Vähän on tumma kuva, ja tausta joutaisi olla toisen värinen. Runko hukkuu.Tämä on toinen pesäkuuseni. Ensimmäinen kitui seurassani useamman vuoden, mutta antoi lopulta periksi. Jälkikäteen ajateltuna se meni liian voimakkaaseen juurien leikkaamiseen. Tämän kanssa olen ollut varovaisempi.
Jätin ensimmäisessä istutuksessa juuret melko koskemattomaksi, rapsuttelin vain juuripaakun pintaa vähän rikki, ja lisäsin hiekan ja kuorikkeen sekoitusta paakun ympärille. Seuraavana vuonna rapsuttelin juuripaakkua vähän syvemmältä, ja lisäsin uutta tavaraa ruukkuun. Viime vuonna istutin puun tähän ruukkuun, ja nyt sain vanhat mullat pois melkein kokonaan ilman, että juuret pahemmin vaurioituivat. Multa oli löyhässä, ja uudessa maassa oli riittävästi juuria.
Tämä vuonna oli tarkoitus vaihtaa ruukku pienempään, mutta eipä onnistunut. Juuret ovat hyvin jäykät, enkä halua katkoa niitä yhtään liikaa kerralla. Yritän jättää mahdollisimman paljon aktiivisia juuren kärkiä, katkon vain pisimpiä juuria. Aika iso ruukku tälle taitaa jäädäkin.
Maanpäällistä osaa olen päässyt leikaamaan reippaalla kädellä. Leikkauksen jälkeen uutta kasvua tulee näkyviin muutaman kuukauden kuluttua, ja oksia voi taas vähän lyhentää. Toki aina pidän huolen siitä, että jokaiseen oksaan jää riittävästi kasvupisteitä. Isompia leikkauksia olen tehnyt vain kerran vuodessa keväällä.
Puun rakenteesta en osaa sanoa vielä mitään. Paksuja oksia taitaa olla kolme, ja jostain niistä pitäisi tehdä latva. Ehkä noita pieniä oksia on riittävästi pääoksiksi. Voi olla että puulla on kaksi latvaa ainakin aluksi.
Olen tänä syksynä katsastanut pieniä pesäkuusia sillä silmällä, mutta sopivaa ei ole osunut eteen. Nämä ovat kyllä loistavaa materiaalia. Ruukussa tuntuvat neulasetkin kutistuvan noin puolisenttisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti