahteran lehti
  • Acer palmatum, japaninvaahtera, perusmuoto. Ostettu vuosi sitten Viherpajasta, talvehti jo viime talven kylmälavassa. Tämä on ruukussa kasvanut paljon paremmin kuin seuraava maassa. Runkoonkin on tullut paksuutta. Tällä on toispuoleinen nebari, joka pitää ensin fiksata ennen kuin teen muuta, siksi ensi keväänä istutus uusiksi samaan ruukkuun, ja sitten voisi ilmajuurruttaa varresta muutamia pikkupuita. 
Maassa mutta lavassa kasvaa vielä Acer palmatum "Orange dream". Tämä on toinen erä kyseisen lajin kanssa.
Maahan eikä edes kylmälavaan meni myös erittäin kiinnostava laji, alaskanvaahtera, Acer glabrum var. douglasii, jonka pitäisi olla kestävä vyöhykkeelle V asti. Lehtien kooksi mainitaan 2-10cm, mikä on vähän erikoista, mutta luvannee hyvää.
Alaskanvaahteran lehti syysväreissä
Oma yksilöni on varsinainen rimpula. se oli pahnanpohjimmainen, eli viimeiseksi jäänyt. Viimeisiä oli oikeastaan kaksi, katselimme niitä jonkun vaahteraharrastajan kanssa Mustilan taimipäivillä. Toinen oli isolehtisempi ja vahvemman näköinen, toinen pienilehtisempi ja muutenkin heikko esitys. Sovimme että pienilehtisempi sopii paremmin bonsaiharrastajalle :).

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Overwintering bonsai in Finland

This is for Tom, really. First of all, there is a good amount of information available, some of it even quite usefull. Evergreengarderworks , for example. Those would be the best advice one could get, IF we lived in zone 8. Southernmost Finland is borderline zone 6, zone 5 being very close. Search Internet, anything that is written of overwintering bonsai in zone 5 and colder is of interest.



I like that map, because it puts me to zone 6. There are other maps that are not so nice :-). Maps made in other parts of the world are not too accurate in Scandinavia.

For the purpose of discussion, I would first divide trees into 4 categories. Naturally I have not invented these classifications, I just modified general knowledge.
  1. Tropicals
  2. Tender temperate 
  3. Somewhat hardy trees 
  4. Domestic trees (and other fully hardy trees)
First and last groups are easiest. Tropicals you can keep inside all year round (given you can provide adequate light and humidity). Domestic trees require only minimal protection, because they are potted (and not growing in the ground).

Following remarks are generalisations. Species is one thing, origin is another.

1. Tropicals

The main difference between Finland and lets say Central Europe (or most parts of the US) is the length of winter. Generel advice tells to take the trees outside when temperatures allow. In my experience this is mostly futile. 

Ficus for example can take temperatures below 10°C, but they wont much grow. Growth takes place mostly at nigth time.  One should take Ficus indoors when night time temperatures fall below 15°C. We may get temperatures like this in May, but usually not before half of the June is gone. Night time temperatures can get (constantly) below 15 again in August. In southern Finland the time one can keep tropicals happy outside is about 6-10 weeks. Sure they can survive a longer period, but will not get any better. Whats the use of keeping bonsai in conditions where there will be no development? 

If you have the time, you could take trees inside for the night and back out at full sun when temperatures allow. This will give you several more weeks of nice sunshine every year. Still, you will have to grow tropicals indoors for 3/4 of the year. 

One will have to find out a way to grow trees indoors so that they not only survive the winter, but get better too as a bonsai. This is not an easy task, and many Finnish bonsai hobbyists have found it too time, space and money consuming to be worth it. They concentrate on outdoor trees. 

2. Tender temperate

These are most common trees we see in shops. Species include Chinese elm (borderline hardy temperate) and Ligustrum sinensis. These are possibly the most difficult to grow in Finland. They want a dormant period, or at least can take some cold, but they really dont want anything that we would call a winter. They can take occasional slight freeze, but not much more than that. 

How do you keep trees in this category alive? I have found a couple of ways.

First, some trees can be grown as tropicals. Carmona for example, I keep them inside all year round.

