Minulla on 3 tuijaa, Thuja occidentalis. Sain nämä aikanaan, kun asuinkadullani oli kaupungin auto, jonka lavalla oli erilaisia poistettuja puita. Kiipesin lavalle etsimään, josko puissa olisi elonmerkkejä, ja löytyihän sieltä 5 tuijaa enemmän tai vähemmän hengissä. Sain luvan viedä ne. Istutin tuijat varjoiseen paikkaan (aika oli loppukesää, luulisin että 5 vuotta sitten).
Seuraavana keväänä viidestä yksi oli kuollut. Istutin henkiin jääneet, ja yksi kuoli vielä ensimmäisen kesän aikana. Sillä olikin hyvin vähän kasvua, ja se oli näistä tylsin, joten jouti mennäkin.
Tässä on yksi noista kolmesta. Tämä on paksurunkoisin, mutta osoittautunut aika hankalaksi tapaukseksi. Olen taivutellut oksia eri suuntiin, karsinut ylimääräisiä pois, kuorinut puuta näkyviin asteittain lisää, mutta mikään ei tunnu auttavan. Tästä ei tunnu tulevan mitään. Viimeksi kuorin ylimmän 10 senttiä paljaaksi, ja vähän puu paranikin. Seuraavakin oksa joutaisi mennä, jos jäljelle jääneet 4 eivät kasvaisi niin hassusti.
Nyt kuvattaessa tässä on poikkeuksellisen pitkää kasvua. En ole sitä tänä kesänä nyppinyt, koska en tiedä mitä olen tekemässä. Tällä sivulla puu on kuvattu kaikista neljästä pääilmansuunnasta. Nykyinen käsitykseni etupuolesta on ensimmäisessä kuvassa yllä.
Tämä toinen kuva on ensimmäisen lisäksi suosikkini. Ehkäpä tämä on paras. Ehkä kaikki nuo oksat pitäisi vain taivuttaa rankasti alaspäin ja päättää, että puu on siinä. Tai antaa se pois.
Tämä ei ainakaan ole etupuoli, eikä kyllä ole seuraavakaan.
Olen tykästynyt tuijiin aika paljon. Niiden kasvutapa on hieman hankala, mutta kaunis. Vanhoista oksista tulee helposti sotkuisia, ja tuijat haluavat sitkeästi kasvattaa samoista sopimattomista paikoista oksia vuodesta toiseen.
Nämä kolme tuijaani on saatu vähän saalistamalla, vaikka eivät ihan villejä olekaan. Tällaista sattumusta ei kannata odottaa, sillä tarjonta puutarhaliikkeissäkin on todella runsasta, ja ajoittain tuijat ovat aivan naurettavan halpoja. Läheisessä Plantagenin liikkeessä oli viime syksynä myytävänä tuijia säkkitaimina 3,95/kpl. Seassa oli paljon parempia bonsaiehdokkaita kuin tämä. Paksuimmat rungot olivat 4-5 senttiä, kokoluokka ehkä 80-100 senttiä. Joissain liikkeissä on saatavana todella suuriakin tuijia, joiden rungon paksuus voi olla 8-10 senttiä. Syksyisin suuret puut ovat usein tarjouksessa nekin. Olen tehnyt päätöksen, että en hanki lisää tuijia, koska tilani ovat rajalliset. Tämä on aika varma merkki siitä, että uusi tulee eteeni vielä tämä vuonna.
EDIT: Osui eteen kaksi vuotta vanha kuva tästä puusta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti