Japaninkääpiökirsikka

Bauhausista bongattu japaninkääpiökirsikka, Prunus incisa "Kujou-No-Mai". Kotoisin Fuji-vuoren rinteiltä alkujaan. Tämä oli täynnä kukkia, mutta ne varisivat jo matkalla. Kukat olivat niin kauniita, että en voinut vastustaa, kun hintakin oli alta 15 euroa. Kasvaa kuulemma vain metrin korkuiseksi. 

Tämän ei pitäisi pärjätä talvea ulkona. Harmi sinänsä, sisällä ei ole tiloja kasvatella puita rungon paksunnusmielessä. Olkoot siis tuossa talven tuloon, sitten leikkaus sen kokoiseksi että mahtuu jollekin hyllylle. 


Tai sitten testataan talvehditus ulkona puulaatikossa, retkipatjojen ja lumen suojissa? Se pitäisi oikeastaan päättää jo nyt, koska jos talvehditus on ulkona, pitäisi istuttaa uusiksi. Kestävyyttä luvataan 1a. 

10 literatia

Koitan perehtyä literatiin. Minulla on muutama Chamaecyparis lawsoniana -pistokas, ja kaupasta saa lisää pilkkahintaan. Ajattelin tehdä niistä literati-bonsaita hyvin itämaisella tavalla, eli kopioimalla. Sillä mielellä tein Googlen kuvahaun "literati bonsai", ja poimin tähän parhaita yksilöitä, ja koitan ymmärtää miksi ne hyviä. Sitten yritän kopsata jonkun, vain puoliksi leikillään.

Kuvat ovat linkkejä kyseisille sivuille.

Upea mänty. Rungon aaltoilu on hieno. Vähän kuollutta puuta, mutta vain vähän. 

Hieno luonnos, ei ihan mahdoton kopsattava, vaikka noita teräviä mutkia onkin vähän hankala tekemällä tehdä.

Valtavan hienostunut puu. 

Upea lehtikuusi. Tuossa pointti on runko, tuollaista ei tosin kopsata. Muodon toki voisi koittaa varastaa.

Walter Pallin kiekura. Muoto aika kiinnostava, tuollainen sopisi hienosti sisäkasvatukseen. Helppo valaistava siis.

Koko kiinnostaa, ei muoto niinkään. Tykkään aina näistä, jotka kasvavat ilman ruukkua.

Aijai, olisiko aika epärealistinen. Upea, vaikkakaan ei kovin viimeistelty.

Valtavan hieno muoto. Jotain tuon tyyppistä voisi ehkä saada aikaan hopeakuusesta?

Noin terävät mutkat ovat vaikeita tehtäviä. Ehkä mahdollinen kuitenkin, jos aloittaisi aivan vihreästä materiaalista, joka ei ole puutunut.

Uusi mänty

Olen jättänyt männyt aika vähälle. Syynä ovat huonot kokemukset. Yksi varhaisinpia kunnon puitani oli mänty. Keräsin sen joskus 15 vuotta sitten. Se kasvoi kalliolla, ja oli aivan irti, sen kuin nosti ylös. Kymmensenttinen upea runko, ja oksia oikein sopivilla kohdilla. Kesän aikana sitten seurasin sen kuolemaa. En vieläkään tiedä mihin se kuoli, sain sille kaikki juuret mukaan. Aloittelijan virheitä varmaankin. Se oli traumaattinen kokemus! Pisti minut miettimään, mitä oikeutta minulla oli sitä edes kerätä.

Sen jälkeen noin 5-10 vuoden kuluttua oli kesä, jolloin ei satanut melkein ollenkaan. Kalliot täällä etelässä olivat täynnä kuolleita mäntyjä. Se pisti sitten taas miettimään, että eivät ne ikuisia ole luonnossakaan.

Jossain vaiheessa aloin taas varovasti kerätä mäntyjä. Yhden vuodessa parissa. Keräsin nuorempaa tavaraa, harjoitusvastustajiksi. Ne ovat nyt jääneet henkiin ihan hyvin, ja uskaltauduin taas keräämään isomman puun.

Tämän puun löysin muistaakseni 6 vuotta sitten. Olen käynyt moikkaamassa sitä joka vuosi, ja aina pätkinyt oksia vähän kompaktimmaksi ja poistanut tai lyhentänyt isoja kynttilöitä. Irrottelin sitä myös varovasti joka vuosi. Puu kun kasvoi rinteessä, oli sitä helppo kallistaa alamäkeen, jolloin se irtosi kalliosta, mutta kaikki alaspäin kasvavat juuret jäivät koskemattomiksi. Näin ei puun vesihuolto vaarantunut. Useinhan nämä kalliolla kasvavat puut ovat riippuvaisia yhdestä tai muutamasta juuresta, jotka kasvavat johonkin kallionkoloon, ja pitävät huolen veden saannista.

