Uusia pikkupuita

Ostin joitakin pikkupuita Saksasta Bonsaischule Engeriltä. Tarkoitus on testata uusien lajien talvehditusta kylmälavassa.

Tässä kuvat ostoksista, ja hinnat mukana, itsellekin muistiin.

Zelkova nire, 6 vuotta, 38 euroa. En löytänyt suomenkielistä nimeä. Tuli keramiikkaruukussa. 

Zelkova nire, 5 vuotta, n. 20,-

Zelkova serrata, 4v, 15,-

Acer palmatum 'Kotohime', 4v, 15,-

Kotohimejä oli toinenkin, mutta ne ovat niin samanlaisia tupsuja, että saa kuva yhdestä riittää. Toisessa ei ole noin kivaa tyveä - tai eihän se vielä ole kiva, mutta ehkä viidessä vuodessa.

Ensimäisen pääsi valitsemaan kuvasta, loput olivat sika säkissä -ostoksia muoviruukuissa. Zelkova serrata on hiukan tylsä, mutta muut eivät. Taidan istuttaa serratan lavaan, jahka joskus saan sinne järjestettyä kunnon maa-aineksen. Tai voisihan siitä heti lähteä tekemään perinteistä luutaa. 

Kotohimet saavat tämän vuoden mennä noin, ehkä ne voisi jopa laittaa isompaan ruukkuun. Käsittämätön lajike tämä, lehdet kasvavat niin tiuhassa, että keskeltä niitä kuolee omia aikojaan. Pitää opiskella vähän lisää. Jos tuohon jonkunlaisen rungon saisi, lehtipilvet syntyvät ihan itsestäään. Uusia lehtiä tunkee rungosta joka puolelta. Tämän kanssa ei tarvitse miettiä, miten kasvun saa tiiviiksi, vaan miten sitä harvennetaan. 

Zelkova nireä en ole koskaan edes livenä nähnyt aikaisemmin. Kyllä ovat hienoja kasveja... tekevät paksua kaarnaa jo nyt. Muoviruukussa olevan voisi istuttaa lavaan, ihan huvikseen, ruukussa olevasta alan värkätä bonsaita heti. Sen saisi puolet matalammaksi. Zelkovilla on muuten todella paksut ja pehmeät juuret, saas nähdä ovatko kuinka talvenkestäviä. Kaikille näille luvataan zone 5.

Korea!

Olen monasti ihmetellyt, miksi juuri Koreasta tulee niin monia kasveja, jotka ovat hyvin talvenkestäviä. Tässä syy:

Pohjoinen Pohjois-Korea on samalla kasvillisuusvyöhykkeellä kuin Oulu! Vaikka se onkin Välimeren leveysasteilla. Korean niemimaalla on kaikki kasvillisuusvyöhykkeet välillä 4-9.

Pohjois-Koreasta ei taida paljon kasveja länsimaihin tulla, mutta Etelä-Koreasta tulee, ja sieltäkin löytyy vyohyke 5.

Ilmankos Koreanpyökille löytyy niin hurjia kestävyyslukemia. Kiinnostaa kovasti myös erilaiset vaahterat tuolta suunnasta.

Sivusto Korean puuvartiset kasvit, hakusana Acer.

Pannaas tähän huvikseen joidenkin kiinnostavien vaahteroiden levinneisyyksiä (osa noista minulla jon onkin):

Acer komarovii, koreanperhosvaahtera

Acer barbinerve, viitavaahtera

Acer palmatum, japaninvaahtera

Acer pictum var mono, idänvaahtera

Acer pseudosieboldianum koreanvaahtera

Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera

Acer caudatum, var all, eli kaikki muunnelmat? var ukurunduense olisi kiinanvaahtera

Siinä karttoja tämän vuoden tarpeiksi. Japaninvaahtera on noista huonoin, muut vaikuttavat kaikki hyvin kestäviltä. Bonsait joutuu joka tapauksessa suojaamaan talvella (juuret kestävät huonosti pakkasta), niin kaikkien noiden pitäisi pärjätä helposti.

Tammen nebarin kehitystä

Tässä kuvasarjana tammen nebarin kehitys:

2012

2012

2013

2013

2015

2016

Vähän huono tuo viimeinjen kuva, sateessa ja pimeällä räpsäisty.

