sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Lissabon osa 3 - tuliainen

Ostin Lissabonista yhden bonsain. Maahan sopivasti päädyin oliiviin, vaikka ostokelpoisia puita olisi ollut paljon muitakin. Myös oliiveja oli useita. Tällä oli pienimmät lehdet. Lyhyt töpö se on myös, mikä tarkoittaa että se on helpompi valaista keinovalolla.

Pakkasin puun paksusti kelmuun, toisaalta puun suojaamiseksi,
toisaalta pitääkseni mahdolliset elukat  paketissa.

Hyvät juuret. Niiden seasta löytyi muutamaa sorttia elukkaa, mutta ei kummempia.
Uudessa ruukussa - puoli senttiä liian korkealla?
Sellainen virhe tule tehtyä, että poistin rungon päältä alkavan paksun juuren, ja sen jäljiltä runkoon jäi paha kuoppa. En pidä siitä, että juuret alkavat jostain muualta kuin maarajasta. Tuo juuri olisi kuitenkin todennäköisesti sulautunut puun runkoon nopeammin kuin monttu kasvaa umpeen.

Apartementoksemme verhosta löytyi valtava hyönteinen, josta en halua tietää mikä se oli. Lapset näkivät myös jonkin ruskean ja ison kipittävän hirsiä pitkin katon rakoon. Lapset olivat sitä mieltä, että hiiret ovat söpöjä, joten se tuomittiin hiireksi. Se pystyi kuitenkin juoksemaan hirren alapuolta pitkin, joten jokin lisko tai iso hyönteinen on myös mahdollinen.

Lattialle tämän puun läheisyyteen ilmestyi läjä muurahaisia, jotka yrittivät tehdä pesän yhteen sängyistä. Näistä johtuen täytyy sanoa, että en ole koskaan tehnyt niin huolellista juurten puhdistusta kuin nyt. Tämä puu menee sisälle, enkä totisesti halua jotain etelän elukkaa riesoikseni. Provadon puikot vielä perään, ja eletään toivossa.

Olen jo pitkään miettinyt, että pitäisi kokeilla oliivipuuta. Suurin odotettavissa oleva ongelma on valon puute. Oliivi elää täydessä välimeren auringon paisteessa. Tämä meni nyt neljän loisteputken alle, mutta se on aika vähän kuitenkin.

Jonkinlaisen lepokauden oliivi viettää myös, ei lämpötilan laskun vuoksi, vaan kuivuuden. Mitähän tämä tarkoittaa sisäkasvatuksen kannalta?

Ruukku omaa tekoa, kiillotettua, savustettua ja kotipolttoista punasavea. Vähän pieni, noin visuaalisesti, mutta hyvin riittävä. Istutusalustana akadamaa 80%, kookoskuitua 20%.

4 kommenttia:

  1. Mites lentokoneessa käsimatkatavaroissako tuon kuljetit? Itselläni oli kanssa aikomus tuoda reissulta puu, mutta tuntui niin hankalalta, kun rajattu se miten paljon sinne käsimatkatavaroihin saa ottaa. Se jäi sitten, eikä kyllä semmoista sopivan pientä löytynytkään, vaikka neljässä eri bonsailiikkeessä kävin. Muuten EU alueella taida mitään rajoituksia noiden suhteen olla. Kaukomailta voi olla eri juttu.

    Viehättävä ja terveen näköinen puu. Nätti tuo omatekemä ruukkukin! Voi olla että tuo viimeisen kuvan suunta ei olisi paras etupuoli tuolle. Oliiveista ei ole mtn. kokemuksia mulla, joten jään katsomaan miten tämä pärjää täällä pohjolassa.

    VastaaPoista
  2. Kiitti kommentista, Masa. Tämä meni ihan ruumassa matkalaukussa. Pieni puu, jäykät oksat, kelmu pitää maa-aineksen paikoillaan, niin ei niin väliksi vaikka heittelisivätkin.

    Etupuoli on huono, joo, ja se näyttää muutenkin paremmalta ennen uudelleenistutusta. Mutta vähän pelotti mitä sieltä ruukusta löytyy.

    Ruukun pinta on minusta kaunis, mutta tämä on näitä ekoja tekeleitä, ja alaosa on aivan typerä. Mutta tuollaisessa kasvatuskäytössä ok.

    Missä päin kävit? Oliko hyviä puita?

    VastaaPoista
  3. Jaa, minä kun elin siinä kuvitelmassa että siellä ruumassa on pakkasta... Mutta kaiken kaikkiaan aika rajattu on se mitä lentokoneessa saa kuljetettua. Jos ei maksa lentoyhtiölle siitä ilosta. Kaizen Bonsaista olen myös joskus funtsinut tilaavani jonkin eeppisen yamadorin. Lähinnä myrttejä katellut. Mutta aika hirvittävät rahtimaksut ovat.

    En nyt ole missään ulkomailla käynyt, mutta muutama vuosi sitten tuli käytyä Pariisissa ja sitä ennen Lontoossa. Pariisin keskustan alueella on ainakin neljä bonsaikauppaa ja yhdessä Pariisin monista puistoista/puutarhoista on bonsaille varattu alue, jossa on hienoja bonsaita näytillä. Näihin kaikkiin pääsee näppärästi metrolla, kun yleensä tuollaiset ovat jossain keskustan ulkopuolella, julkisen liikenteen ulottumattomissa.

    Kyllähän noissa kaikissa oli hyviä puita. Varsinkin kun vertaa mitä suomessa on tarjolla. Olen näistä reissuista aikoinaan bonsaifi foorumille raportit kuvineen kirjoittanut, jotka varmaan oletkin hoksannut. Mutta eikö ole kiva nähdä livenä hienoja puita? Aina se nettikuvat voittaa. Jos joskus tonne Lissaboniin eksyn niin täytyy ehdottomasti tuolla käydä. Oliko siellä muita bonsai paikkoja?

    VastaaPoista
  4. En löytänyt muita, mutta se ei juuri meinaa mitään, mä valmistauduin vähän huonosti. Sintra on muutaman kymmenen kilometrin päässä, vuorilla, ja siellä on jonkunlainen bonsaikeskus. Vuoret olisi muutenkin kiinnostavia, yamadorimielessä. Se kyllä vaatisi sitten isompaa valmistautumista. Sintraan menee junia Lissabonista, ja ne on älyttömän halpoja.

    Portugalissa on paljon bonsaibloggaajia, niiltähän saisi tietoa. Joskus myös myyvät yamadorejaan, niiltä voisi saada sopuhintaan. Euro ei ole ihan sama asia siellä. Mutta puiden kestävyyshän sitten on iso kysymysmerkki. Harvat niistä luultavasti pärjäävät sisällä tai ulkona sen puoleen.

    Tarkistin tuon lämpötila-asian, nyt vasta siis. Ruuman lämpötila on viileämpi kuin matkustamon, mutta ei pakkasen puolella. Joku jossain sanoi ilmailuhallituksen sanoneen.

    VastaaPoista

Anonymous comments allowed because of public demand.