Puun irrottaminen oli lasten leikkiä. Kaadoin puun alamäkeen ja pätkäisin poikki sellaiset juuret, joita ei pysty taivuttamaan kasvatuslaatikkoon.

Lähtiessä mietin, että kyllähän se iso muovikassikin riittää. Otin kuitenkin jätesäkin mukaan, ja eihän se isokaan muosikassi olisi mihinkään riittänyt. Jotenkin on hämärtynyt se, että puu on kasvanut reilusti näinä vuosina.

Runkokuva. Keskeltä lähtee kuollut ohut oksa - se on joskus ensimmäisinä vuosina katkottu latva. Runko on aika mukava. Taaempi haara varmaankin lähtee, voi olla että vasemmalle lähtevä oksa keskellä tulee kuitenkin tarpeeseen. Mukava hillitty liike tuossa etummaisessa haarassa.

Pätkin vähän vielä alaoksia, jotta saan puun mahtumaan johonkin. Alhaalla on monta oksaa, joilla tuskin on käyttöä.

Puulaatikko on karkeasti mittojen mukaan tehty. Juuripaakku on muuten koskematon, mutta tungin varovasti sormilla siihen reikiä, joihin valui istutusalustaa (imuhirmu 50%/3-6mm hiekka30%/turve20%).

Suunnitelma on seuraava: Ensin kasvua tässä laatikossa ilman häiriötä. Uudelleenistutus seuraa vasta, kun edellisenä vuonna kasvu on ollut voimakasta. Aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Uudelleenistutuksesta on vaikea vielä sanoa. Jos uusia juuren kärkiä on paljon, voi pitkiä juuria lyhentää, ja puu voi päätyä isoon bonsairuukkuun, esimerkiksi tuollaiseen:

Raision bonsai, koko 50*38*16, hinta 30(!). Tai se taitaa olla liian korkea. Tuo taitaa olla sopivampi:

Mitat 38*29*10. Noh, vaikea sanoa vielä. Molemmat ovat aivan käypäisiä maskuliinisia kasvatusruukkuja.


Maa-aineksesta säilytän joka tapauksessa ison osan, sillä mänty tarvitsee viihtyäkseen toimivan mykoritsa-sienen. Mäntyähän ei kuulemma tarvitse edes istuttaa uudestaan, jos mykoritsa on voimissaan, sillä se kasvattaa uusia juuria hyvin vähän. 10-20 vuoden istutusvälit vanhoilla puilla eivät ole tavattomia.

Metsällä

Kävin meteriaalia katsastamassa Kehä III:n varrella.

Löysin vuosi sitten tammen, jonka olin jo unohtanut. Nyt löysin sen läheltä myös toisen. Kännykuvia.

 

tammi1

Tammi2

Tammi2

Nuo kasvavat voimalinjojen alla. Tuolla paikalla on kymmeniä kerättäviä puita. Niitä on pätkitty vuosikymmenien ajan, ja ne voin odottavat noutajaansa. En usko että kellään voi olla mitää sitä vastaan, että noita vie, helpommallahan pääsevät raivaajat.

:D:D:D

Ruoho on aina vihreämpää...

Kaunis kelo

Lisää samaa kamaa

Koreanpihta

Katselin tuossa koreanpihdan kuvaa vuoden takaa, ja tajusin, ettei se ole muuttunut oikeastaan yhtään. Istutin sen kuitenkin uudestaan, koska tämä ruukku on niin paljon sopivampi ja uusi etupuolikin tuli eteen.

Eihän tällä oikeastaan ole kuin 3 isoa juurta. Kuinkahan tilannetta saisi parannettua? Jonkun juuren voisi koittaa jakaa kahtia. Se jos menee pieleen, sitten minulla onkin enää 2 juurta..

Tammi ruukkuun

Tammi siirtyi puulaatikosta ruukkuun. Laatikossa se ehti majailla kaksi kesää. Juurten kasvu on ollut valtavaa, pisimmät olivat puolitoistametrisiä ja pikkusormen paksuisia. Hienoja pikkujuuria oli yllin kyllin myös lähellä runkoa, joten sain poistettua kaikki pitkät juuret. Hyvältä vaikuttaa. Tuntuisi myös tulleen runkoonkin vähän lisää paksuutta.

Sellainen kummallisuus paljastui tästä, että puulla on kaksi nebaria. Toinen on tuo näkyvä, toinen viisi senttiä alempana, jossa kallio on tullut vastaan. Luultavasti tuo nykyinen on se joka jää. Vaan tarkkaan täytyy katsoa. Veikkaisin, että runko vähän kapenee ylemmän nebarin alapuolelta.