Tällä vesselillä oli kaksi nebaria päällekkäin, ja ylempi ei kehittynyt juuri ollenkaan, ennen kuin poistin alempaa. Viime vuonna lähti puolet alemmasta, tänä vuonna toinen puoli. Juurista leikkasin viime vuonna 90%, ja vuodessa ruukussa oli todella suuret juuret, pisimmät kiersivät ruukun moneen kertaan. Uskalsin tehdä saman tempun uudestaan, postin juurista noin 90%. En pidä tätä enää edes riskinä.

Luulen että tammi pitää istuttaa uudestaan joka vuosi, kunnes juuripaakku alkaa olla "valmis", eli juuret ovat lyhyet ja paksut. Tämä etenee siten, että aluksi puulla on vähän juuria, jotka kasvavat voimakkaasti pituutta. Esimerkiksi tällä oli ehkä 20 kpl metrin mittaisia juuria. Vuosi vuodelta juurien määrä kasvaa, ja vastaavasti ne kasvavat vähemmän pituutta. Lopulta juuria on satoja, ja ne eivät ehdi kiertää ruukkua vuoden aikana. Silloin istutusvälin voi pidentää kahdeksi vuodeksi.

Minulla bonsaiharrastukseen liittyy hyvin voimakkaana se ihmeen tuntu, jonka koin kun alkuvaiheessa katselin hienoja bonsaipuita. Mikä erityisesti aina ihmetytti minua oli rungon voimakas kapenema ja puun tyven trumpettimainen leviäminen. Luulen että alkuvaiheessa minusta puu oli sitä hienompi, mitä leveämpi tyvi sillä oli. Myöhemmin sitten on alkanut katsoa muitakin asioita. Edelleenkään en kuitenkaan oikein välitä puista, joilla ei ole suuren puun tyveä. On aika mielenkiintoista keskustella näistä asioita muiden kanssa, sillä vaikka samaa asiaa harrastetaankin, arvostukset voivat olla todella erilaisia.

Kevätmietteitä kylmälavasta

Kylmälava on aivan loistava keksintö, teleportti joka siirtää puut 1000 kilometriä etelään talvella. Kaksi talvea ollut käytössä, ja lämpötila ei ole laskenut alle -7 asteen (lukuunottamatta yhtä yötä jolloin styroksit eivät olleet kennolevyn päällä ja pakasta oli yli 20 astetta. Silloin käväistiin lähellä 8:aa astetta).

Helsinki on noin USDA vyöhykkeellä 5-6. Tuossa taas kartta:

Jos tuosta etsii sen 6,8°C, johon muutaman kymmenyksen tarkkuudella on päädytty kahtena talvena, huomaa että se on melkein tasan vyöhykkeen 9 yläraja. Puhutaan siis Espanjasta, Italiasta, Kreikasta ja Turkista. Lämpötilan puolesta siis, kasvukauden pituus onkin sitten eri juttu.

Talviaika huippukylmineen on siis hoidettu. Nyt alkaa kiinnostaa kevään hoito paremmin. Kevät alkoi lavassa jo maaliskuun puolella, koska yölämmöt ovat siellä maaliskuulta eteenpäin n. 5 astetta plussan puolella. Japaninvaahteroiden ja monien muiden vaahteroiden silmut alkoivat turvota.

Istutin mm. viinivaahteran aika kiireellä, koska sen silmut alkoivat aueta. Istutuksen jälkeen panin sen kasvipöydälle, ja kevään eteneminen tyssäsi siihen paikkaan. Japaninvaahteralla sama juttu. Yöt ovat olleet viheliäisen kylmiä, päivät sateisia ja kylmiä nekin. On saatu räntää ja rakeitakin. Panin nyt nämä takaisin kylmälavaan ja kannen päälle. Kansi on reilusti auki, jotta ilma vaihtuu, mutta lämpötila on silti lavassa useita asteita plussan puolella vaikka lämmöt tippuisivat nollaan.

Ihanteellinen paikka talven jälkeen olisi kasvihuone.

Lavaa pitäisi vähän kehittää. Hyvä käytäntö olisi laittaa kansi päälle aina kun taivaalta tulee vettä/räntää/rakeita tai tuulee. Vesi kohtuullisessa mitassa on tietysti hyvä, mutta tämmöiset sadekelit ja kylmä ei tee hyvää juuri istutetuille mamupuille. Päivällä kannen pitäisi olla reilusti raollaan, jotta ilma vaihtuu, yöllä kansi voisi olla kiinnikin jos on kovin kylmä. Irtokannella säätäminen joka ilta ja aamu on ikävää puuhaa. Kannen pitää olla myös tukavasti paikallaan, koska tuuli heittelee sitä helposti.

