perjantai 22. tammikuuta 2010

Ledilamput

Ledilamput ovat olleet käytössä kuusi viikkoa. Tässä vähän kokemuksia.

Ensinnäkin ledivalot tuottavat huomattavan vähän lämpöä. Alavaraston lämpötila illalla on useita asteita alhaisempi kuin edellisellä valaistusratkaisulla, joka oli 2* loisteputki, 1* 70W monimetallilamppu, 1* pienoisloisteputki. Ledivaloa on 10*7W, valonjako löytyy aikaisemmista merkinnäistä. Lisäksi päällä on myös yksi loisteputki.

Itse asiassa pakkasten aikaan saan yölämpötilan laskemaan noin 15-16 asteeseen. Varaston ovi on tuulikaappiin, ja laittamalla tuulikaapin patterin pois päältä ja sulkemalla oven sisätiloihin tuulikaapin lämpötila laskee. Ensi talvena koitan saada tämä tilan pelkästään viileässä viihtyville. Nyt seassa on trooppisia puita, joiden en halua kärsivän, joten lämpötila on 18-20 asteen haarukassa.

Silmä - tai aivot oikeasti - tottuvat näemmä tällaiseenkin valoon. Alan jo erottaa vihreän sävyjä lehdistä, ja näen myös imuhirmun/kissanhiekan kuivuuden asteen silmämääräisesti. En myöskään näe enää kahtena. Näin aluksi punaisen ja sinisen kuvan ärsyttävästi muutaman millin siirtyneenä. Nyt aivot osaavat korjata tuon siirtymän. Ei se valo silti nätiltä näytä.

Sypressit kasvattavat loisteputkien alla huomattavasti pitempää versoa. Ledien alla kasvu on tiiviimpää, mutta tuskin runsaampaa, ainakaan paljon. Haarautuminen on huomattavasti runsaampaa ledien alla, ja se on tietysti valtavan suuri asia bonsaikasvattajalle. Mitenkään erityisen nopeaa kasvu ei ole.

Fiikukset tuntuvat kasvavan ledien alla tiiviimmiksi. Lehtien välit ovat lyhyet, ja lehdet ovat hyvin paksut, samanlaiset kuin ulkona auringossa. Lehtien väri on myös samanlainen kuin ulkona, hyvin tumman vihreä. Uusia lehtiä tulee kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä pömpelissäni kolmen loisteputken alla. Valaistava pinta-ala on suunnilleen sama, ja watit yhteensä ovat myös suunnilleen samat.

Toisaalta loisteputkien alla lehdet ovat kaksi kertaa pidempiä ja leveämpiä, ja lehtien välit ovat myös samassa suhteessa pidempiä. Fiikusta (siis f. benjamina perusversio, ei 'natasha') joutuu leikkelemään jatkuvasti, jotta kasvupisteiden määrä lisääntyisi ja lehdet pysyisivät pieninä. Lehdet ovat myös sellaisia sisäkasvaneita, eli suuria, ohuita ja pehmeitä.

Ledien tehosta saa käsityksen siitä, että fiikus ei kasva ollenkaan, jos ne ovat noin 10 sentin päässä. Kasvit saavat polttovaurioita, eivät lämmöstä, vaan valon intensiteetistä. Noin 30 senttiä tuntuisi olevan hyvä minimietäisyys. Nämä lamput ovat spotteja, joten niitä ei tarvitse tuoda lähelle kasveja. Hukkavaloa seinille ja lattioille ei tule, vaan lähes kaikki tuotettu valo saadaan kasvipöydälle.

Olen tehnyt tamarindista nipun, johonka olisi tarkoitus saada aikaan jokin yhdistyminen. Taimet olivat aluksi alavarastossa, ensin loisteputkien alla, ja myöhemmin ledien alla. Kasvua ei ledeillä tullut ollenkaan. Siirsin ne lopulta kolmen loisteputken alle (2* päivänvalo, 1* kylmä valkoinen), ja ne alkoivat heti kasvaa.

Yksi ficus B. 'Natasha' -ryhmä on ollut minulla puoli vuotta, puhtaassa kissanhiekassa. Kasvu on ollut huonoa sekä loisteputkien alla että ledien alla. Istutan ryhmän ensi keväänä kuorikkeen, kissanhiekan ja soran sekoitukseen.

Parhaiten fiikuksistani kasvaa yksilö, jota en ole istuttanut moneen vuoteen, ja jonka juuret kasvavat pitkälti ruukussa rehottavan kodinonnen elävien ja kuolleiden juurien seassa. Pöheikössä elää myös monia ötököitä, ja joku käy aina välillä imaisemassa lehtiin kellertäviä pilkkuja. Tämä yksilö on loisteputkien alla.

Parhaiten ledien alla viihtyy ehkä lehtisalaatti. Laitoin runsas viikko takaperin alavarastoon aika hämärään kohtaan ruukkusalaatin jämän, ja se on kasvattanut jo useita rapeita lehtiä. Hyviä ovat.

Yhteenvetoa en osaa tehdä. Tämä on ehkä parasta mihin kykenen, voin kuvailla tilannetta, ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.

Loisteputkia ja ledejä jos vertaan suoraan, watti wattia vasten, sanoisin loisteputkien tuottavan enemmän kasvua. Aivan halpisputket toimivat hyvin. Kasvu on kuitenkin parempaa ja tiiviimpää ledien alla.

Tilanne voi muuttua, kun valon intensiteettiä nostetaan. Testin voisi tehdä myös esim. viidellä 36W loisteputkella ja noin 200W ledilampulla.

Valojen väri vaikuttaa myös asiaan mitä suurimmassa määrin. Alhaisella intensiteetillä punainen valo on ilmeisesti tehokkaampaa kuin sininen. Olisiko kasvu sitten yhtä hyvää laadultaan, sitä en tiedä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anonymous comments allowed because of public demand.