Poistin oksien kärjistä isoja silmuja. Nyt voi alkaa miettiä muotoilua pikkuhiljaa. Tuo on vähän huono kuva siinä mielessä, että kolme "runkoa" ei näy. tuo taitaa myös olla takapuoli. Se on "pigeon brest", eli pulun rinta, eli pullistuu tähän suuntaan.

Vuoden kuluttua istutus uusiksi, toivottavasti hiukan matalampaan ruukkuun. Tai voihan sen tuossakin pitää muutaman vuoden.

Jokohan se olis kevät

Tänään auoin talvehdityssysteemit, ja ihan hyvältä näyttää. Monet ruukuista ovat vielä umpijäässä, mutta näyttää siltä, että yhtään puuta ei ole kuollut. Nykyinen systeemi toimii erittäin hyvin.

Lehtipuut, joissa ei siis tietenkään ole lehtiä, voi laittaa suoraan aurinkoon. Havupuiden kohdalla kannattaa olla varovaisempi, tällainen aurinkoinen päivä voi kuivata puun, jos juuret eivät ole vielä hereillä.

Jokohan pitäisi viedä ulos myös multeripuu, japaninvaahterat, kiinanjalavat? Entäs oliivi? Sypressit?

Ligu

Norwegian wood on muutaman norjalaisen pitämä bonsaiblogi, josta opin jotain likusterista. Siellä oli valtavan hieno likusteri, Ligustrum vulgare, ja siitä kerrottiin, että lehdet pitää nyppiä tai repiä, ei leikata. No sitähän piti kokeilla. Se tosiaan toimii kiinanlikusterillakin. En tiedä onko se nyt niin hirveän eri asia kuin leikkaaminen, mutta repiminen toimii vähintään yhtä hyvin. Tässä kuva alkutilanteesta:

Lehdet eivät ole mitenkään erityisen suuria, mutta ne on poistettava tässä vaiheessa. Niistä muodostuu tuollainen tasainen kerros, joka tehokkaasti peittää alleen alemmat kasvupisteet. Tässä tulos minuutin repimisen jälkeen.

Kaikki nuo pienet kasvupisteet kuolevat, jos ne jäävät isompien lehtien varjoon.

Likusterin lehtihankojen tyvissä olevat silmut eivät yleensä lähde repiessä lehtien mukana. Samalla kun repii suurimmat lehdet, lähtevät myös kärkisilmut, mikä on hyvä juttu, koska silloin kasvu tiivistyy. Toinen kuva aiheesta, koska en osannut päättää kumpi on parempi.

Etupuoli muuttui myös. Tässä puu vähän vinossa, jotenkin liikkeen tuntua tuossa on. Oikealla oleva yläoksa pitäisi taittaa vähän alemmas, jos tämä olisi asento.

Vielä lähti edestä latvasta yksi oksa, jotta runkoa näkyy ylemmäs. Tarinalle tulee vähän lisää pituutta.

Tuossa on muuten tarkoituksella etuoksa vähän rungon edessä, lisäämässä syvyysvaikutelmaa. Nukkumatti tönäisi minua miettimään tämmöisiä.

TOP 10 ja muuta mutinaa

Kiinnostaakohan jotakuta muutakin? Alla top 10 tähänastiset Googlen hakusanat, joilla tähän blogiin on eksytty, ja kerrat:

kiinanjalava	179
janin bonsait	160
koreanpihta	105
puksipuu	105
betoniaskartelu	65
sinilaakakataja	65
betoniruukku	64
pienoiskasvihuone	63
mongolianvaahtera	53
kääpiöpunapaju	41

Bonsaipuina kaupassa myytäviä lajeja on vain yksi, kiinanjalava. Okei, puksipuuta saa myös joskus, mutta ei juuri sillä nimellä. Koreanpihta, sinilaakakataja, mongolianvaahtera ja kääpiöpunapaju ovat kaikki lajeja, joita on todennäköisesti haettu puutarhaan, ei bonsaihin liittyen.

Minua lämmittää se, että blogin nimellä on tultu aika usein myös.

Liikenteen lähteet, joista sivulle on tultu:

www.google.fi	6460
www.bonsaifi.net	1667
www.google.com	977
kintall.blogspot.com	418
alisiosbonsai.blogspot.com	349
huertoimprovisado.blogspot.com	297
bonsaimokki.blogspot.com	247
googlecorrection.com	242
bonsaicosmos.blogspot.com	193
pedrosaikoi.blogspot.com	175

Bonsaifi.net-ryhmä on siellä, koska allekirjoituksessani on linkki. Bonsaimökki on siellä hyvällä sijoituksella, vaikka sivu ei aktiivinen olekaan - kävijöitä silti piisaa. Tämä kertoo siitä, että suomenkielisellä bonsaiaiheisella materiaalilla olisi kysyntää. 

