torstai 28. huhtikuuta 2016

Tammen nebarin kehitystä

Tässä kuvasarjana tammen nebarin kehitys:

2012
2012

2013

2013

2015


2016

Vähän huono tuo viimeinjen kuva, sateessa ja pimeällä räpsäisty.

Tällä vesselillä oli kaksi nebaria päällekkäin, ja ylempi ei kehittynyt juuri ollenkaan, ennen kuin poistin alempaa. Viime vuonna lähti puolet alemmasta, tänä vuonna toinen puoli. Juurista leikkasin viime vuonna 90%, ja vuodessa ruukussa oli todella suuret juuret, pisimmät kiersivät ruukun moneen kertaan. Uskalsin tehdä saman tempun uudestaan, postin juurista noin 90%. En pidä tätä enää edes riskinä.

Luulen että tammi pitää istuttaa uudestaan joka vuosi, kunnes juuripaakku alkaa olla "valmis", eli juuret ovat lyhyet ja paksut. Tämä etenee siten, että aluksi puulla on vähän juuria, jotka kasvavat voimakkaasti pituutta. Esimerkiksi tällä oli ehkä 20 kpl metrin mittaisia juuria. Vuosi vuodelta juurien määrä kasvaa, ja vastaavasti ne kasvavat vähemmän pituutta. Lopulta juuria on satoja, ja ne eivät ehdi kiertää ruukkua vuoden aikana. Silloin istutusvälin voi pidentää kahdeksi vuodeksi.

Minulla bonsaiharrastukseen liittyy hyvin voimakkaana se ihmeen tuntu, jonka koin kun alkuvaiheessa katselin hienoja bonsaipuita. Mikä erityisesti aina ihmetytti minua oli rungon voimakas kapenema ja puun tyven trumpettimainen leviäminen. Luulen että alkuvaiheessa minusta puu oli sitä hienompi, mitä leveämpi tyvi sillä oli. Myöhemmin sitten on alkanut katsoa muitakin asioita. Edelleenkään en kuitenkaan oikein välitä puista, joilla ei ole suuren puun tyveä. On aika mielenkiintoista keskustella näistä asioita muiden kanssa, sillä vaikka samaa asiaa harrastetaankin, arvostukset voivat olla todella erilaisia.

5 kommenttia:

  1. Tässä tyviasiassa tulee minulla se, että vaihtelunhalu. Jos järkijään puiden tyvi on ohutta, niin alkaa tulla kaavamainen fiilis. Sama voisi tulla paksutyvisissä, mutta ei pääse tulemaan kun niitä ei niin hirveästi tule vastaan. Paksu tyvi *ja se kapenema*, voi myös antaa enemmän mahdollisuuksia kaavan valintaan.

    Kapea on sitten yleensä literati tai todella pieni puu.

    VastaaPoista
  2. Löytyykö kokemusta samasta tekniikasta muiden puiden kanssa? Toimiiko muillakin lehtipuilla? Kenties myös havuilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammi, haapa, mongolianvaahtera on testattu, havuja ei. Luulen että toimii havuillakin, mutta varovaisempi pitää olla, ettei puu hylkää toista tai molempia haaroja. Tuskin juuri kuolee siihen, että sen päältä leikataan siivu pois. Juuren halkaisun tekisin vaiheissa, koska molempiin haaroihin pitäisi jäädä reilusti hiusjuuria. Ensin juuresta suikale pois, seuraavana vuonna halki tyvestä, sitten pikkuhiljaa halkeamaa levitettäisiin? Yhdellä pesäkuusella voisin asiaa testata.

      Poista
    2. Kas huomasin että olen jo aloittanut sen pesäkuusella, olisiko viime vuonna. Ihan ok:lta näyttää, juuri on kaiverrettu aika syvälle, molemmat puolet elossa.

      Poista
    3. Hyvä tietää.

      Täytynee laittaa "tekniikka" käyttöön.

      Poista

Anonymous comments allowed because of public demand.