Second way is keeping trees outside until night time temperatures are about 5°C. Best way would be to wait until we get first frost, and take trees inside the night before :-). Lacking forecasting powers I take these trees inside when I estimate our Autumn has been cool enough for them. Species include Ligustrum sinensis. Last summer was so cold my Ligustrum did not much grow. After it got back inside, it was like it had Spring. Our summer was a winter for it. 

I tried to grow Chinese elm like this, but not with success. Trees deteriorated and died after 3-5 years. I think it is safest to consider it belonging to the next group, group 3. 

Trees in this group can be taken outside after danger of last frost is over, perhaps April - May. That means they will have to be grown indoors half of the year. Same thing as with tropicals, it is not enough to keep them alive, they must develope too. I have got this far with a chinese elm grown as category 2 tree (just to add a picture): 


3. Somewhat hardy trees

These include most species commonly grown as bonsai. Japanese maples, Juniperus chinensis, Japanese and Chinese elm, white and black pine etc. This is the second most difficult group. One can not suppose these plants can take our winter, year after year, and they can certainly not be grown indoors. 

Cold frame is my answer, well insulated box with a translucent insulating cover. When it gets really cold, I use additional styrofoan covers. Coldest temperature last winter was -21°C, and it did not get below -7°C in the cold frame. All zone 7/8 trees should be ok. One has to open the cover when temperatures are over freezing point, or molds and fungus will attack the trees. 

More south, usual way to overwinter trees in this category is in the garage or other unheated space. I know of only one person who does this in Finland, not surprisingly coming from UK. Period for protection is long, 5 to 6 months, and it will be difficult to keep trees between -9 and +4°C (Brent Walston's article above) for so long. From February on daytime temperatures may be quite high, and trees will probably think its Spring already. This is the most dangerous time, because night-time temperatures will be well below zero. It is usually said, its not the cold, its the freeze-thaw cycle that brakes the roots and kills the trees. New soft growth is also very tender. This period could last for 2-3 months. 

In garage one has to take good care, that there are no rodents. 

Moisture is often considered to be the worst enemy of the trees in cold frame. For this reason I do not let it snow inside the box. Melting snow will make things very wet in Spring. 

4. Domestic trees

This is by far the easiest and most rewarding group, when it comes to overwintering. There are at least two ways to provide the minimal shelter these trees require.

First way: My tables second as a wintering boxes. There is a steel net all over, to keep rodents out. Box does not need to be insulated or completely closed - actually its better if its ventilated.

I put trees inside the boxes after temperatures are constantly below freezing. It is common to get -20°C BEFORE we get a snow cover, and even domestic trees will suffer when in pots. If there is a long very cold period, I cover my trees with broken cardboard boxes (inside the box). If so, I left the cardboard on for the rest of the winter. I have not lost any domestic trees due to winter for a long time. 

Second way is to cover trees with lots of snow. Snow protects trees very well. In the spring this will thaw and freeze, but trees under the snow and ice are relatively well protected. It is a common practice to mulch trees, cover the pots and trees to the first branch with bark chips or similar. Mulching protects trees when there is no snow.

torstai 8. lokakuuta 2015

Kylmälava käyttöön


On niin kylmiä öitä jo että otin käyttöön kylmälavan mamupuille, eli siellä on maassa kasvamassa viinivaahtera, japaninvaahtera, Chamaecyparis obtusa, ja ruukuissa on niverävaahteraa, kolmihammasvaahtera, japaninvaahteran perusmuotoa, koreanvaahteraa, Acer davidii, ja pari kolme muutakin vaahteraa. Monet vaahterat ovat Mustilan saaliita tältä vuodelta.

Vielä siellä on kaksi japaninlehtikuusta, puksipuu, kaksi rhodoa (lännenpursu ja joku pienilehtinen sinikukkainen) ja pari muutakin joita en nyt muista. Kun viinivaahtera vie puolet lavasta, lava on aika täysi. Nämä ulkomaanelävät eivät ollenkaan ehtineet mukaan syksyyn, ekat pakkasyöt puraisivat suoraan vihreitä lehtiä.