Nyt haluaisin kannen olevan kiinni lavassa. Kansi voisi olla keskeltä halki, ja sekä etureunassa että takana olisi saranat. Pianosarana voisi olla hyvä. Takaliuska voisi olla niin leveä, että se mahtuu lavan taakse. Etuliuskaa sitten se mikä tarvitaan. Kansi pitäisi saada sillä tavalla auki, että ilma vaihtuu hyvin, eikä vesi sada lavaan. Talvea varten kannen täytyy kuitenkin olla täysin tiivis.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä kannen alle kehys, johon kansi kiinnitetään talveksi. Kehyksen raottaminen olisi helpompaa kuin irtokannen kanssa pelaaminen, koska kannen päällä täytyy aina olla muutama tiili tms. Kehys voisi hoidon helpottamiseksi olla saranoitu takaa.

Jos oikein hienostellaan, ja mikäpä ettei hienosteltaisi, ensin voisi olla kehys, jossa on verkko, ja sen päällä toinen kehys, jossa on kennolevy. Kennolevyn on tarpeen olla raollaan viikkotolkulla, ja silloin olisi hyvä, etteivät myyrät pääsisi lavaan sisään. Kokemuksesta tiedän, että vaahterat maistuvat niille.

Voi olla että lavaa voisi käyttää kasvihuoneena maalis-huhtikuun ajan. Tänä talvena ei ollut homeongelmia ollenkaan, kun pidin lavan kuivempana, eli en päästänyt sisään lunta tai rankkoja vesisateita.

Lisämauste lavassa on, että jos tulee lämmin päivä, kansi on kiinni ja aurinko paistaa, lämmöt nousevat lavassa hetkessä 20 asteeseen. Lava pitäisi maalata valkoiseksi, se vähän loiventaisi kevätauringon vaikutusta. Ensiapuna lavan päälle voi heittää valkoisen pakkaspeitteen.

Japaninvaahteran nebaria

Ostin 2014 syksyllä kaksi kaksi japaninvaahteraa, koska olin juuri pannut pystyyn kylmälavan, ja tarvitsin koekaniineja. (Ostopaikka Viherpaja, jossa muuten on taas nättejä japaninvaahtera-lajikkeita.) Toinen on lajike Orange Dream. Sillä oli kohtuulliset juuret, joten istutin sen suoraan maahan. Se ei voi kovin hyvin, luultavasti koska se on lajikkeena herkempi ja heikompi kuin vihreät lajikkeet. Se on myös aitojuurinen, mikä on harvinaista.

Toinen japaninvaahtera kulki nimellä perusmuoto, eli se ei olisi lajike ollenkaan, Vaikea sanoa. Se on kuitenkin elinvoimassaan ihan eri planeetalta.

Tällä yksilöllä oli huono toispuoleinen tyvi, tässä kuva ensimmäiseltä istutukselta keväältä 2015.

Runko jatkui oikealla alaspäin hyvän matkaa, ja katkaisin sen tylysti. Minulla on hyviä kokemuksia tämmösestä mongolianvaahteran kanssa, mutta japaninvaahteroiden kanssa en ole juuri touhunnut ennen tätä. Eli ihan soitellen sotaan. Istutusalustaksi tuli 90% kissanhiekkaa, vähän turvetta seassa.

Tilanne vuoden kuluttua. Kuolleesta oksasta näkee, että tämä on sama puun puoli, vähän eri suunnusta kuvattuna. Juuria kasvaa nätisti koko leikatun alueen yläpuolelta tasaisessa rivissä. Pannaas muistiin, katkaisukohdasta ylöspäin kuoli noin sentti, ja siihen tulivat juuret. Olisin voinut katkaista puun vähän ylempää, niin nebari olisi tasaisempi. Toisaalta, nyt puu saa lähdön vähän vinoon. Vasemmalla näkyy hyvin, kuinka tyvi on jo alkanut levitä. Ei ihme että nämä ovat niin suosittuja, aika yhteistyöhaluinen laji.

Puu ei ole kovin kaksinen. Tyveen on tulossa kapenemaa mukavasti, mutta siitä ylöspäin puu on suora ja tylsä. Tarkoitus on ilmajuurruttaa tänä kesänä pari yksilöä rungosta, koska tämä on osoittautunut kestäväksi.

