lauantai 6. kesäkuuta 2015

Uusi tammi

Tänä keväänä kerätty tammi on lähtenyt kasvuun kuten ounastelinkin, eli villisti. Juuret olivat aivan loistavat, koska maa oli hyvää muhevaa irtonaista multaa.


Laskin huvikseni oksien ja silmujen määrän, ja niitä on yli 50. Kasvu on latvassa paljon voimakkaampaa kuin tyvellä. Versot latvassa ovat noin 3-tuumaisia, kun ensimmäisessä mutkassa lehdet ovat vasta puhkeamassa. Alimman oksan pitäisi olla suurin, täytyy selvitellä kuinka sitä saisi edistettyä.

Tappi tyveltä lähtee jossain vaiheessa, tappi keskivaiheilla oikealla lähti jo kuvan oton jäljeen. Ylhäällä on kaksi latvaa, puun lopullinen etupuoli ja asento ratkaisee kumpi jää.


Toinen kuvakulma, jossa fuusioitunut oksa tekee käänteistä kapenemaa. Toisaalta fuusiojäljestä tulee liikettä, joka on hyvin synkassa puun kierteisyyden kanssa. Laitoin muuten tuoreeltaan faseen kuvan tästä internetbonsaiclubiin, ja itse Kevin Bailey otti asiakseen kommentoida, että "Excellent spiralling of the trunk." Hänet mainittiin jossain kirjassa, että "One of the leading yamadory specialists in UK", tai jotain sinne päin. Oikea bonsaiguru kuitenkin. Ehkä sillä Facebookillakin on jotain käyttöä :-).

Vähän on pigeon breast- ongelmaa tuossa kuvakulmassa, eli tyvi on kupera, ei kovera. Ehkä tyven juurten vahvistuminen auttaa.


Kolmas suunta, joka tuntui kerätessä miellyttävän joitakuita. Ihan maaraja onkin tästä suunnasta paras, lukuunottamatta tuota tappia. Tappi tulee puun alta, sen kohdalla ei ole juuri ollenkaan. Olen huomannut, että tammet kasvavat usein pareittain. Ilmeisesti oravat istuttavat ne siten - tai sanotaanko  neutraalimmin, että oravien kätköissä on useampia terhoja.

Tapin yläpuolella on jälki joskus katkaistusta rungosta, ehkä tämän tapin kohdasta saisi aikaan jotain samantapaista. Maarajaan pitäisi sitten saada juuria.

Tällä en juuri näe riskejä. Tammi ei luonnossa juurikaan esiinny vyöhykkeen 1 pohjoispuolella, joten ruukkukasvatuksessa tammea on pidettävä vähän talvenarkana. Toinen riski on liikakastelu. Laatikossa on noin 50 litraa maa-ainesta, ja se imee itseensä vettä kymmeniä litroja. Tammi kuluttaa vettä hyvin vähän. Jos laatikkoa kastelee liikaa, vesi jää seisomaan pohjalle. Voisi kuvitella, että kissanhiekka on niin läpäisevää, että näin ei käy, mutta niin siinä vain käy, huolimatta pohjan suurista aukoista. Samoin käy liian isossa ruukussa. Kastelen tammea vasta kun maa-aines alkaa olla pohjaltakin kuivaa, enkä silloinkaan niin paljon, että maa-aines vettyy tyystin. Laatikko on myös tiltattu hiukan vinoon, jotta sateellakaan koko pohjalle ei muodostuisi vettynyttä kerrosta. Vain alin nurkka jää vettyneeksi.

2 kommenttia:

Anonymous comments allowed because of public demand.