Pitää tuulettaa lavaa ahkerasti, jotta homeet eivät pääse rehottamaan siellä.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Fiikus-asiaa

Vedin aika töpöksi tämän tiger-bark-fiikuksen, ja vähän jännitti mitä sieltä tulee, vai tuleeko mitään. 

Oikealle tulikin alaoksa tasan oikeaan paikkaan. Poistelin vielä vähän tavaraa sieltä täältä.

Tässä vähän vastaava tapaus, olisiko noin vuoden takainen hankinta.

 Vähän toisesta kulmasta.

torstai 17. syyskuuta 2015

Uusi pömpelisuunnitelma


Nuo siniset tuolla ovat ledispotteja. Joku voisi sanoa, että onko tuossa järkeä, 18 samaa puuta?!

Ylähylly 10-15 senttiä korkeille puille, seuraava 20 senttisille, kolmas 30 senttisille. Tästä viimeisestä en kyllä tiedä, ei ole oikein ehdokkaita sinne. Ei ole kyllä pieniäkään ihan noin montaa. Nämä hyllyt ovat kiinteitä, joten kannattaa vähän suunnitella asiaa.

Nykyisen pömpelin paikalle. Erona nykyiseen on, että kukin hylly on oma umpinainen kokonaisuutensa, jonka eteen tulee tiivis verho. Lokeroiden välissä ovat ledispotit, edestä ja takaa avoimessa tilassa, jotta syntyvä lämpö pääsee haihtumaan. Voi olla joku pieni tuuletuskin tarpeen. Kunkin hyllyn kattoon on porattu reiät, joihin ledispotit upotetaan.

Kerään kyllä vielä muutaman kuukauden kokemuksia ledeistä.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Ledimuistiinpanoja

Pistetään ylös muutamat ledien lux-arvot, jotta voi sitten vuoden kuluttua katsoa minkä verran arvot ovat tippuneet. Hinnat ovat Suomesta ostetuissa 8-10 euroa, Brillight tuli maksamaan 7€/kpl rahteineen.

  • Brillight 5700K 25° Philips Luxeon 4xcob 4w - 96000 luxia
  • Philips 3000K 36° 1 cob 4W K-Rauta - 74000 luxia
  • Osram 4000K 36° PAR16 5,5W 5xcob - 81000 luxia
  • Airam 4000K 36° 5W 1 cob 5W - 73000 luxia
Mittarin etäisyys lampusta on 10 senttiä. Brillightillä mittasin muutaman, ja niissä on eroja. Merkkasin tuon yksilön, jotta sitten tiedän vuoden kuluttua mitä mittaan. 

Arvoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, Brillight on 25° asteen keilalla, muut 36°. Joissain keilan keskikohta on selvästi kirkkaampi, toisissa keila on tasaisempi.  

Tässä meikäläisen virityksessä haetaan kovaa intensiteettiä, joten kasvit ovat 5-10 sentin päässä lampuista. 36° astetta on siinä ihan ok. 


Seuraavaksi huvittaisi tilata erä Creen ledeillä toteutettuja lamppuja.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Uusi fiikus



Sama vanha laulu :).

Nyt kasvua niin kauan, että uusia oksia ei enää tule esiin. Sitten istutus. Vuoden kuluttua nähdääm missä ollaan. Shohin on mahdollinen, luultavasti korkeudeksi tulee jotain 20 ja 25 sentin väliin, jos en keksi vielä jotain tapaa lyhentää puuta.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Uudet LEDit



Foorumin Viherbonsain kanssa tilasimme viime talvena Brillightin ledispotteja. Tuossa linkki, ja koska se hajoaa pian, tässä kuva:

Noita tuli minulle 20 kpl. Toimittavat eri keiloilla, omani tilasin 25 asteen keilalla. 4W, värilämpötila 5700K. Nämä ovat halogeeneissa yleisellä GU10-kannalla ja suoraan verkkovirtaan yhdistettäviä (jokaisessa lampussa on siis oma virtalähteensä, kuten pienoisloistareissa).

Tässä ensimmäinen viritys:

Toinen viritys on suoraviivaisempi:

Vasemmalla sattuu olemaan hyllyssä tuki, joten lamput ovat vähän alempana. Ei tarkoituksellista, mutta voisi ollakin. Tuollaisen shohin-kokoisen voi siis valaista 10:llä lampulla. Asettelu on tuollainen:

Mame-kokoiselle riittäisi ehkä 7 lamppua:

Isompien puiden valaisussa joutuisi joko lamppuja lisäämään rutkasti tai tyytymään alhaisempaan intensiteettiin. Vähänkin suurempi puu alkaa olla mielekkäämpi valaista monimetalleilla. Intensiteetistä en tinkisi: Tuolla ulkona kasveilla on vain yksi valonlähde, ja jos haluamme sisällä saada aikaiseksi kunnollista kasvua, pitää pyrkiä samaan.

10 ledilamppua vie sähköä 40W. Tämä on minusta aivan kohtuullista. Sähkönkulutus on aivan samaa luokkaa kuin neljän loisteputken alla, mutta spottimaisuudesta johtuen valon intensiteetti on eri kohdilla kasvia 3-10 kertainen. Jälkimmäisessä virityksessä luxit ovat aivan oikealla olevissa lehdissä 10 000, pari senttiä keskemmälle intensiteetti on 60 000 luxia. Aivan lamppujen keilan keskellä olevat lehdet saavat noin 100 000 luxia, saman verran kuin auringossa.

Ensimmäinen viritys on ollut käytössä pari viikkoa, jälkimmäinen pari päivää. Lopullista tuomiota joutuu vähän vielä odottamaan.

Spoteilla on sellainen hyöty, että hajavaloa ei tarvitse yrittää suunnata takaisin kasveille. Pömpelin seinät jäävät aivan varjoon. Taustaksi voi siis vaihtaa vaikkapa tuollaisen tyylikkään mustan vinyylin. Olemme vähän lähempänä olohuonekelpoisuutta.

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Fiikuksen juuret

Istutin uusiksi fiikuksen, ja juuret olivat sen verran mainiot, että räpsin pari kuvaa:


Samalla vaivalla toisenkin fiikuksen juuret:



perjantai 24. heinäkuuta 2015

Pari sembraa

Tämän kevään ostoksia. Ensimmäinen on Pukinmäen Puutarhaliikkeestä.


Kurjen mallinen... Tyvestä 5-7 senttiä, vähän miten sen nyt katsoo. Ostaessa ajatus oli puolivesiputous, jossa joku noista oikealla alhaalla olevista oksista muodostaisi latvuksen.


Nyt huomasin, että tuo alaoksa vasemmalle tekisi hyvän latvan. Olisi liikettä ja hillitön kapenema. Jotain pientä keloa tuohon oikealle, koska siihen jää iso reikä.

Istutin keväällä lammikkoruukkuun, sellaiseen siivilän tapaiseen viritykseen. Istutusalustana 6-10 mm moler-savi pelkiltään. Lannoituksena Bio-Goldia. Tuntuu toimivan hyvin. Vaikka on ollut sateinen kesä, ja uudelleen istutus oli varmaan melkoinen järkytys, puu on lykännyt uutta kasvua hyvin. Syksyllä pitäisi typistää lisää. Kuinkahan paljon sitä uskaltaa. Onkohan liikaa, jos katkaisee pystyssä olevan rungon suunnilleen tuosta mihin kuva päättyy.

Puulla on kolme runkoa, takana oleva on huonoin, mutta ehkä siitä saisi jotain kasvua taakse.



Toinen on Keravan Muhelavaiselta. Nuori puu, mutta muhkea 6-senttinen runko suunnilleen. Piirsin puuhun pari viivaa näyttämään mahdollista rungon linjaa. Toinenkin mahdollinen runko olisi, mutta se tekee 90 asteen kulman. Riippuu tyvestä kumpi on parempi. Melkein olisi mahdollista päästä shohin-kokoon, ruukkuineen alle 20 senttiin. Rungossa on paljon pieniä oksia, joiden toivon säilyvän. Reipas leikkuu syksyllä myös? Tämä on paremmassa kasvussa kuin tuo edellinen.




tiistai 14. heinäkuuta 2015

Lehtikuusia


Plarailin kuukausi sitten saksalaista verkkokauppaa, Bonsaischule Wenddorf, ja silmään osui hieno lehtikuusi. Hinta ei ollut ihan halpa, 295 euroa, mutta puu näytti kyllä sen arvoiselta:

Sitten kesti muutaman viikon, ennen kuin puu saapui - ensin pitää rahan siirtyä, ennen kuin alkavat pakata, ja kuljetus kestää noin viikon.

