Viime kesänä olin heittämässä tämän roskiin muutamaankin otteeseen, sillä sen lähes kaikki lehdet tippuivat, ja se näytti aika pahalta. Hyvin se sitten kuitenkin lähti kasvamaan, kun kevät koitti. Viimekesäisestä tuuheudesta ei ole kyllä mitään jäljellä. Tilanne varmaan paranisi, jos kaikki nuo ohuet oksat katkaisisi vaikka puoleen. Jos nyt antaisi kuitenkin sen olla rauhassa tämän kesän.
En osaa suunnitella tuosta yhtään mitään. Jonkunlainen runko puulla on, viitisen senttiä paksu. Ehkä alan vain ensi keväästä lähtien lyhentämään oksia. Pitäisi varmaan alkaa katsastaa pihlajia, sekä puita että bonsaita sillä silmällä.
Wolfgang Putzin upea pihlaja. Kukkii! Tuossa on jotakin hyvin pihlajamaista.
Galleria josta kuva on kotoisin.
Tämä sun päivitys on tosi vanha..Mutta mua kiinnostaa miten tuon, tai jos oot muuta pihlajaa yrittänyt, mulla kun on monta ja osalla kiva ja houkutteleva juuroi/rungon alku. Osa vaan donsaiksi ja osan istutin tiheäksi, että saan tehdä jotain letitystyyliä
VastaaPoistaPeeäss.
VastaaPoistaTuli kirjoitusvirheitä,mutta katsotaan jos joku puuttuu siihen ;)
En saa näemmä enää postia kommenteista. Kotimaisia pihlajia mulla on vain yhdessä surkeassa ryhmävirityksessä. Kalliolla kasvavasta jo kääpiöityneestä ryhmästä jos lähtisi liikkeelle, niin voisi onnistua. Pihlaja kestää hyvin kuivuutta ja pakkasta.
VastaaPoista