tiistai 27. lokakuuta 2009

Lehtien poisto

Olen muutamille fiikuksilleni tehnyt säännöllistä lehtien poistoa useiden vuosien ajan. Yleensä toimin silloin, kun kaikissa versoissa on vähintään kolme lehteä. Proseduuri on yksinkertainen, kaksi alinta lehteä poistetaan siten, että lehtihanka jää jäljelle. Toista lehteä poistettaessa on helppo samalla napsaista poikki myös itse oksa. Näin oksaan jää jäljelle kahden lehden paikalle kaksi kasvupistettä. Välillä olen jättänyt myös kolme pistettä, sillä jotkut fiikukset tuntuvat hylkäävän pienen ensimmäisen lehden tyvessä olevan silmun. Voi olla, että tämä johtuu myös siitä, että olen toiminut ennen kuin kasvi oli valmis.

Seurauksena on kasvin haaroittuminen siten, että jokaisen poistetun lehden kohdalla on nyt oksa. Tuloksena olevan oksan lehtipinta-ala on parin viikon kuluttua ehkä aika tarkkaan sama kuin edellisenkin oksan, mutta lehtiä on 2-3 kertaa enemmän. Toisin sanoen ne ovat pienempiä. Fiikuksilla tänä lehtien pienentyminen tapahtuu helposti. Joillakin puilla tämä ei toimi, tuloksena olevat lehdet kasvavat vain hitaammin mutta suunnilleen saman kokoisiksi kuin edellisetkin. Tällaisestä puusta sanotaan, että se ei juuri reagoi lehtien poistoon.

Kun tämän tekee koko kasville kerralla, kasvi suuntaa kasvunsa kaikkialle tasapuolisesti. Jos vain jonkin alaoksan käsittelee, saattaa olla että kasvi suuntaa kasvunsa entistä enemmän latvaan. Latvaoksia puolestaan voi hyvin käsitellä, kun ne tuppaavat kasvamaan liikaa, ja jättää alaoksat vielä vahvistumaan.

Tämän proseduurin voi toistaa aika useinkin, useita kertoja vuodessa (fiikuksilla). Sopiva aika on aina, kun kasvi on aktiivisessa kasvussa. Jos tämän tekee liian usein, lopputulos ei olekaan parempi, vaan kasvi kasvattaa voimakkaat uudet oksat vain osaan puuta, yleensä latvaan.

Jos kasvi menettää muuten lehtensä, esim. sisääntuonnin tai ulosviennin seurauksena, seuraus ei ole sama. Uudet lehdet kasvavat silloin versojen kärkiin.

Jos fiikukset pitää kesällä ulkona (en tiedä onko se hyvä), niille kannattaa tehdä lehtien poisto ennen siirtoa ulos. Näin ne eivät turhaan polta lehtiään, mikä on kasville suuri rasitus. Uusi kasvu on sitten jo hyvää ulkokasvua, paksu- ja pienilehtistä.

Jotta tämän voi tehdä, pitää puun olla hyvässä kasvun vaiheessa silloin kun sitä laitetaan ulos. Tämä tarkoittaa sitä, että jos puu tarvitsee ruukutusta, se pitäisi tehdä jotain 6-8 viikkoa ennen siirtoa. Jos ulos menoa suunnittelee toukokuuksi, maaliskuu on sopiva aika istuttaa puu uudelleen.

Yleinen mielipide tuntuu olevan, että puiden runko ja oksat eivät juurikaan paksune silloin, kun niiden lehtiä aletaan pienentää. Kokemukseni ei tue tätä fiikuksilla, muista en sano mitään. Asia on vähän vaivalloinen selitettävä, ja pitäisi olla kuvamateriaalia todisteeksi, mutta on vain mutua.

Luulen että se mitä fiikuksilla (ainakin F. benjamina & vars) tapahtuu, on suunnilleen sauraavaa. Kun puulle tekee totaalisen lehtien poiston, uusi kasvu tulee totaalisesti uusista kasvupisteistä. Nämä eivät käytä olemassa olevaa versoa oman logistiikkansa hoitamiseen, vaan puu kasvattaa uuden kerroksen puuainesta vanhan päälle. Tämä vaikutus ulottuu koko matkalle aina juuriin asti. Jos matkan varrella on paljon oksia, niiden vaikutus kumuloituu, ja puulle syntyy hyvä kapenema.
Seuraavasta kuvasta ehkä näkee mitä ajan takaa. Rungot paksunevat tyveä kohti selvästi enemmän kuin mihin vähäinen kasvu antaisi aihetta. Jos olisin ntanut jonkin latvaoksan kasvaa paksuksi, olisin myös saanut paksuuntumista aikaan, mutta ilman kapenemaa.


Paksuneminen on vähäisempää kuin se, joka seuraisi jos kasvi saisi kasvaa vapaasti, mutta ei mitenkään merkityksetöntä. Olen ottanut tavakseni laskea tämän kasvun olevan esim. milli per vuosi. Siis bonsaille, kasvatettuina bonsairuukussa.

Tämä voi tuntua vähäiseltä, mutta se ei ole sitä, mikäli lähdetään liikkeelle edes jonkinlaisesta rungosta. Jos tällä tavoin on tarkoitus saada aikaan pistokkaasta esim. 5 senttiä paksu bonsai, pitäisin aikataulua aika toivottomana.

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus. En ole itse harrastanut fiikusten lehtien poistoa, mutta täytynee ottaa ohjelmalle.
    Aurinkoiseina kesinä olen pitänyt fiikukset ulkona kasvihuoneessa, samoin bougainvilleat. Kasvavat hullun lailla siellä. Jos taas kesä ei ole lähtenyt kvin lämpimänä liikkeelle olen jättänyt nämä trooppiset sisään. Viime kesänä ne eivät olleet ulkona, mutta se taas johtui muista seikoista.

    VastaaPoista
  2. Kasvihuone onkin varmaankin kova sana. Eiköhän sillä ainakin kuukauden tai kaksi saa lisää kasvukautta. Pahus kun ei pihalle mahdu. Ilmankosteus lienee iso asia fiikuksille, ehkä paljon suurempi kuin olen käsittänyt.

    Sisäkasvihuonetta olen miettinyt joskus, mutta sitä varten pitäisi olla oma huone. Ei oikein sovi olohuoneeseen..

    VastaaPoista
  3. tuo sinun limo bonsai on kyllä aivan ihana! *kade kade kade* taitavasti on kyllä muotoiltu.

    VastaaPoista
  4. Kiva jos pidät. Tuo fiikus on ollut lempipuitani, koska se on niin hienosti reagoinut touhuihini. Kuva on vanha, kasvi on mennyt aika paljon uusiksi.

    VastaaPoista

Anonymous comments allowed because of public demand.