Kun puu saapui, olin HIUKAN ihmeissäni. Puu ei vastannut ollenkaan muistikuvaani. Ylläolevan pikkukuvan löysin tilaushistoriasta.



Onhan siinä nyt vähän eroa... Olivat lähettäneet väärän puun. Tässä vaiheessa otti hiukan päähän, kolmeasataa en olisi tuosta maksanut ikinä. Ei se huono ole, mutta ei läheskään yhtä hyvä kuin se jonka tilasin. Saamani puu oli edelleen verkkokaupassa myynnissä, hintana 250,-.

Reklamointia sitten vaan peliin. Yhtään eivät pullikoineet, vaan myönsivät heti, että virhe on tapahtunut. Sain kolme vaihtoehtoa:
- saan pitää puun jonka lähettivät, jos maksan siitä 50,-. Lähettävät oikean.
- en pidä puuta jonka lähettivät, jolloin katkaisen sen tyvestä (!) ja lähetän kuvan heille, jonka jälkeen he lähettävät oikean puun.
- pidän saamani puun ja he hyvittävät 245,-, eli puu maksaa 50.

Ihan reilu meininki minusta. Maksoin puun pois ensimmäisen vaihtoehdon mukaan ja jäin odottemaan seuraavaa ehdokasta.

Se saapui tänään.


Vähän reissussa rähjääntynyt, mutta oikea puu se on. Nyt minulla on sitten kaksi.


Uuden puun nebari, kun vähän rapsuttelin sitä esiin:


 Ei se täydellinen ole, mutta aika hieno kuitenkin.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Viinivaahtera

Viime kesän ostos alkaa tulla laatikosta ulos.



Lehdet eivät ole oikeastaan ollenkaan viinivaahteramaiset, vaan melkein kuin tavallisen vaahteran tai vuorivaahteran tms. Ensimmäiset lehdet olivat enemmän lajityypilliset, nyt kun tämä kasvaa kuin hullu, lehdissä on vähemmän haaroja.


Sivukuvasta näkyy, että tyvellä on kaksi oksaa oikein hyvillä paikoilla. Täytyy seurata tilannetta, että alimmat oksat eivät pääse kuihtumaan pois. Ajattelin antaa puun kasvaa rauhassa tämän kesän, jotta nuo isot arvet umpeutuisivat jonkin verran. Talven tullen katkaisen pois kaiken, joka kasvaa ulos kylmälavasta, ja keväällä typistän ylimmät oksat muutamaan kasvupisteeseen. Toiveissa on saada alas enemmän oksia, jotta niissä olisi vähän valinnanvaraa.

Toinen reitti voisi olla typistää yläoksia jo nyt. Olen varma siitä, että puu on tehnyt paljon uusia lepotilassa olevia silmuja kuoren alle, ja vain osa niistä puhkesi lehteen. Mielipiteitä?

Puu saa olla noilla sijoillaan ainakin ensi kesän. Nebaria tälle ei tarvitse rakentaa, oikeastaan vain oksat puuttuvat.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Ficus


 Lehtien poiston (tunti!) jälkeen:

Tyvi on kehittynyt hienosti. Puulla on ollut vuoden ajan hame. Kasvihuonemaisissa olosuhteissa ilmajuuria tulee jatkuvalla syötöllä. Puulla on nyt 210W monimetallivaloa, 3*70W. Kasvutapa on riittävän hyvä tämän kokoiselle puulle.

Seuraavaksi tämä pitäisi ensin langoittaa ja sitten istuttaa uusiksi. Puu alkaa nousta ylös ruukusta, juuria on niin paljon. Istutus onkin sitten vielä lehtien poistoa isompi homma, juuret pitäisi varovasti järjestellä. Se on erittäin hidasta puuhaa, ne pitäisi laittaa kauniisti säteittäisesti, ja niin levälleen kuin mahdollista. Ajan saatossa luulen että tyven saa vielä paljon leveämmäksi. Juuret myös kasvavat yläs maa-aineksesta, ja sitten takaisin. Pintajuuria saattaa saada aikaiseksi koko ruukun alalle.