Sitten puu menee maahan kasvamaan, ehkä ensi keväänä. Voisi kyllä mennä jo nyt, mutta lava oli pahasti vaiheessa vaahteraa istuttaessa. Laitan sille kylmälavaan hyvän maa-aineksen, ja se saa juurtua kunnolla, ja sitten leikkaan viistosti rungon poikki. Jälkimmäisessä kuvassa näkyy huonosti oksa aivan ylhäällä oikealla puolella. Siitä voisi tulla uusi latva. Puu joutuisi kasvamaan maassa, kunnes haava on arpeutunut, mikä ottanee useita vuosia. Näin puuhun tulisi kapenemaa ja vähän liikettäkin. Sitten vasta alkaisin kasvattaa puulle yläosaa.

Tässä on suunnitelmana se, mitä aikanaan rec.arts.bonsai - foorumilta vanhojen partojen horinoista ulkoa opettelin. Puu tehdään alhaalta ylöspäin, ensin nebari, eli hyvin leviävät juuret. Sitten kasvatetaan runko. Sen jälkeen voi alkaa miettiä oksia. Sen jälkeen on vuorossa haarautumisen parantaminen, ja sitten lehtien pienentäminen. Sen jälkeen puun hoito on ylläpitoa ja hienosäätöä.

Likusterin istutus

Istutin likusteritöpön vasta toista kertaa. Likustreillahan on ihan kohtuuttomat juuret. Nämä olivat metriset!

Istutusalustana oli melkein puhdas akadama + vähän turvetta. Toimi oikein hyvin.

Hyvän näköinen juuripaakku jo tässä vaiheessa. Uudeksi maa-ainekseksi tuli kissanhiekan, lecasoran, hiekan, turpeen ja kookoskuidun sekoitus.

Noudatin tässä kaavaa, johon olen viime vuosina siirtynyt (sisäpuilla). Ostan yleensä puun rungon perusteella. Katkaisen puun siitä kohtaa, jossa tyven kapenema loppuu, ja kasvatan puulle uudet oksat. Puuta ei kannata istuttaa uusiksi heti oston jälkeen, vaan puu katkaistaan, ja otetaan vastaan kaikki se uusi kasvu mitä saadaan. Jos oksia tulee paljon samaan kohtaan, kannattaa poistaa suurimmat silmut/oksat. Uusia oksia tulee (ainakin tällä likusterilla ja useilla fiikuksilla joita olen kokeillut) ainakin kahden kuukauden ajan. Huonolle paikalle tulevat silmut poistetaan myös. Jos tätä ei tee, puu kasvattaa tietyn määrän silmuja, ja kun niitä on tarpeeksi, uusia ei tule.

Tämä viettää kesän ulkona, ja nyt oli siksi hyvä hetki istutukselle. Puu ehtii hyvin toipua ennen kuin joutuu aurinkoon.

Ligun parturointi

Likusteri on saanut kasvaa rehottaa aika vapaana. Nyt ajattelin että leikkuu on pakko tehdä, koska muuten pienet sisäoksat alkavat kuolla.

Ensin lehtien poisto, että näkee mitä siellä oikein on.

Alunalkaen ei ollut tarkoitus tehdä puusta näin töpöä. Puu oli noin puolimetrinen ostettaessa, ja leikkasin sen vajaan 10 sentin korkuiseksi:

Kuvasta ei näy, mutta puu kaartuu eteen aika paljon. Viitisen senttiä kuoli pois, tapahtui ns. dieback. Puu olikin tosi huonossa kunnossa ostettaessa, että sikäli ei ihme. Vähän harmi kuitenkin.

Puuhun ei jäänyt ainuttakaan oksaa. Yleensä puoliksi vitsinä sanon että alinta oksaa myöten poikki vaan kaikki. Oikea katkaisukohta ei kuitenkaan riipu siitä, missä oksat ovat, vaan siitä missä tyven kapenema päättyy. Tuossa puussa oli kapenemaa (vähän toisesta kuvakulmasta) tyven kuudesta sentistä katkaisukohdan kahteen senttiin kymmenen sentin matkalla. Tästä ylöspäin puu kapeni ehkä pari milliä seuraavien 20-30 sentin matkalla. Tasapaksu osa teki tyypillisiä halpisten löysiä kiekuroita. Tällä rungolla ei tee mitään, se vain mitätöi tyven hyvän kapeneman.

Puusta tuli siis töpömpi kuin oli tarkoitus. Nyt tähän on vaikea saada hyvää kapenemaa. Kun runko päättyy, se päättyy kuin seinään, ja sen jälkeen on jäljellä vain risuja.

Jotain pitää kuitenkin yrittää. Ehkä runkoon saisi vähän paremman kapeneman noin:

Kommentteja, kiitos.

Minor nuisances

My new indoor setup been has up and running for enough time to realize some things I could have done better.

First of all, there is a glass top in the terrariums, and this gets dusty real fast. This of course shades the lights. A friend popped around and had an answer  - just buy more lights! I'll leave it to you to guess if this friend is  male or female :).

I think I should have ordered boxes with removable top glass for easier maintenance. At the night humidity condenses to the top and when lights are on, glass gets warm and water evaporates, leaving little markings behind. So I will have to clean underside too. This could be annoying in the years to come.

Second thing. There is already algae under the bottom glass AND on top of the tiles plants are sitting on.

I was kind of hoping things would have been clean and nice for a little longer.

Third. I do not know if all this aerial roots thing is all good.

Carmona is shoving yet another growing habit:

Leaf size is somewhere between what it was under fluorescents and under metal halides. Of cource, metal halide lamp was 70W, and now this has 5 * 5W cree spots (slightly under driven).

New setup

I planned something  new for my indoor trees a few months ago, here. It is pretty much is ready now, and its always nice to compare one's plans to reality :). This is the best setup I have had. Sorry for the bad phone pictures, too lazy to use camera.

I have three terrariums with black aluminium frames, slide doors, glass top and holes in the bottom for drainage. Two are 28 cm high and about 150 cm long. They are for max 25cm high trees, inluding the pots. Third box is for max 30cm trees. 

Moisture level can be adjusted by leaving doors open a little at the both ends.

Terrariums are in wooden boxes, painted black, and there is a matte black plastic background. That makes a huge difference. 

In the evening glasses are very foggy.

In the bottom shelf there is about 20 GU10 led spots, mosty Brillight 4W spots with Phillips leds. For middle shelf I bought 40 Brillight spots with 5W Cree cobs. These are very good! They are 12V, which is safer. Top shelf has 184W of fluorescents. I will order led spots to there too in near future. 

A few words of led spots. These are about as efficient light source as fluorescents, but because these are spots, light intensities are much higher. Under flurescents one can get 10-25 kiloluxes, under led spots there are 60-100 kluxes for about the same wattages. I first bought 6500 Kelvin spots, but growth seems to be better under 4000K spots. I also dropped intensities a little, from 100 to 80 kluxes, and growth seems to be even better. I have bought spots from a few sources, and Brillight spots have been best so far. I prefer 35 degrees spots. 60 degrees are good if lamp is only 5-10cm from the plant. 

A word of warning. Cooling is not adequate for these (or any for that matter) spots when they are in a cramped place like this. There is 3 computer fans behind the spots. That is a must, otherwise  they will get very hot. (Leds are cool, they say... HAH). I also have adjustable driver, I run these for about 4W. Voltage is about 11.4. Spots are cooler and should last longer. Light is abundant, I don't need to worry about that. 

Wife approved bamboo curtain. 

Terrariums have holes in the bottom, because standing water will get algae and smels quite bad after a while.  Shelves have 2 cm walls and a rubber lining and some kitty litter. They are waterproof.

Enough for now! I will explain more if you ask. 

Lyhty

Tein tuollaisen lyhdyn jokunen kuukausi sitten, ja vitsinä tuonne pantu oheiskasvi on sen verran kivalla mallilla, että pakko kuvata talteen. Carmona on tuo puu, oheisen lajia en tiedä. Se kukkii noin millin läpimittaisin kukin, joita ei tuosta kuvasta kyllä erota.

Tässä on valaistuksena 6 kpl ledispotteja, tarkemmat speksit löytyvät tästä. Watteja on vain 15, mutta spotteja kun ovat, valoa tulee puun yläosaan noin 100Kluxia, alimpaan oksaan tosin vain noin 30Kluxia. Alaoksakin kuitenkin kehittyy.

Lyhty toimii hyvin kasvihuoneena. Aluksi tämä oli liian umpinainen, ja kosteusprosentti oli 100 koko ajan. Porasin kanteen ja välikattoon reikiä, joita tukkimalla ja avaamalla kosteusprosenttia saa säädettyä. Mittarini sanoo nyt, että kosteusprosentti on noin 90. Sitten kun maa-aines alkaa olla liian kuiva, prosentti tippuu nopeasti. Tämä tahtoo jäädä kastelematta, kasteluväli on puolesta viikosta viikkoon, sen mukaan kuinka paljon on haihduttavia lehtiä.