sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Oksien tekoa

Vanhassa F. benjaminassani oli ruma mötti kohdassa, josta katkaisin rungon useampi vuotta sitten. Lehti tuossa kuvassa vähän peittää sitä, mutta näkyy se kuitenkin. Joskus 2-3 vuotta sitten tein siihen thread graft- operaation, siis porasin runkoon reiän mötin kohdalle ja pujotin siitä oksan läpi. Nyt alan olla suht-koht tyytyväinen oksaan, ja on aika miettiä jatkoa. Tässä kuva viime kesältä.
Ajatukseni tämän puun suhteen on ollut, että sillä olisi yksi selkeä alaoksa ja suunnilleen tuon mallinen ja kokoinen latvusto, jossa oksat eivät juurikaan erotu toisistaan. Tätä kutsutaan joskus nimellä 'dome', eli kupoli. Nimeä kypäräkin olen nähnyt käytettävän. Jostain syystä fiikuksia usein kasvatetaan tähän muottiin.

Aloin jo oksien kanssa päästäkin johonkin, mutta alaoksan kehitys vaati vielä latvan reipasta harventamista. Tämä on yksi suuri ero sisä- ja ulkokasvatuksen kanssa. Ulkona kaikki kasvin osat saavat yhtä paljon valoa, ja alaoksat kehittyvät helpommin. Kasvua on enemmän latvassa, mutta alaoksatkin kehittyvät omaan rauhalliseen tahtiinsa.

Keinovalolla valaistaessa valo vähenee nopeasti, kun etäisyys valonlähteestä kasvaa. Pistemäisen valonlähteen tapauksessa valon määrä vähenee noin suhteessa etäisyyden neliöön, eli kun etäisyys tuplaantuu, valon määrä tippuu neljäsosaan. Kun etäisyys kolminkertaistuu, valon määrä tippuu yhdeksäsosaan.

En ole tälle löytänyt vahvistusta netistä, mutta ilmeisesti loisteputkien kanssa tilanne ei ole näin paha. Loisteputken tapauksessa valon määrä tuntuisi vähenevän puoleen aina etäisyyden tuplaantuessa loisteputken keskivaiheilla. Päissä tilanne on jossain pistemäisen ja janan mallisen valonlähteen välimaastossa. Niin tai näin, alaoksat eivät kasva keinovalolla yhtä hyvin kuin auringonvalossa.

Luovuin ajatuksesta rakentaa tälle puulle kupoli. En oikeastaan pidä siitä, vaikka jotain ideaa tasaisessa ja säännöllisessä kasvussa onkin. Eniten minua aina sykähdyttävät puut, jotka näyttävät puilta, joissa siis on rakennetta. Oksien tulisi mieluummin erottua toisistaan, ja rungon tulisi olla näkyvissä aika ylös asti.

Ensimmäisessä kuvassa tehtynä kolme uutta oksaa. Nyt on meininki kasvattaa oksia muutama vuosi, kunnes ne ovat varmasti kunnossa, eli eivät kuole kun runkoon sisään menevän lenkuran katkaisee. Tämä tarkoittaa sitä, että latva täytyy pitää hyvin mitättömänä, muuten kasvu keskittyy sinne, ja oksien tarttuminen viivästyy. Puu on siis aika ruma koko tämän ajan. Kasvu latvassa paksuntaa myös puun yläosaa, ja tämä ei ole hyvä juttu.

2 kommenttia:

  1. Kannatan kupoolimuodosta luopumista!

    VastaaPoista
  2. Niin, oikeastaan halusin huvikseen nähdä saanko sellaisen latvan aikaiseksi. On ne joskus ihan OK nekin. Erityisesti pienille puille joilla on aika isot lehdet.

    VastaaPoista

Anonymous comments allowed because of public demand.