Eilinen vanhojen kuvien plaraaminen pisti minut tekemään tälle jotain. Jotain oli nyt sammaleiden lisääminen. Kovasti tuollainenkin pieni asia tuntuu vaikuttavan. Vasemmanpuoleinen puu alkaa löytää muotoaan. Oikeanpuoleisesta oksia pitää vähentää, mutta sen kanssa ei ole kiirettä. Annan mielikuvan muodostua rauhassa. Latvojen kääntyminen samaan suuntaan tuntuu olevan oikein.
Yksi idea näiden kanssa oli alkujaan alimman oksan kasvaminen vähän niin kuin omana yksilönään alaspäin. En tiedä onko se hyvä ajatus. Olen kovasti tutkaillut viime aikoina kallioistutuksia sillä silmällä, mutta en ole vielä löytänyt sellaista josta saisi inspiraatiota.
Sammal on edesmenneen Serissan mukana tullutta luullakseni. Voi siis olla kotoisin vaikka mistä. Voi se kyllä olla kotoisin ihan Suomestakin, olihan kasvi ulkona viime kesänä.
Tämä sammal on sikäli outoa, että se hylkii voimakkaasti vettä. Se ei kastu, kun sen päälle kaataa vettä, vaan vesi jää helminä sammalen pinnalle. Ilmeisesti sammal ottaa sitten kosteuden alakautta. Kasvatuslaatikossani tuntuu kuitenkin viihtyvän hyvin.
Tämä kallio on loisteputkien alla lämpimimmässä laatikossani. Kaikki tuo vähän sinertävä kasvu on uutta.
Aika hyvin mielestäni sopii värin puolesta yhteen punainen graniitti ja imuhirmu. Sammal toki joutaisi peittää tuon raemaisen rakenteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti