lauantai 9. syyskuuta 2017

Männystä

Pari huomiota männyistä.


Kuvan puu on kerätty keväällä 2016. Kuten näkyy, puu otti hiukan siipeensä. Vuoden 2016 kasvu on vähän heikkoa - vaikka tietysti kasvu on aivan loistavaa, kun otetaan huomioon että puu on vasta kerätty. Puu kasvoi kalliolla, ja sille on saatu hyvät juuret mukaan (kertoi kerääjä). Istutusalustana on kissanhiekka ja puu on laatikossa.

Erinäisistä syistä puu joutui minulle 2016 syksyllä. Tilttasin laatikon reilusti vinoon, koska kissanhiekka tuntui vettyvän aika pahasti sateilla. Talvehditus oli paljaan taivaan alla, ja lumella peitettynä, silloin kun lunta saatiin. Kastelu on ollut näin sateisen kesän aikana melko vähäistä. Tämä vuoden kasvu on ollut todella voimakasta, kuten kuvasta näkyy. Suht vähäinen Biogold lannoitteena.

Voimakas kasvu kertoo, että ensi keväänä puun kanssa voisi edetä. Usein männyille suositellaan 3 vuoden toipumistaikaa, joten hyvin voi vielä odottaakin.

Puun voisi istuttaa ruukkuun, mutta jos puu minulla vielä on, ajattelin testata sille sellaista, että koitan rapsutella pois vanhaa maata, joka on juuripaakun keskellä edelleen, kajoamatta ollenkaan laatikon reunoihin. Perustelu on se, että reunoilla kasvavat uudet juuret ovat edelleen hyvin hauraita. Voi olla, että tämän voi tehdä vähillä vaurioilla puun kannalta.


Kuvassa keskivaiheilla uudet takasilmut, jotka tulivat esiin muutamassa viikossa. Nuo taitavat olla viime vuoden kasvussa. 

Toinen asia. Mänty teki normaalit 2-3 suurta silmua liki jokaisen verson kärkeen. Napsaisin nämä kaikki pois noin 3 viikkoa sitten. Ajankohta on valittu niin, että kasvukautta on vielä jäljellä reilusti, jolloin kun silmujen tuottama auksiini häviää puun systeemistä, se tekee uudet silmut. Uusia silmuja tuntuu syntyvän eniten vuoden 2016 kasvuun, jonkun verran myös 2017 kasvuun, ja jonkin verran myös vanhempaan puuhun. Tämä lupaa hyvää tuleville vuosille. Arvaan että tämä olisi ollut virhe viime vuonna tehtynä, ei ehkä fataalia, mutta ei olisi edistänyt puun kehittymistä.

Puulle jäi liki kaikki tämän vuoden kasvu, joten tämä toimenpide ei ole suurikaan rasitus, eikä energiatalouden pitäisi tästä kärsiä. Koska neulaset ovat tallella, ne tuottavat sokereita ja juuret kasvavat edelleen. Toisin sanoin, poistettava biomassa on vähäinen, mutta vaikutus puun kasvutapaan on suuri.

Männyistä sanotaan jopa, että ne eivät tee helposti takasilmuja. Tämä voi olla totta puilla, joille ei tehdä mitään toimenpiteitä, mutta erityisesti silmujen poisto saa männyn tekemään takasilmuja helposti. Tuntuma on, että ensimmäisellä kertaa silmuja tulee jonkin verran, mutta kun tätä (ja muita mäntyjen tekniikoita, jotka tähtäävät samaan) tehdään uudestaan ja uudestaan, takasilmuja alkaa tulla enemmän ja enemmän. Luulen että silmujen poisto johtaa vaikkapa satojen uusien silmujen aihioiden heräämiseen, mutta sitä mukaa, kun silmuja putkahtaa esiin, lisääntyvä auksiini alkaa rajoittaa niitä. Ne palaavat silloin lepotilaan, mutta etenevät taas kun seuraavan kerran tehdään toimenpiteitä.

Olen napsinut silmuja pois keväällä, ja silloin uusia silmuja putkahtaa esiin myös. Luulen että tämä on kuitenkin parempi tehdä loppukesästä, koska silloin silmut ovat keväällä valmiina, eikä kasvukautta hukata. Näin myös viileä syksy tulee hyötykäyttöön. Tällä voi olla isokin merkitys pitkässä juoksussa.


2 kommenttia:

  1. Hyvin lähtenyt puu kasvuun keruun jäljiltä. Mitä itse olen omien kerättyjen mnäntyjen kohdalla laittanut merkille, se että vanhemmat neulaset tippuvat jonkin ajan kuluttua keruun jälkeen pois on hyvä merkki. Se on merkki siitä,että puu on sopeutumassa uusiin olosuhteisiin. Niiden puiden kohdalla, jolla sitä ei ole tapahtunut ja joiden neulaset ovat näyttäneet muuten hyvinvoivilta, ovat sittemmin heittäneet veivinsä.

    Hyvä ja selkeä kuvaus tehdyistä toimenpiteistä. Tästä ei ole liikaa nähnyt selkeitä esimerkkejä suomeksi (tai edes muulla kielellä).

    Mielenkiintoista nähdä miltä homma näyttää keväällä ja kesällä takasilmujen suhteen. Itse odottaisin ainakin syksyyn/loppukesään muotoilun kanssa, että saa paremman käsityksen takasilmujen kehityksestä ja käytetyn tekniikan toimivuudesta.

    Muistaakseni noissa Ryan Neilin videoissa ei männyistä (pinus sylvestris) koskaan leikattu kärkisilmuja pois. Silloin kun takasilmuja lähdettiin kehittämään, olivat ne jo ehtineet kasvaa jonkin verran. Ja tällöin leikattiin koko oksa pois takasilmun jälkeen, jolloin koko sille oksalle ohjautunut energia ohjautui takasilmulle. Erityisesti keväällä silmujen poistamisesta RN varoitteli ja oli sitä mieltä että se heikentää puuta tarpeettoman paljon.

    VastaaPoista
  2. Versojen poisto on yleinen tekniikka, joko osittain tai jopa kokonaan. Siinä se kärkisilmukin lähtee. Tämä tehdään kun kuluvan vuoden kasvu on kovettunut. Ero ei ole iso tähän.

    Jälkimmäinen kuva on tuossa siksi, että jälkisilmut ovat jo puhjenneet. Pitääpä selventää juttua.

    VastaaPoista