Pannaas vielä kuva puusta, jonka vuoksi lähdin tähän suuntaan (nämä ovat aina niin vaatimattomia tämä mallit):


Tonyn graniittiruukkuja


Tony on tehnyt aikas hienoja ruukkuja graniitista rälläkällä ja timanttilaikalla. Koska ei ole timanttiporaa, halkeama toimii viemäröintinä. Nämä olisivat mame/shohin kokoiselle puulle. Minulla on yksi Carmonan käppyrä, jolle tämmöinen voisi hyvin sopia.

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Vanha tammi

Päivitys.


Vähän vaisuksi jäi oikeanpuoleisen rungon langoituksen vaikutus. Ei se ihan piikkisuora ole, mutta ei paljon puutukaan. Koko hoitoa pitäisi saada kompaktimmaksi. Oksia vasemmalla on helppo lyhentää. Oikeanpuoleisen rungon latvan voisi poistaa, ja rakentaa uuden alemmasta oksasta. Samalla latvuksesta voisi tehdä pyöreämmän.

Toistaiseksi saa mennä nyt noin, koska leikkasin juurista pois tänä vuonna varmaan 90%. Tällä on ollut kaksi nebaria päällekkäin, nyt vihdoin ylempi on sen verran vahvistunut, että poistin puolet alemmasta. Ensi vuonna lähtee toinen puoli, sitten tämä menisikin oikean korkuiseen ruukkuun. Ensi kevääksi pitäisi varata joku sopiva. Tai sitten, jos nebari vaikuttaa hyvältä, voisi tämän panna maahankin muutamaksi vuodeksi. Hyviä tammia on kyllä niin paljon tiedossa, että pelkään, että tämä jää paitsioon jossain vaiheessa.

Edellisessä jutussa ollut tammi on varmaankin paljon parempaa materiaalia bonsaiksi, mutta tämä on jo puu.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Uusi tammi

Tänä keväänä kerätty tammi on lähtenyt kasvuun kuten ounastelinkin, eli villisti. Juuret olivat aivan loistavat, koska maa oli hyvää muhevaa irtonaista multaa.


Laskin huvikseni oksien ja silmujen määrän, ja niitä on yli 50. Kasvu on latvassa paljon voimakkaampaa kuin tyvellä. Versot latvassa ovat noin 3-tuumaisia, kun ensimmäisessä mutkassa lehdet ovat vasta puhkeamassa. Alimman oksan pitäisi olla suurin, täytyy selvitellä kuinka sitä saisi edistettyä.

Tappi tyveltä lähtee jossain vaiheessa, tappi keskivaiheilla oikealla lähti jo kuvan oton jäljeen. Ylhäällä on kaksi latvaa, puun lopullinen etupuoli ja asento ratkaisee kumpi jää.


Toinen kuvakulma, jossa fuusioitunut oksa tekee käänteistä kapenemaa. Toisaalta fuusiojäljestä tulee liikettä, joka on hyvin synkassa puun kierteisyyden kanssa. Laitoin muuten tuoreeltaan faseen kuvan tästä internetbonsaiclubiin, ja itse Kevin Bailey otti asiakseen kommentoida, että "Excellent spiralling of the trunk." Hänet mainittiin jossain kirjassa, että "One of the leading yamadory specialists in UK", tai jotain sinne päin. Oikea bonsaiguru kuitenkin. Ehkä sillä Facebookillakin on jotain käyttöä :-).

Vähän on pigeon breast- ongelmaa tuossa kuvakulmassa, eli tyvi on kupera, ei kovera. Ehkä tyven juurten vahvistuminen auttaa.


Kolmas suunta, joka tuntui kerätessä miellyttävän joitakuita. Ihan maaraja onkin tästä suunnasta paras, lukuunottamatta tuota tappia. Tappi tulee puun alta, sen kohdalla ei ole juuri ollenkaan. Olen huomannut, että tammet kasvavat usein pareittain. Ilmeisesti oravat istuttavat ne siten - tai sanotaanko  neutraalimmin, että oravien kätköissä on useampia terhoja.

