maanantai 7. toukokuuta 2012

Uusi mänty

Olen jättänyt männyt aika vähälle. Syynä ovat huonot kokemukset. Yksi varhaisinpia kunnon puitani oli mänty. Keräsin sen joskus 15 vuotta sitten. Se kasvoi kalliolla, ja oli aivan irti, sen kuin nosti ylös. Kymmensenttinen upea runko, ja oksia oikein sopivilla kohdilla. Kesän aikana sitten seurasin sen kuolemaa. En vieläkään tiedä mihin se kuoli, sain sille kaikki juuret mukaan. Aloittelijan virheitä varmaankin. Se oli traumaattinen kokemus! Pisti minut miettimään, mitä oikeutta minulla oli sitä edes kerätä.

Sen jälkeen noin 5-10 vuoden kuluttua oli kesä, jolloin ei satanut melkein ollenkaan. Kalliot täällä etelässä olivat täynnä kuolleita mäntyjä. Se pisti sitten taas miettimään, että eivät ne ikuisia ole luonnossakaan.

Jossain vaiheessa aloin taas varovasti kerätä mäntyjä. Yhden vuodessa parissa. Keräsin nuorempaa tavaraa, harjoitusvastustajiksi. Ne ovat nyt jääneet henkiin ihan hyvin, ja uskaltauduin taas keräämään isomman puun.



Tämän puun löysin muistaakseni 6 vuotta sitten. Olen käynyt moikkaamassa sitä joka vuosi, ja aina pätkinyt oksia vähän kompaktimmaksi ja poistanut tai lyhentänyt isoja kynttilöitä. Irrottelin sitä myös varovasti joka vuosi. Puu kun kasvoi rinteessä, oli sitä helppo kallistaa alamäkeen, jolloin se irtosi kalliosta, mutta kaikki alaspäin kasvavat juuret jäivät koskemattomiksi. Näin ei puun vesihuolto vaarantunut. Useinhan nämä kalliolla kasvavat puut ovat riippuvaisia yhdestä tai muutamasta juuresta, jotka kasvavat johonkin kallionkoloon, ja pitävät huolen veden saannista.

Puun irrottaminen oli lasten leikkiä. Kaadoin puun alamäkeen ja pätkäisin poikki sellaiset juuret, joita ei pysty taivuttamaan kasvatuslaatikkoon.



Lähtiessä mietin, että kyllähän se iso muovikassikin riittää. Otin kuitenkin jätesäkin mukaan, ja eihän se isokaan muosikassi olisi mihinkään riittänyt. Jotenkin on hämärtynyt se, että puu on kasvanut reilusti näinä vuosina.


Runkokuva. Keskeltä lähtee kuollut ohut oksa - se on joskus ensimmäisinä vuosina katkottu latva. Runko on aika mukava. Taaempi haara varmaankin lähtee, voi olla että vasemmalle lähtevä oksa keskellä tulee kuitenkin tarpeeseen. Mukava hillitty liike tuossa etummaisessa haarassa.


Pätkin vähän vielä alaoksia, jotta saan puun mahtumaan johonkin. Alhaalla on monta oksaa, joilla tuskin on käyttöä.


Puulaatikko on karkeasti mittojen mukaan tehty. Juuripaakku on muuten koskematon, mutta tungin varovasti sormilla siihen reikiä, joihin valui istutusalustaa (imuhirmu 50%/3-6mm hiekka30%/turve20%).

Suunnitelma on seuraava: Ensin kasvua tässä laatikossa ilman häiriötä. Uudelleenistutus seuraa vasta, kun edellisenä vuonna kasvu on ollut voimakasta. Aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Uudelleenistutuksesta on vaikea vielä sanoa. Jos uusia juuren kärkiä on paljon, voi pitkiä juuria lyhentää, ja puu voi päätyä isoon bonsairuukkuun, esimerkiksi tuollaiseen:


Raision bonsai, koko 50*38*16, hinta 30(!). Tai se taitaa olla liian korkea. Tuo taitaa olla sopivampi:




Mitat 38*29*10. Noh, vaikea sanoa vielä. Molemmat ovat aivan käypäisiä maskuliinisia kasvatusruukkuja.


Maa-aineksesta säilytän joka tapauksessa ison osan, sillä mänty tarvitsee viihtyäkseen toimivan mykoritsa-sienen. Mäntyähän ei kuulemma tarvitse edes istuttaa uudestaan, jos mykoritsa on voimissaan, sillä se kasvattaa uusia juuria hyvin vähän. 10-20 vuoden istutusvälit vanhoilla puilla eivät ole tavattomia.

2 kommenttia:

  1. Pine is for me the basic bonsai species! I think it can survive any bad conditions such as too little water and careless owner... It will be good in time!

    VastaaPoista
  2. Thank you for your comment! Pine has been rather difficult to me, I'll keep my fingers crossed for a few years.

    VastaaPoista

Anonymous comments allowed because of public demand.