Ulkomaisilta bonsaisivuja on 5 - sehän meinaa vaan sitä, että samoin kuin minulla on tuossa vieressä lista blogeja, olen noiden 5:n sivuston listalla, ja joku sieltä aina päivityksen bongaa. Kieli kun on suomi, eivät tod. näk juuri mitään kostu. Toisaalta, käyn itsekin paljon esim. kreikkalaisissa bonsaiblogeissa, vaikka en edes kirjaimia paljon ymmärrä. Kuvat puhuvat puolestaan, ja google arpoo käännöksen halutessa.

Googlecorrection on roskaa, poistin siitä linkin. Mitä lienee. 

Numerot ovat muuten melkein 3 vuoden ajalta, niin ettei täällä nyt kovin paljon trafiikkia ole. Päivätyötä ei vielä arvaa jättää ja heittäytyä Googlen mainostuloilla elämään.

Bloginpito ja bonsaiharrastus eivät tunnu kulkevan käsi kädessä. Pitäisi, koska olisi tärkeää jakaa muiden kanssa onnistumiset ja epäonnistumiset. Elämme haastavassa ympäristössä täällä pohjan perukoilla, ja suurten ulkomaan gurujen opit eivät aina riitä. Vähintään niitä täytyy soveltaa.

Meiltä puuttuu myös esikasvatettu materiaali. Valmishalpiksia toki löytyy, ja samoja lajeja saa nettikaupoista parempinakin versioina, mutta ulkona pärjääviä lajeja ei juuri ole tarjolla. Ne on itse kerättävä, helpoimmillaan puutarhaliikkeistä. 

Trooppisissa puissa ei tätä ongelmaa tietenkään ole, mutta bonsaiden kasvatus sisätiloissa tuntuu olevan hyvin harvinaista. Tarkoitan kunnon kasvatusta, jossa puut eivät vain kökötä pimeällä ikkunalaudalla, vaan harrastaja on nähnyt vähän vaivaa ja tehnyt tarvittavat investoinnit. 

Asenneilmasto ei tunnu tukevan oikeastaan mitään kokemusten jakamista. Juttuja ei juuri kommentoida, vaikka kävijöitä onkin. Joskus mietin mitä kävijät oikein ovat - vanhoja tyttöystäviäkö kaikki, kun ei puut kiinnosta. (No huh huh..) Noh, itse olen ajatellut tästä jakamispolitiikasta niin, että aikansa kutakin. Kutsun tätä päiväkirjaksi, ja kirjoittelen tänne niin kauan kuin se on hauskaa. Jakaminenkin kuitenkin kiinnostaa. Tiedän tästä asiasta jonkun verran, ja haluan että muut pääsevät vähemmällä. Ettei siis kaikkien tarvitsisi käydä läpi sitä turhauttavaa pistokas- ja siemenvaihetta ikkunalaudalla, vaan voisi ikään kuin oikaista suoraan sinne toimivammalle osastolle. Haasteita on kuitenkin sielläkin, viimeistään sitten kun teknisestä puiden hengissä pitämisestä päästään muotoiluun.

Sellainen suurempi asia, jonka haluaisin tehdä, on selkeä sivu sisäkasvatuksesta, jossa perusteellisesti käydään läpi toimiva sisäkasvatuskonsepti. Ei siinä mitään uutta olisi, mutta kerättynä yhteen paikkaan lyhyesti ja ytimekkäästi kuinka se tehdään, ja miksi. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tietenkään, mutta yhdenkin toimivan esittely on tarpeen. 

Uusi sypressi

 Ostin Viherpajasta uuden sypressin viikko sitten. Sypresseistähän ei voi ostaessa tietää oikeastaan yhtään mitään, niin paljon oleellista on piilossa ruukussa ja sypressimäisen kasvutavan kätköissä. Olin tekemässä literatia, vaikka epäilinkin jo kaupassa, että se ei tule tapahtumaan. Pidin suunnitelma B:nä kolmirunkoista puuta.

Alkutilanne

Tämä oli yksi mahdollinen ajatus, 3-5 runkoinen ryhmä. 

Aikani pyörittelin tyveä, ja alkoi näyttää siltä, että aivan tyvessä on kaikki kapenema, mitä rungosta/rungoista löytyy. Suunnitelman muutos:

Tuo kuva hämää, koska siinä näyttää puun takaosaan jäänyt pakumpi oksa jatkuvan runkona. Näin ei ole, mutta en nyt jaksa väsätä uutta kuvaa. Säästän tuon takana olevan rungontyngän vielä, koska sekin saattaa muodostaa vielä latvuksen. Toistaiseksi luulen, että tästä tulee etupuoli.