Tapin yläpuolella on jälki joskus katkaistusta rungosta, ehkä tämän tapin kohdasta saisi aikaan jotain samantapaista. Maarajaan pitäisi sitten saada juuria.

Tällä en juuri näe riskejä. Tammi ei luonnossa juurikaan esiinny vyöhykkeen 1 pohjoispuolella, joten ruukkukasvatuksessa tammea on pidettävä vähän talvenarkana. Toinen riski on liikakastelu. Laatikossa on noin 50 litraa maa-ainesta, ja se imee itseensä vettä kymmeniä litroja. Tammi kuluttaa vettä hyvin vähän. Jos laatikkoa kastelee liikaa, vesi jää seisomaan pohjalle. Voisi kuvitella, että kissanhiekka on niin läpäisevää, että näin ei käy, mutta niin siinä vain käy, huolimatta pohjan suurista aukoista. Samoin käy liian isossa ruukussa. Kastelen tammea vasta kun maa-aines alkaa olla pohjaltakin kuivaa, enkä silloinkaan niin paljon, että maa-aines vettyy tyystin. Laatikko on myös tiltattu hiukan vinoon, jotta sateellakaan koko pohjalle ei muodostuisi vettynyttä kerrosta. Vain alin nurkka jää vettyneeksi.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Haapa


Haavassa on ensimmäinen pieni lehtisetti. Huono kuvakulma, oksat oikealla ovat päällekkäin. Haluaisin pienentää puuta aika paljon, mutta ei vielä, ei ehkä koko vuonna. Viime kesän kasvatus ei mennyt putkeen. Annoin puut kasvaa paljon yli, ja leikkasin sitten kaikki versot kahteen kasvupisteeseen. Viimeinen kolmas leikkaus oli kuitenkin liian myöhään, elokuussa, ja sen jälkeen tullut hieno kasvu ei ehtinyt kovettua ennen talvea. Suuri osa uusista pienistä versoista kuoli talvella. Laitetaan tähän ylös mitä viime kesänä ajattelin, eli jos tuota tapaa haluaa noudattaa, kaksi leikkausta riittää Suomen lyhyessa suvessa, toinen juhannuksen tietämissä ja toinen siitä kuukauden kuluttua.

Tämä vuonna oli istutus, vuoden tauon jälkeen, ja haapa onkin lähtenyt liikkeelle vähän rauhallisemmin. Juurista ei tullut otettua kuvaa, pitää kuvata seuraavalla kerralla, ne ovat muuttuneet aika tavalla. Olin varma siitä, että ruukku on täynnä pitkiä juuria, jotka kiertävät ruukun moneen kertaan, kuten aina tähänkin asti, mutta nyt juuret olivatkin aika lyhyitä ja paksuja. Selvää kehitystä siis sillä suunnalla. Voin hyvin siirtyä istuttamaan kahden vuoden välein.

Sisus lahoaa kovaa vauhtia. Siksi käsittelin kuolleen puun rikkikalkilla, vaikkei sen väri lehtipuun sisustaan kovin hyvin sovikaan. Sitä ehtii kuitenkin värjäillä myöhemmin, ilmeisesti riittää sekoittaa rikkikalkkiin vähän nokea, niin väri on tummempi. Käsittelemättömänä kuollut puuaines ei väriltään juuri poikkea haavan kuoren väristä.


Puun takapuolella saattaa piillä tuleva etupuoli. Katselin tätä puolta melkein koko viime kesän, ja se alkoi vähitellen viehättää. Siellähän on yksi juurikin. Takana ei sitten olisi ainuttakaan oksaa.


Tuossa runkoa nykyiseltä etupuolelta.  Puu on kallistettu reilusti oikealle verrattuna viime vuoteen, syntymässä oleva nebari on nyt oikealta puolelta ruukun pohjalla. Näin se taitaa olla ainakin pari vuotta.


Istutuksen jälkeen lehdet ovat pienet ja kauniit. Ne ovat kaikki suunnilleen yhden ja kahden euron kolikoiden kokoisia.